|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Valtiojohtoa informoitu tapahtumista Turun saaristossa: ?Kyse poikkeuksellisen suuresta operaatiosta? (23.9.2018 15:23)
Juha Sipilältä kova ukaasi kokoomukselle: ?Pitää olla joku faktaperuste? (23.9.2018 14:49)
Jorma Ollilaa rajusti ryöpyttänyt Risto Siilasmaa: ?Siihen syyllistymme me kaikki vuorollamme? (23.9.2018 12:19)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Suomenkielinen yhteisö alkoi rakentua 110 vuotta sitten

05.05.2008



Valkon kylän historiaan saatiin jälleen mielenkiintoinen katsaus viime sunnuntaina tehdyllä kävelykierroksella. Kierrosta veti valkolainen, kylän historiaa parhaillaan kokoava Harri Hilli.
Valkon kylä syntyi vielä Pernajan maille, kun Loviisan kaupunki päätti siirtää laiva- ja tullisillalla sijainneet satamatoiminnot Valkoon. Satamaa varten kaupunki osti Ersin tilan puolikkaan. Vaikka satama oli Loviisan kaupungin, kuului Valko hallinnollisesti Pernajan pitäjään aina vuoteen 1957 asti.


Ensimmäinen pysyvä asuinrakennus Valkoon oli rakennettu vuonna 1897. Rakentajana oli seppä Gustaf Adolf Karlsson. Tila sijaitsi Valkon niityn läheisyydessä, nykyisen Hollmingin alueella.

Sataman ja rautatien rakentaminen aloitettiin vuonna 1898. Rautatietä ryhdyttiin rakentamaan yhtä aikaa sekä Valkosta että Vesijärveltä. Vuonna 1899 satama-alueen läheisyyteen valmistui radan ja sataman rakentajien asunnoksi suuri parakki, jossa oli makuutilat sadalle miehelle. Vuonna 1900 valmistuivat satamalaituri ja asemarakennus. Myös rautatie avattiin väliaikaiselle liikenteelle. Seuraavana vuonna neljä saha- ja metsäteollisuusyritystä olivat jo perustaneet vientilautatarhat Valkoon. Ensimmäisiä yrityksiä olivat T&J Salvesen, T:mi Ferd. Frigren, T:mi Aug. Fellman ja T:mi Joh. Parviainen.

- Sataman ja rautatien rakentajat jäivät suurimmaksi osaksi tänne. Ensimmäiset valkolaiset olivat näitä radan ja rautatien rakentajia ja ahtaajia. Loviisa ja Pernaja olivat ruotsinkielisiä alueita. Valkoon muodostui suomenkielinen yhteisö, jota ei katsottu hyvällä mistään suunnasta, kertoi Hilli.
Karsaasti katsomiseen vaikutti paitsi kieli, myös Valkon levottomuudet. Satamamiehiä tuli muualta, nämä ”lentojätkät” kun kiersivät palkkojen perässä.

Loviisan rata siirtyi valtiolle vuonna 1956. Presidentti Urho Kekkonen lyö vuonna 1960 viimeisen naulan normaaliraiteiseksi muutettuun Loviisan rataan sen vihkiäisissä.

”Mehusuora”

Satamasta ympäristöoppilaiden matka jatkui ohi entisen kansakoulun. Vain Risto Tvilling kertoi käyneensä rakennuksessa koulua. Koulu palveli myöhemmin neuvolana, ja kävelijöiden joukosta löytyykin useampi neuvolassa asioinut. Svenäsintietä pitkin kävellessä lähestyttiin työväentalonkalliota, jossa työväentalo sijaitsi.
Valkon työväenyhdistys oli perustettu syyskuussa 1903. Yhdistys perusti laulukuoron, näytelmäseuran ja myöhemmin myös kirjaston, lukusalin sekä lakko- ja hautausapukassat. Yhdistys aloitti työväentalon rakentamisen huhtikuussa 1904. Talo valmistui saman vuoden lokakuussa. Työväentalo paloi vuonna 1966.

Svenäsintiellä puissa lähellä talon paikkaa roikkuu liaaneja, joissa ”jokainen ikäluokka” vuorollaan on käynyt itsensä satuttamassa. Hilli kertoo ensimmäisten köysien tulleen reilut 30 vuotta sitten. Naruja on ajan myötä uusittu. Svenäsintien varrelle rakennetusta Valkon ensimmäisestä asuinalueesta on jäljellä yksi kellari ja joitain osia perustuksista.
- Tätä kutsuttiin jossain vaiheessa ”mehusuoraksi”, nauraa Hilli viitaten asuinalueen loppuvaiheen asujamistoon, jolle mehu maistui.

Värikästä menoa

Svenäsintieltä käännyttiin Eestintielle, jossa on Valkon entinen poliisitalo. Entisten putkien kalterit ovat edelleen paikoillaan. Talo ja etenkin sen kuuluisa päällikkö, Seger, on monen paikallistarinan lähde. Vuonna 1919 Suomessa tuli voimaan kieltolaki minkä myötä Valkosta ja sen ympäristöstä tuli koko maan vilkkaimpia salakuljetuskeskuksia. Kieltolain sakoista kertyneillä varoilla Valkoon rakennettiin poliisilaitos, joka valmistui vuonna 1926.

- Poliisitalo valmistui kyläläisten pirtunjuonnista kertyneillä rahoilla, sanaili Hilli.

Vuoden 1928 kesäkuussa alkanut satamalakko muodostui Valkossa poikkeuksellisen väkivaltaiseksi, eikä kuolemantapauksiltakaan vältytty. Seger oli luonnehtinut tuloaan Valkoon kuin menoksi keskelle villiä länttä. Eversti Nordström oli hankkinut pohjanmaalta valkoista työväkeä hyvin punaiseen Valkoon.
- Kun molemmin puolin oltiin viinaanmeneviä, sotahan siitä syttyi. Lakkoilijat ja rikkurit oli laitettava eri selleihin. Parhaimmillaan pienissä kaapeissa oli 20 henkeä kummassakin, kertoi Hilli.
Risto Tvilling nauratti kierroslaisia kertomalla, miten hänen lapsuudessaan laulettiin joulupuuta. Kun muualla laulettiin, että joulupuu on varastettu, poliisi on jo ovella, Valkossa laulettiin Segerin olevan jo ovella.

- Seger sai itsekin istua vankilassa lyötyään yhtä Browningilla päähän niin, että tämä menetti kuulonsa, huomautti Hilli.
Tunteet kävivät ajoittain kuumina ja poliisitalo yritettiin kerran polttaakin. Palokunta sai tulen sammumaan, vaikka rannasta vedetty vesiletku katkaistiinkin kirveellä kesken sammutustöiden.


Taitavia kivimiehiä

Poliisitalolta kierrettiin ohi Hillin vuonna 1904 rakennetun kotitalon ja kahden muun Valkon vanhimman talon ohitse. Suomen ensimmäisen naispuolisen maaherran, Sylvi Siltasen (myöh. Sinervo), entinen koti on päässyt huonoon kuntoon, todettiin kierroksen edetessä kohti uuden tien ali ja Laivanrakentajantielle.


- Uusi tie valmistui vuonna 1972. Sen alta purettiin pois parikymmentä taloa. Jäljelle jääneistä näkee, miten pienissä taloissa elettiin. Koko talon pinta-ala on kuin nykypäivän olohuone, arvioi Hilli.
Kun maailmansota vuonna 1914 syttyi, romahti vienti Valkosta.

Väkeä muutti alueelta runsaasti pois. Jäljelle jääneiden perheiden miehistä valtaosa lähti Helsinkiin linnoitustöihin, eli niin sanottuihin ”patteritöihin”. Patterityöt näkyvät Hillin mukaan edelleen Valkon vanhoissa taloissa.


- Vaikka talot tehtiin nopeasti ja huonosta tavarasta, ovat niiden kivijalat hienoja. Patteritöiden vuoksi miehet olivat hyviä kivimiehiä, kertoi Hilli.
Hienot kivijalat ovat esimerkiksi Rion ja entisen osuuskaupan taloissa.

Valko sodissa

Valkon työväenyhdistys oli mukana jo vuoden 1905 suurlakossa. Toinen suurlakko alkoi vuonna lokakuussa 1917. Valkoon perustettiin työväen järjestyskaarti 28.10.1917.

Seuraavana vuonna Valkosta koottiin punakaarti, johon liittyi valtaosa kylän miehistä. Osa kaartilaisista syyllistyi Loviisan seudulla terroritekoihin ja väkivaltaisuuksiin. Osa Valkon kaartilaisista lähetettiin Lahden rintamalle. Saksalaiset joukot nousivat maihin Valkossa 7.4.1918. Sodan jälkiselvittelyissä valkolaisia työikäisiä miehiä kuoli 40-50.

Sotavuosina 1939-1944 Valkoon sijoitettiin ilmatorjuntajoukkoja. Ilmatorjuntatykit sijoitettiin Tullikalliolle, työväenkalliolle ja urheilukentänkalliolle. Suomalainen kansankoulu ja työväentalo muutettiin kasarmeiksi, ruotsalaiseen kansakouluun majoitettiin tanskalaisia vapaaehtoisia. Valkoa pommitettiin useaan otteeseen, mutta vahingot jäivät pieniksi. Vuonna 1945 Valkoon perustettiin sotakorvaustuotantoa varten telkka, jonka nimeksi tuli Valkon Laiva Oy.

Menestyksekäs osuusliike

Muorinkujan vanhustenasuntojen ohi kuljetaan kirkolle ja siitä edelleen Kauppatielle. Valkon työväenyhdistyksen, VTY:n vuonna 1904 perustama osuusliike aloitti ensin tien toisella puolella vuokratiloissa ja rakennutti nykyisen Sea Load Controlin talon vuonna 1906, samana vuonna kuin Valkon suomalainen kansakoulu perustettiin. Osuusliike kehittyi seutukunnan suuryritykseksi.

- Vuonna -28 osuusliikkeen liikevaihto oli noin 4,7 miljoonaa, mikä oli huomattavasti suurempi kuin Loviisan kaupungin budjetti. Vertailukohtaa saa, kun ajattelee, että Nordström osti ensimmäisen laivansa 200 000 markalla. Osuusliikkeen menestyksekästä historiaa ei mainita esimerkiksi paikallishistoriassa, Valkoa kun ei saa kehua, arveli Hilli.


Yhdistyksen osuusliike yhdistettiin Osuusliike Elantoon 1960-luvulla.

Työväenyhdistyksen osuuskaupan viereen rakennettiin 1928 rantakahvila. Rakennuksen kellarissa oli silakankäsittelytilat, joista kala toimitettiin edelleen osuusliikkeen haaraliikkeisiin. Kahvila muuttui myöhemmin ravintola Rioksi, joka se on edelleen. Riossa oli sota-aikoina evakoita.


- Tuolloin Rio oli jo olemassa B-oikeuksin varustettuna ravintolana. Rio oli Elannon ensimmäinen anniskeluravintola. Elanto toimi 80-luvun puoliväliin saakka.
Riolta kävellään kohti satamaa ohi Centrumin talon. Centrumin rakennutti Säästöpankki vuonna 1957, saman vuonna kuin Valko liitettiin Loviisan kaupunkiin. Satamassa pohdittiin muun muassa, miltä satamasta avautuva maisema näyttäisi, jos kaavaillut tuulivoimalat tulevat. Myös viljasiilojen maalaamista kirkkain värein pohdittiin.

Valkon satamaa modernisoitiin ja laajennettiin lähes koko 1950-luvun ajan. Pistolaiturijärjestelmästä luovuttiin ja vanhat puulaiturit korvattiin betonisilla, rannan suuntaisilla laitureilla. Vanha sähkölaitosrakennus muutettiin vuonna 1953 sataman ensimmäiseksi niin sanotuksi sosiaalitaloksi, jossa oli tauko- ja peseytymistilat satamatyöläisille. Vuonna 1978 vihittiin Valkossa Itäisen Suomenlahden ensimmäinen vapaavarasto. Satamatalo valmistui vuonna 1980. Vuonna 1982 aloitettiin hiilikuljetukset Valkosta Lahteen.

Kävelykierros päättyi yhteiseen piknikiin satamatalon terassilla.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI