|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Jopa satojen tuhansien suomalaisten allekirjoitukset roskiin? ? Näin kansalaisaloitteita muutetaan (14.11.2018 08:51)
?Valtasuhteet järisevät? ? Minna Helle selittää lakkoaallon taustoja HS:ssa (14.11.2018 07:52)
Merkittävä läpimurto brexitissä ? brittihallitus käsittelee luonnosta (14.11.2018 07:34)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Ympäristöministeri tukee yritysten sekä valtion yhteistä öt-keskusta

14.03.2003



Ympäristöministeri Jouni Backmanin mielestä yksityisten yhtiöiden ja valtion yhteinen öljyntorjuntakeskus on toteuttamiskelpoinen ratkaisu Suomenlahden öljyntorjuntavalmiuksien parantamiseksi. Suomen öljyntorjuntavalmiudesta vastaavan ministerin mukaan uudenlainen yhteinen öljyntorjuntakeskus ei korvaisi nykyisiä järjestelyjä, vaan täydentäisi kustannustehokkaalla tavalla Suomen torjuntavalmiuksia. Hänen mukaansa öljyntorjuntaosaamisesta voidaan tehdä suomalainen vientituote.


Ministeri kiinnostui Lamorin mallista sen jälkeen, kun kansanedustaja Klaus Hellberg oli kirjallisessa eduskuntakysymyksessään kysynyt, aikooko hallitus edistää Suomenlahden öljyntorjunta- ja koulutuskeskuksen rakentamista ja siten parantaa öljyntorjuntavalmiuksia Suomenlahdella. Ministeri tosin ehti vastata kysymykseen jo maanantaina. Ensimmäinen vastaus oli varovaisen pidättyvä, mutta käynnin jälkeen ministeri myönsi, että Lamorin esittämä mallin on toteuttamiskelpoinen ja kiinnostavampi kuin hän etukäteen arveli.

-Suomessa on erittäin korkeatasoista alan osaamista, ja se osaaminen on paikannettavissa tänne Lamoriin, kuten Prestigen onnettomuuden yhteydessä saimme todeta. Myönnän, että minulle oli tästä (keskuksesta) muodostunut hieman väärä kuva. Täällä minulle tuli ahaa-elämys tästä uudesta toimintamallista, kuvaili ministeri Backman eilen Lamor-vierailun yhteydessä. Hänen mukaansa seuraava hallitus ottaa asiaan kantaa Itämerien suojeluohjelman yhteydessä kantaa asiaan. Klaus Hellbergin mukaan öt-keskus tulisi ottaa esille seuravan hallitusohjelman ja budjetin yhteydessä.

Ensimmäinen keskus Porvoon lähistölle

Lamorin toimitusjohtajan Bent Larsenin mukaan Suomen ensimmäinen öljyntorjuntakeskus voitasiin perustaa Itä-Uudenmaan rannikolle. Hänen mukaansa sopivia paikkoja voisivat olla Isnäs Pernajassa tai Tolkkinen Porvoossa, jossa on on jo valmiina riittävän syvä laivaväylä. Muitakin mahdollisuuksia on tarkoitus selvittää. Ministeri Backmanin mukaan Suomeen tarvittaisiin 3-4 vastaavaa öt-keskusta, joista yksi tulisi sijoittaa järvi-Suomen alueelle.

Bent Larsenin mukaan Lamor haluaisi rakentaa Suomeen ensin yhden noin 15 miljoonaa euroa maksavan öljyntorjunnan valmius- ja koulutuskeskuksen, jonka rahoittamiseen osallistuisivat Lamorin ohella öljy-yhtiöitä, varustamoita, sijoittajia ja muita hanketta lähellä olevia sidosryhmiä. Valtion haluttaisiin osallistuvan keskuksen ylläpitokustannuksiin 0 - 2 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtio voisi yksityisten tapaan olla myös öt-keskuksen osakas. Tarkoituksena on, että yksityinen öljyntorjuntakeskus tuottaisi erilaisten ympäristönsuojelupalveluiden myynnillä taloudellista tulosta, jolloin valtion käyttökustannukset pienenisivät vastaavasti.

Lisävalmiuksia kustannustehokkaasti

Larsenin mukaan yritysten ja viranomaisten voimien yhdistäminen mahdollistaisi nykyistä selvästi paremman öljyntorjuntakaluston ja –valmiuden hankkimisen Suomenlahdelle. Kalusto olisi nopeasti siirrettävissä myös muualle.

Sekä Larsen että Backman korostivat, ettei yritysten ja viranomaisten yhteinen öljyntorjuntakeskus korvaisi olemassa olevaa järjestelmää, vaan täydentäisi kustannustehokkaasti viranomaisten öljyntorjuntavalmiuksia. Valmiuden valvonta sekä johtovastuu öljyturmissa olisi aina viranomaisilla. Lamorin valmistelemassa mallissa yhtiö itse hyötyisi, kun se saisi toteutettua suuren kelluvan öljyntorjuntakaluston varaston, joka olisi satamassa välittömässä lähtövalmiudessa.

Lyhentäisi Lamorin toimitusaikoja

Jos maailmalla sattuisi öljyturma, voitaisin Suomesta lähettää pikaista apua öt-keskuksen varastosta. Keskuksen avulla Lamor voisi lyhentää öt-kaluston toimitusaikoja 3-6 kuukaudesta pariin viikkoon.

-Näin toimittiin periaatteessa jo Prestigen onnettomuudessa. Ympäristöviranomainen sai Espanjasta avunpyynnön, jonka jälkeen Lamor osti ympäristökeskukselta takaisin sille myymänsä kaluston, ja lähetti sen Espanjaan. Ympäristökeskus sai tilalle uudet laitteet, kertoi Bent Larsen.

Noin 15 miljoonan euron investointi

Uudessa mallissa viranomaisten ei tarvitsisi investoida keskuksen perustamiseen eikä kalustohankintoihin, vaan saisi 15 miljoonan euron laitteet heti käyttöön. Vastaava kalustomäärän hankinta nykyisen rahoitusmallin mukaan veisi noin 5 - 10 vuotta. Ainoa kustannus, jossa viranomaiset olisivat mukana on vuotuinen keskuksen ylläpitokustannus noin 0 - 2 miljoonaa euroa vuodessa. Ylläpitomaksu pienenisi vähitellen, kun keskus saisi toiminnastaan muita tuottoja. Kustannuksen suuruus riippuu sopimuskumppaneiden määrästä, joiden kesken ylläpitokustannus jakautuu.

Larsenin mukaan öljy-yhtiöt voisivat mm. pienentää vakuutusmaksujaan osallistumalla öljyntorjuntavalmiuden ylläpitoon. Myös niin sanotut eettiset sijoitusrahastot ovat olleet kiinnostuneita sijoittamaan varojaan öljyntorjunta- ja ympäristönsuojeluyhtiöihin.

Ministeri Backmanin mukaan mallin etuna on se, ettei valtion tarvitse sitoa suuria rahoja itse investointiin. Niiden saaminen budjettiin voisi olla vaikeaa. Vuosittaisten ylläpitokulujen osuus on hänen mukaansa todennäköisesti helpommin rahoitettavissa. Ministeri Backmanin mukaan öt-keskus ei olisi pelkästään laitteita ja investointeja, vaan eräänlainen verkostomalli. Lamorilla on jo valmiina öt-keskuksen kalustoluettelo ja organisaatiomalli sekä rahoitussuunnitelmat.

Yksi keskus kattaisi Suomen etelärannikon

-Öljyntorjunta on aina tehokkainta, jos se voidaan toteuttaa imemällä öljy suoraan haverialukselta hätätankkeihin. Siksi Suomenlahdelle tarvittaisiin ainakin yksi valmiudessa oleva öljynkeräystankki, johon mahtuisi suuri määrä kerättyä öljyä. Se olisi kustannustehokkainta toteuttaa esimerkiksi suurikokoisena hinattavana proomuna. Se toimisi samalla öljynkeräyskaluston alustana, jossa olisi valmiudessa 5-10 kilometriä avomeripuomia sekä erittäin tehokkaita kelluvia kerääjiä, sanoi Bent Larsen.

Suomelta puuttuu suurikokoinen monitoimialus, joka öljyntorjunnan lisäksi pystyy toimimaan alus-sammutustehtävissä. Suuren aluksen toiminta-alue olisi avomerellä tapahtuva öljyntorjunta. Avomerellä suoritettu öljynkeräys on tehokkainta ja kustannus kerättyä öljytonnia kohden edullisinta. Kuitenkin suuren öljyntorjunta-aluksen hankintahinta on erittäin korkea ja aluksia tarvittaisiin useita, jotta torjuntatyö onnistuisi. Ajallisesti avomerellä yksi alus pystyy keräämään noin 30 m leveydeltä öljyä eli maksimikeräysteho on noin 150 kuutiota tunnissa. Suurikokoinen alus pystyy operoimaan vain avomeri-olosuhteissa syväyksestä johtuen. Koko ulko- ja sisäsaaristo on aluetta, jossa suurella aluksella ei ole toiminta-edellytyksiä.

-Kun öljyä pääsee mereen esimerkiksi Suomenlahdella se vesialueen pienuuden, virtausten sekä tuulen suunnasta johtuen ajautuu varmasti myös ulkosaaristosta eteenpäin aina rantavyöhykkeille asti. Silloin tarvitaan paljon helposti siirrettävää öljyntorjuntakalustoa, kuten puomitusta, öljynkerääjiä, pumppauskalustoa sekä pienempiä aluksia, kertoi Bent Larsen. (AH)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI