|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Ti | 21.05. | 04:20 | 22:05 | | Ke | 22.05. | 04:18 | 22:07 | | To | 23.05. | 04:16 | 22:10 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Ydinvoiman lämpöhaitta minimoitava
04.04.2008
Fortum sai eilen valmiiksi Loviisan kolmosreaktorin ympäristövaikutusten arvioinnin. YVA-selostus vaikuttaa varsin laajalta selostukselta Loviisa 3:n myönteisistä sekä kielteisistä vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toki aina voidaan sanoa, että jokin asia pitäisi tutkia vieläkin perusteellisemmin ja Tesjoen itärannalta vuonna 2005 löydetyn liito-oravan papanan merkitystä pohtia syvällisemmin. Raja olennaisen ja epäolennaisen välillä on harmaa eikä siitä useinkaan olla yksimielisiä.
Fortum myöntää YVA-selostuksessaan, että ydinvoimalla on myönteisten talous-, työllisyys- ja ilmastovaikutusten lisäksi myös koko joukko kielteisiä vaikutuksia niin rakennusaikana kuin tuotantokäytössä. Suurimmaksi ympäristöhaitaksi Fortum tunnistaa ydinreaktorin tuottaman hukkalämmön päätyminen mereen. Lämmin jäähdytysvesi ja ravinnerikas merivesi ovat huono yhdistelmä, joka kiihdyttää rehevöitymistä. Haitta on paikallinen, mutta selkeä.
Loviisa ykkösen ja kakkosen suunnittelussa ei juurikaan kursailtu ympäristönäkökulmien suhteen. Ratkaisut tehtiin ensisijaisesti teknis-taloudellisten argumenttien perusteella ja ympäristönäkökulma oli mukana, mutta sen painoarvo oli selvästi vähäisempi nykypäivään verattuna. Länsirannalta sisään ja itärannalta ulos, oli yksinkertaisin ja edullisin ratkaisu. Loviisa 3 jäähdytysvesiongelman lieventämiseksi on tarjolla merkittävästi paremmat tiedot ja useita ratkaisuvaihtoehtoja.
Ympäristön kannalta ylivoimaisesti paras ratkaisu olisi käyttää ydinvoimalan hukkalämpöä pääkaupunkiseudun lämmittämiseen ja hiilikaukolämmön korvaamiseen. Ratkaisu lievittäisi lämpökuormitusta Loviisassa ja hiilidioksidikuormitusta pääkaupunkiseudulla. Fortumin YVA-selostuksesta voi päätellä, että yhtiö ei suhtaudu mahdollisuuteen torjuvasti, vaan päinvastoin pitää sitä jopa ilmastostrategiansa mukaisena vaihtoehtona. Fortumin YVA:ssa asiaa pyöritellään monessakin kohdassa, mutta ei sanota suoraan, että kyllä Fortum lämpönsä myisi, jos Helsinki ostaisi. Kysymys pelkistynee lopulta Loviisa 3:n lämmön hintaan; Fortum myisi sen kaukolämpönä, mutta Helsinki ostaisi hukkalämpönä. Päästömaksut, polttoaineiden kallistuminen ja merien lämpeneminen lisäävät paineita ydinkaukolämmön hyödyntämiseksi. On vain ajan kysymys, koska ydinkaukolämpö nousee laajemman keskustelun aiheeksi myös pääkaupunkiseudulla.
Jos kaukolämpöhanke ei kuitenkaan toteudu, Fortum ja viimekädessä lupaviranomaiset joutuvat valitsemaan kahden äärivaihtoehdon väliltä; joko suurempi haitta pienellä alueella tai pienempi haitta suurella alueella. Suurempaa haittaa pienemmällä alueella edustaisi jäähdytysvesialtaan patoaminen Hästholmsfjärdenistä. Se tuskin saisi hyväksyntää ainakaan alueen asukkailta. Lämpimien vesien johtaminen ulkomerelle ja laimentaminen laajalle vesialueelle lienee todennäköisin ja hyväksyttävämpi ratkaisu.
Fortumin Loviisa 3 aiheuttaisi myönteisten vaikutustensa vastapainoksi monia suurempia ja pienempiä haittoja, kuten voimalaitos- ja teollisuushankkeet yleensä. Jäähdytysvesiongelman ratkaisutapa vaikuttaa koko hankkeen hyväksyttävyyteen. Fortum itse arvioi YVA:ssa haitat niin pieniksi, etteivät ne ole esteenä uuden reaktoriyksikön rakentamiselle. Loppupäätelmä ei ole yllätys. Yhtä varmaa on, että jos YVA-selvityksen tekijä olisi ollut vaikkapa Greenpeace olisi uusi ja nykyisetkin ydinvoimalat todettu tuormiollisiksi sekä Loviisan seudun että maapallon talouden- ja ympäristön kannalta. Ydinvoiman lupaprosessi on pidempi ja perusteellisempi kuin minkään muun energiamuodon tai teollisuuslaitoksen. Mikäli Fortum päättää hakea periaatepäätöstä Loviisa 3:lle, jää Loviisan kaupunginvaltuuston, Säteilyturvakeskuksen ja eduskunnan tehtäväksi arvioida ovatko hyödyt suuremmat kuin haitat. Mikä tahansa kolmesta voi käyttää veto-oikeuttaan ja yksin ratkaista, ettei Loviisa 3:n rakentaminen ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Mikään muu investointihanke Suomessa ei tarvitse toteutuakseen niin laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää taakseen.
Joillekin vapauttaja, toisille miehittäjä
Ensi maanantaina tulee kuluneeksi tasan 90 vuotta saksalaisen sotaväenosaston maihinnoususta Valkon satamaan. Saksalaisten osallistuminen Suomen sisällissotaan vaikutti merkittävästi tapahtumiin Loviisan seudulla ja koko maassa. Hyvin varustetut saksalaiset valtasivat varsin helposti Loviisan ja etenivät muualle maahan. Aikalaisten muistelmat ja kirjoitukset Loviisan Sanomissa kuvastavat hyvin paikkakuntalaisten sekasortoisia tunnelmia seutukunnalla saksalaisten ja venäläisten joukkojen liikkuessa maassa. Saksalaiset olivat toisille vapauttajia, toisille valtaajia, samoin kuin olivat Ahvenkoskelta ylitulleet venäläiset sotajoukot 200 vuotta sitten joillekin valtaajia ja toisille vapauttajia. Useimmat sotajoukot ovat historian saatossa ainakin itse pitäneet itseään vapauttajina. Se on hyvä pitää mielessä myös nykyisin, kun 90-vuotiaan itsenäisen Suomen armeijan rauhanturvaajat tai nopean toiminnan joukot osallistuvat kaukaisten maiden sekaviin vapautus-, valtaus-, miehitys- tai turvaoperaatioihin.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta