|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Su | 26.05. | 04:10 | 22:16 | | Ma | 27.05. | 04:08 | 22:18 | | Ti | 28.05. | 04:06 | 22:20 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Palvelut tärkeämpiä kuin kuntarajat
14.09.2007
Loviisan seudun viiden kunnan edustajien valmistelema yhdistymissopimus ja uuden Loviisan kaupungin perustamissopimus ovat historiallisia kompromisseja, joiden kohtalo ratkeaa viimeistään 28.10. pidettävien kansanäänestysten jälkeen. Silloin kuntien valtuustot päättävät joko sopimuksen hylkäämisestä tai hyväksymisestä ja järjestelytoimikunnan työn aloittamisesta. Tulevien kuukausien aikana Loviisan seudun kuntafuusion kannattajat korostavat sopimusluonnoksen hyviä puolia ja sen vastustajat koettavat repiä sen kappaleiksi. Aineksia löytyy molempiin tarkoituksiin.
Sopimusteksti on jopa yllättävän yksityiskohtainen ollakseen samalla historiallinen linjaratkaisu. Juuri yksityiskohtiin sekä sanamuotoihin näyttää moni takertuvankin. Esitetty nimi Loviisa-Lovisa ei kelpaa kaikille. Kunnanjohtajien pallijako ihmetyttää joitakin. Ruotsalaisen kansanpuolueen tuleva määräenemmistö järjestelytoimikunnassa ahdistaa monia ja niin edelleen.
Sopimuksen hyväksymisen ja hylkäämisen vaikutuksia on syytä tarkastella porkkanarahojen ja henkilönimien sijaan useita vuosia pidemmällä aikajaksolla. Vuoden loppuun mennessä Loviisan seudun kunnissa on valittava kolmen päävaihtoehdon kesken. Perustetaanko seudun viidestä kunnasta uusi Loviisa, vai ajaudutaanko osaksi Porvoota. Ainoastaan Pernaja voi aidosti valita Loviisan ja Porvoon välillä. Jos Pernaja valitsee Porvoon suunnan, joutuvat muutkin kunnat kaikella todennäköisyydellä tekemään yhteistoimintasopimukset Porvoon kanssa tai fuusioitumaan Porvoon kaupunkiin. Porvoon tahtotilasta ei ole tullut julki tarkempia tietoja, mutta porvoolaispäättäjien lausunnoista on kuvastunut kiinnostus liittää Pernaja osaksi Porvoota. Pienen Pernajan sulauttaminen huomattavasti suurempaan Porvooseen sujuisi teknis-taloudellisesti edullisimmin ja joustavammin kuin liittyminen uuteen Loviisaan. Jos Pernaja sulautettaisiin Porvooseen, olisi todennäköistä, ettei Porvoolla olisi haluja ryhtyä solmimaan erillisiä yhteistoimintasopimuksia Loviisan seudun muiden kuntien kanssa, vaan länsinaapuri tarjoaisi ensisijaisesti fuusiota. Varsinkin Pernajan ja sen päättäjien kannalta olisi nimittäin varsin kiusallista, jos Pernaja menisi sulautumaan Porvooseen, mutta muut Loviisan seudun kunnat voisivat sen sijaan täyttää kuntajakolain vaatimukset Porvoon yhteistoimintasopimuksella ja säilyttää itsenäisyytensä. Se saattaisi olla historiallinen emämunaus Pernajalta, vaikka se saisikin fuusioitumalla porkkanarahoja, joista muut eivät pääsisi osallisiksi. Kuntajakopelin loppumetrit tulevat olemaan tarkkaa taktikointia, jossa kaikkien kuntien ratkaisut vaikuttavat kaikkiin muihinkin kuntiin.
Fuusiojunien edetessä on syytä muistaa, ettei kukaan ainakaan tässä vaiheessa pakota kuntia yhdistymään. Jokaisen seudun kunnan kolmas vaihtoehto lienee edelleenkin olla liittymättä sen enempää Loviisaan kuin Porvooseenkaan. Lain sanelema pakko on olla mukana vähintään noin 20.000 asukkaan kokonaisuudessa, jonka puitteissa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään. Jos fuusiovisio tuntuu kunnissa vastenmieliseltä, jää vaihtoehdoksi yhteistoiminta-alue ilman porkkanarahoja. Yt-alue on joidenkin mielestä huonoista vaihtoehdoista paras. Siinä kunta jäisi muodollisesti itsenäiseksi, mutta sen mahdollisuudet vaikuttaa palveluihinsa ja rahojensa käyttöön olisivat vähäiset. Se tuskin miellyttäisi äänestäjiä, joilla ei olisi enää juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa todellisten päätöksentekijöiden valintaan. Pian alkavissa kuntien tiedotustilaisuuksissa on syytä selvittää myös fuusiosopimuksen kariutumisen seuraukset. Kuntalaisten kannalta olennaisin asia on kunnallisten palveluiden saatavuus. Terveyspalveluita sekä muitakin kansalaisten tarvitsemia julkisia palveluita on jatkossakin saatava siellä missä on ihmisiäkin riittävästi. Riippumatta kunnan nimestä, rajoista tai itsenäisyyden asteesta.
Hoitoalalla hankala resurssiyhtälö
Hoitoala elää parhaillaan myrskyn silmässä. Ajankohtaiset insuliinisurmat ja niiden taustojen repostelu ovat langettaneet ikävän varjon koko ammattikunnan ylle. Samaan aikaan hoitajat vaativat lisää palkkaa, Nykyinen palkkataso ei useampien suomalaisten mielestä vastaa tehtävien vaatimustasoa ja vastuuta. Harvassa ammatissa virheistä voi joutua vastuuseen kuolemantuottamuksesta. Taustalla on vakava pula hoitajista, jolloin harvempien harteiden päälle kasautuu entistä suurempi työtaakka ja vastuu. Parhaillaan Suomeen ollaan tuomassa hoitajia jopa Filippiineiltä saakka. Kiistaton totuus on, että hoitoalalla tarvitaan lisää käsiä ja resursseja. Alan hankalin yhtälö on kuitenkin se, miten nostaa hoitajat epäoikeudenmukaisesta palkkakuopasta ja palkata samaan aikaan alalle lisää hoitajia. Siihen eivät pelkästään kuntien resurssit riitä.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta