|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Vasemmiston uuden äänestyksen kätilöinyt Olli Kohonen: ?Puolueissa puhutaan kauniisti demokratiasta, mutta päätökset tehdään tilatakseissa? (18.11.2018 12:15)
Mauri Pekkarinen jyrähtää: ?On palattava aluepolitiikkaan ? kasvun aikana totuus paljastui karusti? (18.11.2018 12:04)
Ison Numeron myyjä ei antanutkaan vaihtorahaa ? Toimitusjohtaja: ?Täysin vastoin toiminta-ajatusta? (18.11.2018 10:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


”Kansainväliset mitat täyttävä hiihtokeskus” on metsittynyt ja rakennukset tuhottu
26.03.2008



Kotkasta, Karhulasta, Pyhtäältä, Loviisasta, Inkeroisista, Kouvolasta, ei näe Huuhkajavuorelle, mutta sieltä näkee kaikkiin näihin paikkoihin”, kertoi Loviisan Sanomat joulukuussa 1965, kun Huuhkajavuoren laskettelukeskuksen avajaispäivä lähestyi.



Ministeri Kaarle V. Sorkio vihki tammikuun alussa 1966 Huuhkajavuoren hiihtokeskuksen ”maamme urheilevan nuorison käyttöön”. Kansaa oli tullut paikalle toista tuhatta. Julkkisvieraina olivat Niilo Tarvajärvi ja Teija Sopanen. Kutsuvieraiden joukossa oli myös ”nyrkkeilymme ongelmapoika Purtsi Purhonen, jonka show-miehen otteet supistuivat pieneen palelemiseen ja ministerin auttelemiseen jyrkillä rinteillä”, raportoi Loviisan Sanomat tammikuussa 1966. Ensimmäisen virallisen laskun laski Pekka Hampaala. Valmiina oli tuolloin yksi hiihtohissi ja kaksi laskettelurinnettä sekä kahvila- ja huoltorakennus.

Ensimmäinen rinne Ruotsinpyhtään Huuhkajavuorelle tehtiin kuitenkin jo 60 vuotta sitten. Pioneerit olivat räjäyttämässä vuonna 1948 rinnettä, jolla oli mittaa 200 metriä. Rinteessä pidettiin SM-kisoja 50-luvulla.

Ruotsinpyhtään pujotteluhistoria ulottuu vielä tätäkin pidemmälle. 1940-luvun alussa oli tehty Högmalmille Strömforsin viereen laskettelurinne. Suomen mestaruuksista pujoteltiin Högmalmilla vielä 50-luvun alussa. Alppihiihdon Ruotsinpyhtäälle toi opettaja Edmund Hampaala. Alppihiihdon tulo liittyi sotilaspoikien koulutukseen. Edmund Hampaalan toinen poika Heikki Hampaala teki pitkän uran alppihiihdon parissa työn ohella. Hän toimi muun muassa noin 50 vuotta sivutoimisena alppihiihtovalmentajana. Edesmennyt Heikki Hampaala muisteli 70-vuotishaastattelussaan 1998 Loviisan Sanomissa, millaista laskettelu oli 50-luvulla. Välineet eivät juuri poikenneet murtomaavälineistä.

- Käytimme puusuksia, joiden reunoihin oli ruuveilla kiinnitetty heikkoa terästä. Laskimme villapaidassa ja pipo päässä, hiihtohousut tuulessa lepattaen.

Suomen jyrkin hiihtohissi

76 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavan Huuhkajavuoren laskettelumäkien korkeusero oli 60 metriä. Ensimmäisiä nuorten SM-kisoja odotettiin järjestettäväksi jo avajaisvuonna, helmikuussa 1966.

Hiihtohissi oli Suomen jyrkin, keskikaltevuus oli 23,5 astetta. Itävaltalaisen hiihtohissin suora vetopituus oli 129 metriä ja pituus rinteen suunnassa noin 145 metriä. Hissi vei hiihtäjän ylös vajaassa minuutissa. Hissin yläpäässä piti toimia nopeasti, matkaa irti päästämiseen huiman nousun jälkeen oli vain kuutisen metriä. Siihen jos jäi kompuroimaan, oli seuraava jo kohta kannoilla.

Pikkuvahingoilta ja vaarallisiltakaan tilanteilta ei vältytty, mutta mitään vakavampaa ei jyrkässä hissikuilussa koskaan tapahtunut.

Lukematon määrä talkootyötä

Seudun nuoret muistavat miten koulusta lähdettiin busseilla Huuhkajavuoreen laskemaan. Riitta Ahlstedtin leipomien munkkien huumaava tuoksu ja kuuman kaakaon maku on helppo palauttaa mieleen. Huuhkajavuoren laskettelukeskus oli Ruotsinpyhtään Kisailijoilta useamman vuoden kestäneen suunnittelun jälkeenkin huima hanke. Lovari kertoo avajaisvuonna paikalle tulevan kansainväliset vaatimukset täyttävän, koko eteläistä Suomea palvelevan hiihtokeskuksen.

Huuhkavuoreen tuli lopulta kolme rinnettä ja kaksi hissiä. Kiihkeintä aikaa Huuhkajavuorella elettiin 80-luvun molemmin puolin.

- Pidettiin yllä aktiivista kilpailutoimintaa. Mukana oli paljon perheitä ja väkeä kävi paljon. Neljä kertaa viikossa rinteitä pidettiin auki ja annettiin ohjausta, kertoo aktiivisesti mukana ollut Unto Hämäläinen.

Kisailijat otti alkuun lainaa rakennuksia ja hissejä varten. Talkootyötä tehtiin kuitenkin lukematon määrä vuosien mittaan. Vesa Ekström piti hissit ja muun tekniikan kunnossa. Toiminta oli kannattavaa ja oman seuran alppihiihtäjiä voitiin jonkin verran tukeakin. Ennen lumetusjärjestelmän hankkimista 80-luvun puolivälissä oltiin vielä kuivilla. Lumetusjärjestelmä oli kallis, muttei kuitenkaan riittävä. Osaltaan toiminnan hiipumiseen vaikutti myös Uuperin rinteiden tulo lähiseudulle. Yhdelle seuralle hiihtokeskuksen ylläpito ja kehittäminen alkoi olla ylivoimaista. Huuhkajavuoren laskettelukeskus toimi 1990-luvun loppupuolelle asti. Keskusta yritettiin vielä pelastaa seudullisella yhteistyöllä siinä onnistumatta. Urheilupolitiikka vaikutti osaltaan tuen saamatta jäämiseen. SVULin ja TULin urheilulajeihin jako oli tuolloin vielä jyrkkä, muistavat keskuksen pelastamista yrittäneet. Loviisassa keskuksen säilyttämiselle oli tahtoa, mutta ei niinkään Ruotsinpyhtäällä.

- Mäkibisnestä siihen ei haettu, vaan että siitä olisi tullut yksi alueellinen urheilukenttä. Kelin mukaan mäessä olisi päässyt harrastamaan. Seuralle mäen ylläpito talkoovoimin oli raskasta, muistelee Unto Hämäläinen.

Hiihtokeskus on tällä vuosituhannella eriytetty omaksi Huuhkajavuori Ylösalas Oy:ksi ettei se rasittaisi Kisailijoiden toimintaa.

- Nimi kuvaa hyvin lajia, ja myös suhdanteiden kulkua, nauraa Hämäläinen.

Vuokrasopimus alueen omistavan Ahlströmin kanssa päättyy kahden vuoden kuluttua. Kisailijat ei haaveile rinteiden uudelleen käyttöönotosta, mutta moni näkisi mielellään nyt niin laajalti liikkuvan venäläisen rahan löytävän Huuhkajavuorenkin ja tekevän sinne jälleen hiihtokeskuksen.

Kilpailu jatkuu

Huuhkajavuoren pujottelukisoja pidettiin parinkymmenen vuoden ajan. Kiertopokaaliin kertyi ajan parhaimpien laskijoiden nimet.

- Osallistujia oli 60-70 ympäri Suomea, muistelee Hämäläinen.

Huuhkajavuoressa lasketteluun syttyneistä paikallisista kilpailee ikämiessarjoissa neljä seutulaista, ruotsinpyhtääläiset Vesa Ekström ja Unto Hämäläinen sekä loviisalaiset Esa Hämäläinen ja Harri Kaitavuori. Ekström kilpailee 60-64 -vuotiaiden sarjassa, Unto Hämäläinen 65-vuotiaissa, Toria edustava Esa Hämäläinen 55-59 -vuotiaissa ja Kaitavuori 40-vuotiaiden sarjassa. Unto Hämäläinen laski tällä kaudella Finnish Alpine Masters –kilpailun voittoon omassa sarjassaan. Ekström oli sarjansa kolmas, samoin Kaitavuori. Esa Hämäläinen oli sarjassaan neljäs.

Esa Hämäläinen kertoo osallistuneensa Huuhkajavuorella ensimmäisiin pujottelukisoihinsa vuonna 1958. Lasketteluharrastus ja kilpailu on jatkunut kuluneet 50 vuotta.

- Edmund Hampaala piti Huuhkajavuorella kansakoulun pujottelukilpailuja. Olin 10-vuotias, kun kilpailin ensimmäisen kerran, muistelee Hämäläinen.

Hän kertoo lajissa kiehtoneen vauhdin ja vaikeuden.

- Myöhemmin vaikuttivat myös lajin kautta syntyneet ystävyyssuhteet, kertoo vuosittain jopa 50 päivää rinteessä viilettävä Hämäläinen.

Ei pappavauhdille

Unto Hämäläinen kertoo saaneensa ensimmäiset laskettelusuksensa 24-vuotiaana. Kahdellakympillä ostettu setti vei miehen harrastukseen, jota hän on siitä lähtien harrastanut aktiivisesti. Tämän kauden huipennus on Mastersin MM-kisat Itävallassa. 65-vuotias Hämäläinen on vielä nuori mies, kun vertaa muutamiin kansainvälisissä kisoissa laskeviin. Mukana on ollut ainakin 91-vuotias mies, joka tuli radan alas nopeammin kuin pari vuosikymmentä nuoremmat. Hämäläinen kertoo säästyneensä suuremmilta onnettomuuksilta, mitä nyt molemmat olkapäät ovat saaneet kaatuessa leikkausta vaativia vammoja. Toinen olkapää odottaa operointia MM-kisojen jälkeen. ”Pappavauhtiin” tyytymiseen hän hymähtää. Tosin, jos rinne näyttää vaaralliselta, hän ei ole lähtenyt laskemaan. Mutta jos lähtee, on alas tultava vauhdilla.

Rinteiden tamppausta

Ikämiesikään ehtinyt, uudelleen loviisalaistunut, Harri Kaitavuori kisaa Mastersin 40-vuotiaiden sarjassa. Kisamatkat kuluvat usein nelistään Hämäläisten ja Ekströmin kanssa. Kaitavuori luonnehtii mukavaksi tunnetta kulkea nyt miehenä miesten joukossa. Nuorena hän kisasi Unton kuskaamana. Kisamatkoilla on mukava muistella vanhoja kisoja ja kisamatkoja. Joskus halvalla otettu majapaikka osoittautui paikalle tullessa sellaiseksi, ettei sinne voinut jäädä.

Kaitavuori tutustui isänsä innostuksesta lasketteluun 70-luvun puolivälissä. Hänkin muistelee olleensa Huuhkajavuorella tamppaamassa rinteitä kuntoon joko kisoja tai keskuksen aukioloa varten. Palokunta toi ennen kisoja vettä joka jäädytettiin radan pohjaksi ennen kilpailuja. Sitten tampattiin suksilla edestakaisin rinnettä. 12-vuotiaana ensimmäiset kisansa laskenut Kaitavuori arvioi yhden talven jääneen vaille laskettelua, mutta muuten jatkaneensa aktiivisesti nuorena Huuhkajavuorella aloittamansa lajia.

Huuhkajavuoren kisarinteessä oli lähtötorni ja jonkin verran matkaa ennen varsinaista rinteen alkua.

- Vieläkin osaa ottaa vauhtia loivassa lähdössä, toteaa Kaitavuori nuorena selkäytimeen jäänyttä taitoa.

Tuhoa ja hävitystä

Tänään vireä hiihtokeskus on vain muisto. Huuhkajavuoren laella retkeilevää kohtaa komeiden maisemien lisäksi paikkakunnan nuorten tuhovoima. Entinen kahvilarakennus ja välinevarasto ovat murheellisen näköisiä. Ikkunat on rikottu, seinistä on revitty irti mitä on saatu, joitain osia on poltettu nuotiossa pihalla. Käydyistä värikuulasodista kielivät läiskät ympäri rakennusta.

Toisena pääsiäispäivänä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Puhdas lumi kimmelsi jalkojen alla. Vanhat männyt, katajat ja korkeat mäet vievät ajatukset helposti siihen, millaista paikalla oli ja millaista voisi olla. Talvet näyttävät kuitenkin olevan matkalla lumettomuuteen ja arvaamattomuuteen. Neljän kuukauden mittaiset marraskuut vaatisivat keskuksen uudelleen käyttöönottoon huipputehokkaan lumetusjärjestelmän. Jos innostuneita talkoolaisia vielä menneiden vuosien tapaan löytyisi, voisi yhden rinteen raivata ja pitää sään salliessa auki kohtuukustannuksin.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI