|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Ke | 19.06. | 03:45 | 22:48 | | To | 20.06. | 03:45 | 22:49 | | Pe | 21.06. | 03:45 | 22:49 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Median itsesääntelyä syytä uudistaa
28.09.2007
Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Kalevi Kivistön eroilmoitus käynnisti median etiikasta ja omavalvonnasta keskustelun, joka näyttää tyrehtyvän ensiryöpsähdyksen jälkeen alkuunsa. Muiden tekemisiä ja moraalia herkeämättä valvova media ei ole tottunut avoimesti käsittelemään omaa tilaansa ja toimintaansa, vaikka alalla hyvin tiedetään, että eettisesti arveluttavaa toimintaa on tässä ammattikunnassa siinä missä muissakin ammateissa. Alan kokenut konkari vastasi kysymykseen, miksei mediassa juurikaan käsitellä median omia väärinkäytöksiä tai virheitä samalla tavoin kuin muiden alojen vastaavia; ”kun ei koskaan tiedä, koska palaa oma sauna”. Alalla ei tietenkään ole mitään omaa omertaa, mutta kukaan tuskin on niin viaton, että tohtisi osoittaa kollegaa sormella.
Kivistö sanoo joutuneensa A-Studion koston kohteeksi, koska JSN antoi 19.5.2006 Kivistön johdolla äänin 7-2 A-Studiolle langettavan tuomion Erkki Liikasen neuvostoyhteyksiä käsitelleestä ohjelmasta. Olin mukana JSN:n kokouksessa äänestämässä langettavan päätöksen puolesta. Runsas vuosi langettavan tuomion jälkeen A-studio teki Kivistöstä samantyyppisen ohjelman, jossa Kivistön ylle langetettiin synkkä varjo. Kivistön väite kostosta on erittäin vakava ja huolestuttava. Varsinkin kun sitä ei voida mitenkään todistaa suuntaan eikä toiseen. A-studion dokumentti Kivistön DDR-yhteyksistä ei sisältänyt mitään ihmeellistä paljastusta. A-studio halusi silti osoittaa sormella Kivistöä tavalla, joka teki hänen aseman JSN:n puheenjohtajana kiusalliseksi ellei mahdottomaksi. Mahdettiinko A-studiossa aavistaa, että dokumentin vihjaukset Kivistön asemaan JSN:n puheenjohtajana savustavat hänet ulos, vaikka se ei olisi ollut tarkoituskaan? Toisaalta myös JSN:n puheenjohtajan tekemisiä ja taustoja tulee voida arvioida julkisesti siinä missä muidenkin.
Julkisen sanan neuvosto on lehdistön, radion ja television piirissä toimiva itsesääntelyelin, joka tulkitsee hyvää journalistista tapaa sekä puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. JSN:n puheenjohtaja on alan ulkopuolelta, mutta itse neuvosto on silti tiukasti journalistien ja mediakustantajien hanskassa. JSN käsittelee kansalaisten valituksia median toiminnasta. Usein journalistin ja kantelijan konfliktissa sana on sanaa vastaan, jolloin sanan- ja julkaisemisen vapauden painoarvo korostuu. Journalistin ohjeita ei ole tehty yksilön suojaamiseksi, vaan sananvapauden maksimoimiseksi. Journalistinen näyttö on yleensä kevyempi kuin juridinen näyttö. Niin pitää median näkökulmasta ollakin. Yleisön reaktiot median ylilyönteihin antavat silti aihetta pohdintaan. Keskeisin ongelma liittyy alan itsesäätelyn uskottavuuteen. Media on niitä harvoja aloja, joka valvoo itse itseään. Toki media-alan epäiltyjä rikkomuksia voi viedä myös käräjille. Median kannalta on eduksi, että suurin osa konflikteista päätyy käräjäsalin sijaan huomattavasti matalamman kustannus- ja käsittelykynnyksen omaavalle JSN:lle. Sen langettavat tuomiot ovat saajalleen kiusallisia, mutta mahdollisiin käräjien tuomioihin verrattuna silti harmittomia. Toistuvat langettavat tuomiot vaarantaisivat tosin monen tiedotusvälineen arvokkaimman omaisuuden – uskottavuuden.
Media-ala kavahtaa ajatustakin alan ulkopuolisesta valvontaelimestä. Se ei sovi länsimaiseen demokratiaan, jossa median tulee olla riippumaton ja vapaa ulkopuolisesta painostuksesta. Raadollinen tosiasia on, että sanoma- ja muut lehdet ovat samalla myös tuotteita, joita kuluttajat ostavat. Jos median sisältöä valvottaisiin kuluttajansuojan näkökulmasta samalla tavoin kuin makkaraa, ja väärä tai valheellinen tieto olisi hometta, niin pilaantuneen tuotteen takaisinvetoja jouduttaisiin tekemään usein. Mediatoiminnan luonteeseen kuuluu, että sen sisältö koostuu eri lähteistä peräisin olevista tiedoista, joiden paikkaansa pitävyyden varmistaminen ei voi olla aukotonta. Lähteiden uskottavuuden arviointi jää monasti lukijan itsensä tehtäväksi.
Noin 84 prosenttia suomalaisista luottaa sanomalehteen painetun uutisen paikkaansa pitävyyteen. Silti yleisön luottamus toimittajia kohtaan on vajonnut pohjamutiin. Vain poliitikkoja pidetään epäluotettavimpina. Sen alleviivaaminen ei auta nostamaan toimittajien uskottavuutta. Sananvapauteen ei pidä kajota, mutta alan uskottavuus kaipaa avointa – sekä kansalaisten että alan sisäistä - keskustelua median itsesääntelystä sekä vapauden ja vastuun suhteesta. JSN:n ja sen puheenjohtajan roolia on syytä vahvistaa sekä lisätä sen oma-aloitteisuutta mediakentän sääntelyssä.
Sähkökatkosta tietoa kynttilänvalossa?
Kymenlaakson Sähkö on avannut internet-sivuilleen häiriönetti-palvelun, josta kuluttajat voivat kätevästi käydä katsomassa millä alueella on sähkökatkoksia, mistä ne johtuvat ja kauanko ne kestävät. Valitettavasti tietokoneilla saatava palvelu tarvitsee toimiakseen sähköä eli niillä alueilla, joilla sähköt ovat poikki palvelua ei voida tarjota ja niillä alueilla, joilla sähköt toimivat palvelua ei tarvita. Palvelu on sinänsä tervetullut lisä KSOY:n sähköiseen palvelutarjontaan. Onneksi yhä useampien käytössä alkaa olla ilman verkkovirtaa toimivia mobiililiittymiä, joiden avulla sähkökatkon syyn ja keston voi käydä tarkistamassa. Sama palvelu toimii myös puhelimilla, jotka yleensä toimivat myös sähkökatkoissa.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta