|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomi hävisi tyttöjen jalkapallon MM-kisoissa ? vastustajalla oli ajatus edellä (13.11.2018 23:18)
Tutkija: GPS-häiriön taustalla voi olla Venäjän Shoigun uhkaus Suomelle (13.11.2018 20:13)
Kohukuski Esteban Ocon uhkaa Valtteri Bottaksen paikkaa (13.11.2018 20:21)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Hurrimaalainen ”Vila-vilamaassa”

11.01.2008



Loviisalainen Thomas Rosenberg (r.) kävi ensimmäisen kerran elämässään Ruotsinpyhtään Ruotsinkylässä viime tiistaina.


Ruotsinkylässä asuu, nimestään huolimatta, pääasiassa suomenkielisiä. Ollaan Loviisan seudun kuntafuusion kaataneen kunnan koillislaidalla, siellä missä kaksikielisyys alkaa muuttua suomenkielisyydeksi.

Ruotsinkylän maamerkki on Gulfbaari.

–Missä päin on Kouvola, Rosenberg kysyy alkajaisiksi kahvilan kassalla. Kassalla Aila Lassila neuvoo.

Rosenberg on kutsuttu baarin pöydän ääreen valottamaan, mitä ruotsinkielinen ja rkp-läinen fuusion kaatumisesta ajattelee. Hänen johtamansa keskusteluareena Forum Östra Nyland kannatti yhdistymistä.

Rosenberg asettuu kepin nokkaan seikkailumielellä. Tässäkin lehdessä on väitetty, että fuusio kaatui nimenomaan RKP:n ja ruotsinkielisten säätiöiden tuloon mukaan keskusteluun. Vallanhaluun ja valtapolitiikkaan. Kirjoittelu ja johtopäätökset ärsyttävät Rosenbergiä.

–Ei asioihin voi olla ottamatta kantaa mahdollisen ikävän keskustelun pelossa.
Suomenruotsalaisessa katsantokannassa omaan kieleen ja kulttuuriin tuntuu olevan monenmoisia vivahteita. Ankkalammikossa riittää poukamia. Rosenberg korostaa kielen merkitystä identiteetin rakentajana, samalla tavalla kuin uskonto ja maantiedekin muokkaavat minäkuvaamme. Kaikki lähellä olevat asiat liimaavat ihmiset yhteen. Rosenbergin mielestä Loviisan seudun fuusiokeskustelu leimautui syyttä suotta ruotsinkielisten projektiksi.

–Leima oli kohtuuton eikä kysymyksessä ollut mikään projekti tai konspiraatio, salaliitto. Todennäköisesti muutkin puolueet ovat olleet aktiivisia, ei vain RKP.

–On sanottu, että RKP:n johdolta oli tyhmää ottaa asiaan kantaa. ”Ylätasolla” tavoitteena oli estää voimakas Porvoo-kortin heiluttaminen. Tätä puolestaan muun muassa osa Lapinjärven kärkipoliitikoista käytti Loviisan fuusiota vastaan.

Vastuuttomuutta vai journalismia?

Fuusiohanke ja sen joulun alla syntynyt välitilinpäätös kertovat, ettei RKP:n piirissäkään olla asiasta yhtä mieltä: Lapinjärvellä osa RKP:n kärkipoliitikoista asettui poikkiteloin.

–Lapinjärveltä löytyy ”teksasilaisuutta”! Eli itseriittoisuutta, joka on sekä hyvästä että pahasta.

Rosenberg ei allekirjoita sitäkään, että RKP olisi paikallisesti lobannut liian voimallisesti fuusion puolesta.

–Yhtenäistä, tietoista lobbaamista ei ole ollut. Se on väärä aivoitus. Puolue on päinvastoin sangen hajanainen, ja monet paikallisosastot hyvin passiivisia, esimerkiksi Loviisassa.

Toki muutama keskustelu- ja yleisötilaisuus pidettiin, mutta nimenomaan Forum Östra Nylandin toimesta, joka on puolueista riippumaton.

Virhearvioksi Rosenberg listaa kuitenkin sen, että fuusion kannattajat katsoivat pitkään vain Pernajan suuntaan. Seudun toiseksi väkirikkaimmain kunnan suuntavalinta oli tietenkin hyvin merkittävä, mutta...

–Samalla kun katsottiin Pernajaan, käännettiin pylly Ruotsinpyhtään suuntaan.
Rosenberg sanoo suoraan, että hänen mielestään media käyttäytyi vastuuttomasti. Syyttävä sormi osoittaa ennen muuta Loviisan Sanomia ja Borgåbladetia.

–Olen vähän pettynyt päätoimittajiin. Ennen kaikkea Lovarin pääkirjoituksissa sekä kolumneissa toistamiseen esitetyt väitteet kielipolitiikasta ovat vaikeuttaneet fuusion syntymistä. Olkoonkin journalistisista syistä.

Ei Rosenberg suoraan kannusta itsesensuuriin, mutta ottaapa kuitenkin tukea peräti J.K. Paasikivestä ja Suomen sodanjälkeisestä ulkopolitiikasta: muut joutuvat korjaamaan vahingot, joita median huolettomasta ikkunoiden kivittämisestä syntyy.

–Loviisan seudulla näkyviin tulivat myös vanhat antipatiat, epäluulo Loviisaa, sen asemaa ja edellytyksiä kohtaan. Pelättiin, että Loviisa imee ympäriltään kaiken köyhään keskukseen. Virkamiehet ja luottamusmiehet kun aiemmin olivat kuulemma usein tylyjä naapureita kohtaan, hän listaa.

Vaikka moni mielsi Rosenbergin RKP:n kellokkaaksi fuusiokeskustelun perusteella, hänellä ei ole ainuttakaan puolueeseen liittyvää luottamustehtävää paikkakunnalla ja RKP:henkin hän liittyi vasta toissa kesänä - samaan aikaan kuin toinen vanha vasemmistolainen, Nils Torvalds, joka valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi.

Vahvat kielialueet elintärkeä kysymys

Lumihiutaleita sataa valkoiseen maahan baarin ulkopuolella. Keskustelunpätkistä päätellen myös naapuripöydissä puhutaan fuusiosta. Rosenberg selvittää näkemyksiään niin innostuneesti, että onpa hyvä että mies puhuu selkeää suomea. Jos Rosenberg pääsisi käyttämään äidinkieltään, meno olisi varmaan päätä huimaava.

Rosenberg kertoo, että vaikka Loviisan seudun kunnissa fuusiosta on taisteltu ns. nyrkit savessa viimeiset kuukaudet, ei se ole kuntakentällä lainkaan poikkeuksellista. Varsinkin rannikkoseuduilla kiistelyyn on kieli vain tuonut oman mausteensa.

Pisimmällä Svenskfinlandissa, eli kuten Rosenberg sanoo, ”hurrimaassa”, ollaan läntisellä Uudellamaalla, jossa on päätetty perustaa Tammisaaresta, Karjaasta ja Pohjasta uusi Raaseporin kaupunki. Raaseporin kaupungin syntyminen toteuttaa pieneltä ennen sotaa syntynyttä ajatusta muodostaa Suomeen kaksi ruotsinkielistä lääniä, Raasepori ja Korsholma.

Suunnitellun Korsholman läänin alueella kuntayhteistyö takkuaa tällä hetkellä pahemman kerran.

–Pohjanmaa on ruotsnkielisille tärkeä alue, koska se on manner-Suomen harvoja alueita, joilla on vielä yksikielisiä [ruotsinkielisiä] alueita. Siellä on riittävän suuria kokonaisuuksia, joissa ruotsi on vielä valtakieli.

Tässä tullaankin asian ytimeen: Rosenberg sanoo, että ruotsin kielen kannalta yhtenäiset, voimakkaat kokonaisuudet ovat ruotsin säilymiselle ja elinvoimaisuudelle ”elämän ja kuoleman kysymys”.

–Sitä suomenkieliset, eivätkä kaikki ruotsinkielisetkään ymmärrä, että ruotsinkielisten kuntakokonaisuuksien luominen on meille ensiarvoisen tärkeä asia.
Rosenberg luettelee: varsinkin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät osaa suomea lainkaan.

–Suomenkielisen on usein vaikea ymmärtää, miksi ”aina puhutaan kielestä”. Kielipolitiikka on saanut taantumuksellisen leiman, eikä sitä pidetä sopivana tapana organisoitua. Mutta kieli, kuten uskontokin, ne ovat usein helkkarin tärkeitä asioita kaikkialla maailmassa.

Mustasaaren [Korsholm] kunnanjohtaja ja RKP:n ministerien avustajanakin toiminut Rurik Ahlberg analysoi Helsingin Sanomien viimeisimmässä Sunnuntai-numerossa suomenkielisten nykyasennetta ruotsiin: ”Välinpitämätön”. Ahlbergin mielestä taustalla on suomalaisuuden muuttuminen: suomensuomalaiset ovat tulleet itsevarmoiksi Pisa- ja Nokia-menestysten myötä. Eurooppaan ja maailmalle ei enää mennä Tukholman kautta, vaan Brysselin. Ylioppilaskirjoituksissa ei enää ole pakko kirjoittaa ruotsin koetta. Hallinnollisia suuryksikköjä luotaessa ei enää oteta huomioon, säilyykö työkielenä ruotsi.

–Kielilainsäädännöstä ja uudesta perustuslaista puuttuvat ne takeet, jotka turvaisivat, että kieli toimii myös käytännössä, Rosenberg sanoo.
Hän huomauttaa, että käytännössä koko maan kaksikielisyyden vaatiminen ja vaaliminen voi olla mahdotonta.

–Siksi olen jo pitkään ehdottanut, että hyväksyisimme sen, että keskitytään ”hurrimaahan”. Pelastetaan siellä kieli ja rakenteet, hän heittää.
Kyseessä olisi eräänlaisesta historiallisesta kompromissista: luovutaan osin historiaan perustuvasta pyrkimyksestä pitää koko maa kaksikielisenä. Vastavuoroisesti kaksi- ja ruotsinkielisillä alueilla olisi nykyistä paremmat edellytykset huolehtia siitä, että ruotsin kieli ei häviä, eikä siitä tarvitsisi koko ajan taistella. Luotaisiin hallinnollisia alueita, joilla suomi ja ruotsi olisivat täysin tasavertaisia.

Hän lisää, että koska nykyisestä kielilaista ja perustuslaista ei enää ole tukea ruotsin säilyttämisessä, katse on käännettävä suoraan Bryssellin, Euroopan unioniin ja kansainvälisiin vähemmistön oikeuksia suojaaviin sopimuksiin, jotka Suomikin on ratifioinut.

–Kypsymässä on ajatus, että emme ole tasavertainen osa, vaan vähemmistö sille kuuluvine oikeuksineen. Euroopan tasolla meidät luetaan alueellisiin kielivähemmistöihin.

Kaksi kieltä, yhteinen historia

Rosenbergin mielestä suomenkieliset tuntuvat unohtaneen suomen- ja ruotsinkielisten yhteisen historian. Maan kaksikielisen historian pitäisi Rosenbergin mielestä olla kaikille yhteinen ylpeyden aihe.

–Olemme yhdessä rakentaneet tätä maata. Suomalaiseen mentaliteettiin ovat pitkälti vaikuttaneet niin ruotsin kieli kuin kulttuurikin, sen ovat monet tutkijat todenneet hyvin monella alalla.

Rosenberg sanoo, että suomenkieliset eivät voi tätä yhteistä taustaa amputoida pois. Yritystä hänen mukaansa kyllä on: esimerkiksi koululaiset eivät enää historian tunneilla joudu paneutumaan Ruotsin vallan aikaan, eikä toisaalta entisessä emämaa Ruotsissa haluta muistella vuoden 1809 jälkeisiä tapahtumia. Amnesia eli muistinmenetys on siis molemminpuolinen.

”Kansakunta joka ei tunne historiaansa, on tuomittu elämään se uudelleen”, sanoo intialainen filosofi. Tänä ja ensi vuonna 1808-1809 Suomen sotaa on kuitenkin pikku pakko muistella. 200 vuotta sitten Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta. Ensi vuoden keväänä muistellaan Porvoon valtiopäiviä.

–Onneksi. Toivottavasti puhutaan molemminpuolisesta traumasta.

Kansainvälinen kilpailu ylikorostunut

Gulfbaarin ikkunasta pilkottavat Ruotsinkylän lumiset pellot. Rosenbergin kännykkä pärähtää soimaan. Toisessa päässä on TV-Nyttin toimittaja Magnus Hertzberg. Keskustelu käydään ruotsiksi ja Gulfbaarin suomenkielinen puheensorina hiljenee.

Rosenbergin mielestä RKP:llä on ”hurrimaassa” samanlainen tilanne kuin Keskustalla maanlaajuisesti.

–Taajamien valtapuolueilla demareilla ja kokoomuksella on haave hävittää Kepu kuntakartalta. Osin niin on jo tapahtunutkin. Suomi on tyhjenemässä, ja ainoa tapa selviytyä on valita kahdesta pahasta: olla mukana hallituksessa tai sen ulkopuolella. –Hallitusvastuu takaa, että Kepu pysyy jotenkin mukana kehityksessä. Muutoin Suomesta tulee sini-punainen.

Rosenberg näkee taustalla kansainvälisen kilpailun ylikorostumisen. –Maita kilpailutetaan keskenään muun muassa Pisa-tutkimuksissa. Armotta ollaan menossa suuntaan, jossa kuntakoko vain kasvaa.

Siinä, että Loviisan seudun kuntafuusion palikat ovat nyt sekaisin, Rosenberg näkee yllättäen hyviäkin puolia.

–Ehkä on hyvä, että kuntatasolla jarrutetaan, kuten Lapinjärvi ja Ruotsinpyhtää. Mutta pitkällä tähtäimellä yksin ei pärjätä, eivätkä yhteistoiminta-alueet riitä. Ja meille kaikille olisi ensiarvoisen tärkeää pelastaa Loviisan seutu elinvoimaisena alueena. Siksi on hyvä, jos saadaan selvitysmies tai jonkilainen selvitysryhmä ratkomaan tilannetta. Sitähän täkäläiset kunnat jopa näyttävät odottavan.

Lähestytään Loviisaa ja sitkeä TV-toimittaja soittaa taas. Seuraavaksi miestä vie Fennovoiman ydinvoimalahanke Ruotsinpyhtäällä. Sekin kuumentaa tunteita kunnassa Loviisasta itään.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI