|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Pe | 24.05. | 04:14 | 22:12 | | La | 25.05. | 04:12 | 22:14 | | Su | 26.05. | 04:10 | 22:16 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Palveluverkosto supistuu vääjäämättä
04.03.2008
Nordea-pankin eilinen ilmoitus Pernajassa, Liljendalissa ja Lapinjärvellä sijaitsevien konttoreidensa lakkauttamisesta tuskin on hämmästyttänyt pankkiväkeä, mutta monille lakkautettavien pankkikonttorin asiakkaille se on ikävä yllätys. Esimerkiksi Liljendalin oma pankkikonttori on toiminut keskeytyksettä aina vuodesta 1909 lähtien ja olisi täyttänyt ensi vuonna 100 vuotta. Kylmä tosiasia on, että vain kymmenisen prosenttia pankin asiakkaista hoitaa raha-asioitaan enää konttoreissa. Nordean tapauksessa se tarkoittaa pankin arvion mukaan yhteensä noin 300-400 asiakasta Pernajassa, Liljendalissa ja Lapinjärvellä. Heidän kannalta konttorin lakkauttaminen on erittäin kielteinen ratkaisu. Hyvää liiketulosta tekevä Nordea ei halua perustella konttoreidensa lakkauttamista pelkästään kustannussäästöillä, vaikka viime kädessä kyse on pankkipalveluissa aina rahasta. Kustannuksia lisää se, että turvallisuussyistä pankkikonttorissa on yleensä oltava vähintään kolme työntekijää, jotta sivukonttori ei taukojenkaan ajaksi jäisi yhden henkilön varaan.
Suurin osa pankkitapahtumista hoidetaan nykyisin joustavasti ja mukavasti internetin tai puhelimen välityksellä. Useimmille pankin asiakkaille olisi suorastaan sietämätöntä, jos sähköisen asioinnin sijaan joutuisi aina hoitamaan pankkiasiansa konttorissa. Viimeisten parin vuosikymmenen kuluessa kiihtynyt siirtyminen sähköisiin pankkipalveluihin on helpottanut huomattavasti useampien suomalaisten arkea. Pankit ovat myös hanakasti patistelleet asiakkaitaan verkkoon hoitamaan itse juoksevat raha-asiansa.
Sähköisen asioinnin auvoisuudesta huolimatta kaikilla pankkien asiakkailla ei kuitenkaan ole internettiä eikä mahdollisuutta hoitaa raha-asioitaan kotoa käsin. Etenkin monille vanhemman sukupolven edustajille siirtyminen maksuautomaattien sekä internet-palveluiden käyttäjiksi on hankala ellei ylivoimainen haaste. Lisäksi on koko joukko pankin asiakkaita, jotka eivät luota sähköisten pankkipalveluiden turvallisuuteen. Joka viikko eri pankkien asiakkaat joutuvat myös Suomessa erilaisten pankkipetosten sekä niiden yritysten kohteiksi. Vaikka pankit yleensä aina korvaavat vähin äänin mahdolliset menetykset asiakkailleen, syövät salasanavarkaudet sekä pankkikorttien laittomat kopioinnit sähköisten palveluiden uskottavuutta. Todennäköisesti ihmisiltä varastetaan ja katoaa huomattavasti enemmän rahaa käteisessä kuin sähköisessä muodossa.
Erilaisten palveluverkostojen supistaminen ja toimipisteiden lakkauttaminen näyttää etenevän myös Loviisan seudulla vääjäämättä. Lakkautuslistoilla on kyläkauppojen, koulujen, postien, paloasemien ja pankin konttoreiden lisäksi monia yksityisiä ja julkisia palvelupisteitä, joilla on takanaan usein lähes sadan vuoden historia. On syytä tiedostaa, että useimmat Loviisan seudun palvelupisteet ja niiden verkosto ovat rakentuneet aikana, jolloin nopeimpana kulkupelinä oli hevonen ja yleisimpänä viestintävälineenä kirjeet. Silloin paikalliselle palvelupisteille ei useinkaan ollut vaihtoehtoja. Useampien mielestä onneksi kehitys on kehittynyt ja ihmisten arjen askareet helpottuneet ja palvelut tehostuneet huomattavasti vuosikymmenten kuluessa. Palvelupisteen lakkauttaminen on silti aina kielteinen ratkaisu alueen asukkaille eivätkä ne ole tervetulleita uutisia muillekaan. Lakkauttamalla sivukonttorinsa Nordea menettää myös merkittävän kilpailuedun Pernajassa, Liljendalissa ja Lapinjärvellä. Nordealla on melkoinen haaste puolustaa suurinta markkinaosuuttaan Loviisan seudun kireässä pankkikilpailussa.
Suomesta Fortumin vähemmistökieli
Entisen valtionyhtiön ja nykyisen pörssiyhtiön Fortumin päämarkkina-alueeksi on yhä selkeämmin hahmottumassa Itämeren ympäristövaltiot, joissa lähes kaikissa yhtiöllä on toimintaa. Viime viikolla Fortum ilmoitti ostavansa suuren venäläisen alueellisen sähköyhtiön Territorial Generating Company 10:n noin 2,7 miljardilla eurolla. Kaupan toteutuessa Fortum-konserniin siirtyy 6.100 venäläistä työntekijää. Vaikka bisnesenglanti onkin Fortumin virallinen konsernikieli, tulee venäjästä TGC10-kaupan myötä myös suurin kieliryhmä Fortum-konsernin sisällä. Aiemmin se oli ruotsi, joka on noin 3.400 fortumilaisen äidinkieli. Kaupan jälkeen suomalaisten ja suomenkielisten osuus noin 14.500 työntekijän konsernissa olisi enää vain alle 20 prosenttia eli alle 2.900 henkilöä. Noin vajaa viidennes tästä kielivähemmistöstä on loviisalaisia fortumilaisia.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta