|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomella ei jakoa MM-lentopallon jatkosarjassa (22.9.2018 21:49)
Lukolla tuskaisa alku Liigassa (22.9.2018 21:39)
Kaksi otettu kiinni KRP:n jättioperaatiossa ? ?Epäillään muun muassa törkeää rahanpesua ja törkeää veropetosta? (22.9.2018 16:43)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Mari Mörön kirjoissa huumori ja toivo kulkevat käsi kädessä

29.02.2008



Alkoholistiäidin kuusivuotiaan tyttären Siian tarina Mari Mörön romaanissa Kiltin yön lahjat on surkea, mutta myös humoristinen ja ennen kaikkea toiveikas. Kirjailijan kyky kirjoittaa maailmasta lapsen silmin on poikkeuksellisen uskottava. Miten hän tähän pystyy, miten hän asettuu lapsen asemaan ja eläytyy lapsen maailmaan? Muun muassa tästä keskusteltiin tiistai-iltana kun Mörö oli Valkon kansalaisopiston vieraana. Opistolle kokoontui kymmenisen naista. Useammankin olisi kannattanut paikalle tulla, toisaalta paikalle tulleet saivat intiimissä tilanteessa hyvän tilaisuuden kysyä Mörön kirjoista ja kirjoittamisesta.


Kirjailija kertoi luovuustutkijoiden usein ajattelevan, että taiteilijalla täytyy olla takanaan onneton lapsuus.

- Toivon, ettei omista lapsista tule taiteilijoita, jos näin on, nauroi Mörö.

Hän kuitenkin arveli, että traaginen tapahtuma lapsuudessa saa lapsen pohtimaan asioita eri tavalla, esimerkiksi Kirsi Kunnas on pohtinut omaa lapsuuttaan ja isän kuoleman aiheuttamaa traumaa, köyhyyttä ja juurettomuutta.

Mörön omaa lapsuutta leimasi viiden vuoden ajan kestänyt laitoselämä. Paha astma, johon silloin ei vielä ollut tehokkaita lääkkeitä, piti hänet Helsingissä sairaalassa, kun perhe oli Mikkelissä. Viisi ja puolivuotiaana ”laitosuran” aloittanut Mörö opittuaan lukemaan käytti ahkerasti hyväkseen potilaskirjastoja, luki ja kirjoitti. Mielikuvitus oli ahkerassa käytössä happiteltoissa ja eristyksissä.

- Ikävä pakotti kuvittelemaan. Tätä kykyä olen työssäni tarvinnut enemmän kuin mitään muuta. Kuvitteleminen oli lapsena ajankulua, mutta myös terapeuttista. Se antoi sisältöä.


Leikkiä Barbeilla

Mörö kertoo muistavansa hyvin, millaista on olla lapsi ja kaivata.

- Jokainen meistä on ollut lapsi. Voi muistaa, millaista oli tehdä ensimmäistä kertaa jotain, ensimmäistä kertaa hiihtää tai mitä toivoi kun löysi ensimmäistä kertaa neliapilan.

Claes Anderssonin kirjoittama ajatus ”Lapsen suru on aikuisen kaipausta” kuvaa Mörön mielestä hyvin sitä, miten eri tavalla eri-ikäiset kokevat. Kun hän aikuisena eläytyy lapsen mieleen, on kieli vain yksi tapa kuvata. Kiltin yön lahjoja kirjoittaessaan hän muun muassa leikki Barbeilla, minkä silloin 10-vuotias poika ihmeekseen huomasi tullessaan kavereidensa kanssa koulusta.

Lapsen maailmaan eläytyminen vaatii myös ”älyllisyyden” pois heittämistä.

- Lapsi elää konkretiassa, hän toimii ja on hetken vanki. Lapsena nukuin kotona valkoisessa puusohvassa johon purin hampaillani enkelinsiipiä. Kuolemanpelkoa piti käsitellä toiminnan kautta. Sohva on sisareni kesämökillä nykyisin. Kerran katselin siinä nukkuessani, että hiiret ovat käyneet järsimässä, kunnes tajusin että ne ovat minun puremiani enkelinsiipiä.


Huumoria ja toivoa

Huumorin ja toivon kulkeminen käsi kädessä Mörön tuotannossa pohjaa osin omiin sairaalavuosiin sekä lapsuudenkotiin.

- Vanhempani olivat karjalaisia. Etenkin isäni oli rempseä huumorimies. Sanotaanhan, että karjalaisissa hautajaisissa on hauskempaa kuin hämäläisissä häissä.

Mörö korostaakin, että huumori ja toivo kantavat pitkälle, huumori antaa mittakaavaa ja etäisyyttä.

Pitkät sairaala-ajat opettivat hänet myös sietämään tylsyyttä. Sairaalakokemuksia Mörölle kertyi omien sairaalavuosien lisäksi isän saattohoitoaikana. Hiphoppari –tyylisen anestesialääkärin heitto ”nähdään jos nähdään”, on päätynyt Mörön Kärpästen koulu –kirjaan.

- Se on mielestäni niin uskomaton lause lääkäriltä kuolevalle potilaalle, ettei sitä voisi keksiä.

Isä otti tämänkin heiton huumorilla todeten, että olisi sanonut edes ”nähdään kun nähdään”.

- Isän huumori auttoi kohtaamaan kuoleman. Saattohoitohuoneesta voi kuulua nauruakin, ei nauru vähennä surua. Nauru on osa luopumista, voidaan vielä nauraa yhdessä. Äiti tosin sanoi välillä, että älkää räkättäkö, luulevat vielä ettemme sure, muisteli Mörö.


Lukemista ja tyylioppia

Mörön oma kirjallinen työ on jatkunut pitkään lapsuudessa kirjoitettujen tarinoiden jälkeen. Ensimmäiset rahansa kirjoittamisella hän tienasi ollessaan Savonlinnan taidelukiossa 15-vuotiaana. Reginan viihdekertomuksilla tienasi paremmin kuin tiskaajana. Mörön ammattimaisuus kirjoittamista kohtaan oli mukana jo Regina-teksteissä. Hän otti selvää millainen on viihdenovelli ja millainen on lehden kohdeyleisö.

- Viihdenovelleissa on tietty tyyli. Ne eivät saa olla liian pliisuja tai liian rohkeita. Näyttelin vähän vanhempaa, myöntää Mörö tehdessään ensimmäisiä yhteydenottojaan Reginaan.

Kirjallinen työ jatkui lehtijuttuina ja pakinoina. Rinnalla kulki koko ajan kirjallisuuden opiskelu. Luovaa kirjoittamista hän lähti lukion jälkeen opiskelemaan Oriveden opistoon. Kirjailijan työ ei Mörön mielestä voi olla lapsineron työtä.

- Kirjoittaminen on keskimäärin senioreitten hommaa. Kirjailijalla täytyy olla sanottavaa.

Kirjoittaminen vaatii myös ahkeraa lukemista ja tyylien tuntemista. On luettava jo kirjoitettua kirjallisuutta ja tutkittava tyylejä jotta löytää sen, mikä on oma tyyli.

- Ei esimerkiksi voi tulla pakinoitsijaksi, jos ei tiedä pakinan historiaa.

Ensimmäisten omien novelliensa hän arvioi olleen lähinnä säälittäviä.

- Tekniikka saattoi olla kohdallaan, mutta niissä ei ollut sisältöä. On oltava sanottavaa, eikä sitä voi kiirehtiä. Elämä kasvaa korkoa ajallaan.


Pitääkö selittää?

Ensimmäinen novellikokoelma Siivet häneltä julkaistiin vuonna 1992.

- Se oli johdonmukaisen kehityksen tulosta. Mukana oli myös onnea, sillä kustantajille tulee paljon käsikirjoituksia.

Tässä yhteydessä Mörö nosti esiin ”playboymallin”, josta on viime aikoina kohuttu – onko hän kirjailija vai ei. Kirjailijaliittoon häntä ei hyväksytty. Mörö arveli, että Kärkkäisen ensimmäiseen käsikirjoitukseen tartuttiin, koska nimi oli muusta yhteydestä tuttu.

- Kun nimi on tuttu mistä tahansa muusta yhteydestä, se voi vaikuttaa siihen, että käsikirjoitus nousee pinosta. Susan Ruususen kirjan arvo on sen paperin arvo. Samoin monet vaalikirjat tehdään muusta kuin kirjallisista syistä. Mediajulkisuutta saa tietenkin käyttää, jos siihen mahdollisuus on.

Novellikokoelmansa julkaisua hän sai odottaa vuoden ajan. Tänä aikana hän ehti miettiä, onko hänellä jotain sanottavaa.

- Sain kokeneelta kirjailijalta neuvon, ettei kirjailijan tarvitse selittää. Teoksen pitää kantaa omana itsenään. Aika ratkaisee, mitkä teokset jäävät elämään.

Mörö huomauttaa, että hänellä aiheet ja teemat sinällään jo toimivat puheenvuoroina. Hän puhuu usein lasten asioista ja lasten puolesta.

- Lapset maksavat kovan hinnan nykyelämisestä. Lasten asiat ovat menossa kaiken aikaa huonompaan suuntaan, esimerkiksi huostaanotot ovat lisääntyneet. Sillä, että eläytyy lapsen maailmaan tässä ajassa voi vaikuttaa, herättää ajatuksia ja tunteita. Kun mukana on huumoria, voi asioita esittää roisillakin tavalla.


Ei ole hölmöjä ideoita

Pidäkkeettömyys ja heittäytyminen kuuluvat luovaan työhön.

- Hölmöjä ideoita ei ole, on vain huonoja toteutuksia.

Hän sanoo saaneensa lahjaksi sisukkuuden, hillittömän energian ja uteliaisuuden. Lahjakkuuden osuudeksi hän arvioi vain prosentin, loppu 99 prosenttia on lujaa työntekoa.

- Onnettomin yhdistelmä olisi olla innokas mutta lahjaton. Pätkätyöläisenä tärkeää on myös sietää epävarmuutta.

Möröltä on ilmestymässä uusi puutarhakirja nyt keväällä ja romaani syksyllä.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Auli Silmäri

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI