|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Ässien uusi valmentaja avasi voitolla ? HIFK:n käyrä ollut laskeva (14.11.2018 22:07)
Jokerit voitti ? Hjalliksen myynti-ilmoitus varasti illan shown (14.11.2018 21:56)
Harakka: ?Mihin ministerin ylimielinen tuomio perustuu?? ? Lukuja jopa Orpon omalta ministeriöltä (14.11.2018 20:03)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


YVA ei ole arvovapaa ja objektiivinen prosessi

05.02.2008



Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei pidä nähdä objektiivisena ja arvovapaana, poliittisesta vallankäytöstä vapaana prosessina, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksen kritiikki ei kohdistu itse YVAan, vaan pikemminkin siihen kohdistuviin epärealistisiin odotuksiin. Tutkimuksen mukaan YVAsta ei ole muodostunut laajojen kansanjoukkojen osallistumisvälinettä, vaan prosessiin osallistuvat yleensä vain harvat kansalaisaktiivit. Toisaalta osallistumisen vaikutuksia ja merkitystä ei aina tunnisteta, vaan ilmiöön kohdistuu myös tarpeetonta kriittisyyttä.


Näin toteaa Pekka Hokkanen tuoreessa väitöskirjassaan ”Kansalaisosallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä”. Se tarkastettiin tammikuussa Tampereen yliopistossa.

Väitöskirjan toisena esimerkkitapauksena oli ydinjätteiden loppusijoituksesta Loviisassa, Eurajoella, Kuhmossa ja Äänekoskella järjestetty YVA-prosessi, joka alkoi syksyllä 1997. Suomalaisessa YVA-historiassa hanke oli laajuudessaan ennennäkemättömän massiivinen.

Hokkasen mukaan prosessissa ongelmat kiteytyivät erityisesti ns. 0-vaihtoehtoon. Hokkasen mukaan vaihtoehtoehtoiset ydinjätehuoltomallit ja 0-vaihtoehdon ympäristövaikutukset selvitettiin. Hokkasen mielestä aiheen käsittely oli kuitenkin manipulatiivista. ”Koko YVA-selostuksen logiikka tähtäsi siihen, että kallioloppusijoitus on ainoa mahdollinen ydinjätehuoltomalli. Syntyi vaikutelma retorisesta suunnitteluagendan muutoksesta, jolla pyrittiin peittämään se tosiasia, ettei loppusijoituksen perusmallilla missään vaiheessa ollut todellisia kilpailevia vaihtoehtoja. Näin ollen kansalaiset eivät kyenneet mielipiteillään aidosti laajentamaan tarkasteltavia ydinjätehuollon vaihtoehtoja.”

Kansalaisten huolenaiheet ulos agendalta

Hokkanen toteaa edelleen, että kansalaisten mielipiteiden kannalta heikoimman käsittelyn saivat teknisiä yksityiskohtia sekä turvallisuusarvioiden ja tietopohjan yleistä luotettavuutta koskeneet näkökannat. ”Loppusijoituksen tekniikan tai lopullisen turvallisuuden selvittäminen eivät kuuluneet YVA-selostuksen agendalle, vaan vasta loppusijoituslaitoksen käyttöönoton yhteydessä laadittaviin turvallisuusarvioihin. Teknisen suunnittelun keskeneräisyyteen viitaten hankevastaava tyytyi ainoastaan esittelemään suunnittelun nykytilaa.” Tällainen menettely antoi Hokkasen mukaan hankevastaava Posivalle mahdollisuuden vakuuttaa päätöksentekijöitä tulevaisuudessa tapahtuvan suunnittelutyön luotettavuudesta, mutta sulki samalla kansalaisten aihetta koskeneet mielipiteet ulos YVA-agendalta.

Hokkanen tulee tutkimuksessaan siihen tulokseen, että Posivan hankkeessa kansalaisten osallistuminen tapahtui liian myöhään, eli hankkeen suunnittelu oli jo pitkällä ja YVAa leimasi vaihtoehdottomuus. Osallistumisella ei niin ollen enää pystytty vaikuttamaan hankkeen vaihtoehtotarkasteluihin. Hokkasen mukaan huonosti järjestetty osallistuminen, jota leimaa manipulointi tai asioiden legitimointi, synnyttää epäluottamusta ruokkivan kierteen. Prosessi ei siten enää ratkaise ongelmia vaan synnyttää uusia kiistanaiheita. Kansalaisten vähäinen osallistuminen voi puolestaan synnyttää uudenlaisen eliitin. Syntyy poliittinen kerrostuma, jolle YVA edustaa yhtä osallistumisen ja vaikuttamisen kanavaa, eivätkä kansalaiset ja päättäjät kohtaa YVA-areenoilla.

Hokkanen ei pidä kuitenkaan oikeutettuna maallikkoasiantuntijuutta kohtaan esitettyä kritiikkiä. Hokkasen mielestä asiantuntijoilla ja maallikoilla pitääkin olla erilaiset roolit suunnittelussa. YVA-prosessissa teknisen ja luonnontieteellisen tiedon rinnalle saadaan arvo- ja intressipohjaisia näkemyksiä.

Paradoksaalisena Hokkanen pitää ns. NIMBY-ilmiötä (”ei minun takapihalleni -ilmiötä”). Myös hankevastaavat kun toimivat omien intressiensä mukaisesti. Kritiikki voidaan myös leimata NIMBY-ilmiöksi ja rajata se sitten pois koko agendalta.

Kysymyksenasettelu estää aidon keskustelun

Loppusijoitus-YVAan osallistunut loviisalainen kansalaisaktiivi Thomas Rosenberg on melko lailla samoilla linjoilla Hokkasen kanssa.

–YVA ei toimi isojen hankkeiden ympärillä. YVAn avulla ei jotain hanketta kyetä estämään tuskin koskaan. Pikemminkin YVA on tapa legitimoida hanke, jota ei suoraan voida ajaa. Rosenberg ynnää, että niissä YVA-prosesseissa, joissa hän on itse ollut mukana, oleellisia muutoksia ei hankkeeseen ole onnistuttu saamaan aikaan.

–Lisäksi ydinvoima-asioissa yhteysviranomainen oli aiemmin kauppa- ja teollisuusministeriö, nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö, kun ympäristöministeriö olisi parempi. Ydinvoima-asioita käsittelee nyt väärä ministeriö, joka on selvästi puolueellinen ja kuuntelee teollisuuden ääntä. Myös Säteilyturvakeskuksen viranomaisten puolueettomuus voidaan kyseenalaistaa, sillä asiantuntijat ovat verkostoituneet ydinvoimateollisuuteen.

YVA-prosessien suurimpana ongelmana Rosenberg pitää niiden kysymyksenasettelua. Tämä koskee varsinkin ns. 0-vaihtoehtoa.
–Pöytä katetaan tavalla, joka estää aidon keskustelun. Ydinvoiman lisärakentamisen suhteen ensimmäinen premissi on, että sähkönkulutus kasvaa. Näin ollen hakijan kannalta ei ole realistista keskustella vaihtoehdoista.

–Toinen premissi ovat ympäristökysymykset ja sopimukset. Sitten tullaan siihen lopputulokseen, että ainoa realistinen vaihtoehto on ydinvoima. Ydinjätteen loppusijoitus-YVAssa ei tuotu esiin 0-vaihtoehtoa.

–Omasta mielestäni teimme silloin tärkeän työn: viranomaiset ja Posiva joutuivat ottamaan kantaa vaihtoehtoihin eli siihen, onko loppusijoitus ylipäänsä järkevä.
YVAn tavoitteena hakijan kannalta Rosenberg näkee sen, että prosessin avulla mahdolliset ongelmakohdat saadaan poistettua, mutta itse hanketta kyseenalaistamatta.
–Varaudutaan kritiikkiin ja mietitään vastaukset. Kun kysymyksenasettelu tehdään hakijan ehdoilla, yleinen mielipide jää alakynteen.

Aito tunne vaikuttamisesta jää puuttumaan

Varsinkin laajojen ja kauaskantoisten hankkeiden kannalta ongelmana on Rosenbergin mielestä se, että kansalaisille pitäisi tulla aito tunne siitä, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon. Vaikkapa moottoritielinjauksia suunniteltaessa mielipiteillä saavutetaan konkreettisia muutoksia, mutta ydinvoimahankkeissa tilanne on monimutkaisempi. Ydinvoimaprosessit ovat hankalia, monimutkaisia, pitkiä ja vieläpä kaksiportaisia.

–Tällaiselle ”aktivismin ammattilaisellekin” oli vaikea hahmottaa prosessi, joka kesti vuodet 1997-2001. Samanaikaisesti loppusijoitus-YVAn kanssa oli meneillään vielä Loviisa 3:n YVA.

–YVAssa koko prosessi menee läpi kaksi kertaa, kun ensin otetaan kantaa arviointiohjelmaan ja sitten -selostukseen.

Myös resurssien suhteen vallitsee epäsuhta. Parhaillaan käydään kovaa vääntöä Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta muun muassa Kristiinankaupungissa.
–Siellä ahkerin kansalaisaktivisti on pienten lasten äiti.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI