|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
HIFK jyräsi: ?Näytti, minkälaisia ammattilaisia täällä pelaa? (20.9.2018 22:48)
Poliisin avuksi 1000 vapaaehtoista reservipoliisia? Hallitus varautuu ?uudenlaisiin uhkiin? (20.9.2018 19:37)
Keskustalaiselta ukaasi kokoomukselle: ?Jos kokoomus ei tue hallitusta yksimielisesti...? (20.9.2018 18:26)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Anja Rautiolan kalenterissa enää muutama työpäivä
21.12.2007



Lapinjärven sivistystoimenjohtaja Anja Rautiolan työpöydällä on keskiviikkona tukeva rivi paksuja mappeja. Hänellä on menossa eräänlainen loppurutistus ennen eläkepäiviä. Ensi vuonna hän tekee yhden viikon töitä tilinpäätökseen liittyen. Muuten vuoden alku kuluu lomien merkeissä ja virallisesti hän on eläkkeellä huhtikuun ensimmäinen päivä.


Aina Rautiola ei ole seurannut koulujen työtä hallinnollisen rahakirstunvartijan asemasta. Kahden laudaturin historian opettaja aloitti pätkätyöntekijänä 1970-luvun alussa. Ensimmäinen työpaikka löytyi Porvoon yhteislyseosta historian tuntiopettajana 1971-72. Seuraava opetuskeikka oli Pohjanmaalla Lapuan yhteislyseossa väliaikaisena lehtorina. Kun perheen perustaminen oli ajankohtaista Rautiola päätti siirtyä koulutoimen hallintoon, kun hänet valittiin Ruovedelle vakinaiseen virkaan koulutoimensihteeriksi.

Pirkanmaalla vierähti pari vuotta. Kun aviomiehen työ oli Itä-Uudellamaalla Rautiola haki ja valittiin Lapinjärven koulutoimenjohtajaksi 1976.

Peruskouluun äsken siirtyneessä kunnassa tehtiin silloin tiivistä yhteistyötä kouluasioissa Myrskylän ja Artjärven kanssa kuten nykyisinkin. Opetussuunnitelmat olivat yhteisiä.

Lukio sai pysyvän valtiontuen

Rautiola kertoo, että Porlammin lukiolla ei ollut pysyvää valtionosuutta, vaan se piti anoa vuosittain. Tämä toi aina vähän epävarmuutta lukion tulevaisuuteen. Lääninhallitus tutki tarkasti lukion tilanteen ja johtopäätös oli, että lukio on seudun sivistystarpeen vaatima oppilaitos ja valtionosuus vakinaistettiin.

Kun Rautiola aloitti koulutoimenjohtajana lukiossa oli oppilaita jopa niin paljon, että joinakin vuosina opetus oli järjestettävä rinnakkaisluokkien avulla. Nyt oppilasmäärä on noin 60.

-Porlammin lukio on elinkelpoinen tekemällä yhteistyötä. Lukio on hyvin tärkeä yläasteen kannalta, koska lähes kaikki opettajat ovat yhteisiä. Oppilaille matkat muihin lukioihin olisivat todella hankalia, Rautiola summaa lukion hyviä puolia.

Hän muistuttaa, että Porlammin yläasteelta siirtyy lukioon alle 30 prosenttia viimeisen vuoden ikäluokasta, kun koko maan keskiarvo on noin 50 prosenttia.

-Lukiossa tarvitaan verkko-opetusta opetuksen tason nostamiseksi, Rautiola toteaa. Hän on tyytyväinen siihen, että Porlammin lukion ensimmäinen verkko-opetuskurssi toteutetaan yhteistyössä Myllyharjun lukion kanssa ensi vuoden alussa. Oppiaineena on historia.

-Pienet koulut tarvitsevat tällaista.

Koulun kuolema pitkä prosessi

Kyläkoulun lakkauttaminen on aina raskas päätös ja herättää usein voimakkaita tunteita ja vastalauseita. Näin on käynyt Lapinjärvelläkin.

Porlammilla Kartanon ja Käkikosken koulut yhdistettiin 1990-luvun alussa. Syntyneen koulun nimi on nykyisin Hilda Käkikosken koulu.

Rautiola muistaa, miten yhdistymistä vastustettiin, vaikka koulut toimivat kolmessa eri paikassa ja paitsi taloudelliset niin myös toiminnalliset seikat puolsivat muuttoa saman katon alle.

Heikinkylän ruotsinkielinen koulu vietti viimeistä kevätjuhlaa viime keväänä. Myös tässä tapauksessa koulun säilyttämistä haluttiin voimakkaasti.

Rautiola toteaa, että koulun laukkauttaminen on aina useamman vuoden kestävä prosessi. Oppilasennusteet antavat pohjan päätökselle, mutta aina vaihtoehtoja täytyy punnita laajalti.

Sekä Porlammin etä Heikinkylän tapauksissa oli tyypillistä, että opettajat vaihtuivat viimeisinä vuosina tiuhaan.

-Tämä oli jo oppilaiden etujen vastaista.

Rooli on ollut valvova

Rautiolaa ovat työllistäneet eniten paitsi talousasiat myös erityisopetus. Varsinainen opetussuunnitelmien tekeminen on opettajien työtä. Opetuksen suunnittelu on hyvin pitkälle siirtynyt kouluille ja sivistystoimenjohtajan rooli on valvova.

-Aika vähän olen ehtinyt käydä seuraamassa koulujen arkea, Rautiola harmittelee. Mitä mieltä entinen historian maikka on oppiaineensa nykyopetuksesta?

Rautiola miettii hetken ja sanoo, että 1970-luvulla opetus oli hyvin erilaista kuin tänään.

-Opetus oli hyvin opettajakeskeistä. Ryhmätyötä ei ollut kauhean usein, eikä ollut oppilaiden omaa tiedonhakua. Diakuvia ja filmejä katsottiin, mutta ne olivat harvinaisia. Ennen ajateltiin, että oppikirja oli melkein sama kuin opetussuunnitelma, nythän näin ei ole.

Etevä nykypolvi

Kaikissa aineissa käytäntönä oleva oppilaiden oman tiedonhaun kehittäminen on Rautiolan mielestä nykykoulun yksi parhaista puolista. Tähän tietysti netti antaa valtavasti mahdollisuuksia kirjastojen ohella. Nykyisin koulut tekevät tutustumiskäyntejä paljon aikaisempaa enemmän.

-Koululaiset tekevät tutkielmia, jotka ovat meidän proseminaariesitelmien tasoisia. Oppilaat ovat paljon valmiimpia jatko-opiskeluun kuin me olimme, Rautiola suitsuttaa nuorta polvea.

Hänellä ei ole eläkepäiville tarkempia suunnitelmia. Pariskunnan ajasta puolet kuluu Lapinjärvellä ja puolet juurilla Kanta-Hämeessä Tuuloksessa.

-Kunhan saa molemmat paikat siivottua ensin. Kun on ollut niin työsidonnainen on kotona paljon tekemätöntä työtä.

Läksiäislahjaa ojentaessaan kunnanjohtaja vihjaisi, että keramiikkaruukussa oleva summa on pesämuna matkakassaan. Matkalle Anja Rautiola aikookin ja kauas.

Namibia on kohteena siksi, että hänen yleisen historian pro gradu-tutkielmansa aiheena oli Etelä-Afrikan koulupolitiikka Lounais-Afrikan Ambomaalla.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Jouni Lappalainen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI