|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kokoomus on pahassa paikassa ? ?Naiskansanedustajat joutuvat alistamaan itseään? (20.9.2018 11:14)
Nyt se tapahtui: Soinille luettiin epäluottamuslause-esitys eduskunnassa (20.9.2018 10:54)
Leijonien MM-mitalisti vaihtoi NHL:n KHL:ään: ? Nyt on hienoa, kun tulee luottoa? (20.9.2018 10:16)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Hylkeenliha on harvinaista ja työlästä perinneherkkua

04.09.2007



Ruotsinpyhtään ja Pyhtään saaristossa ahkerasti liikkuva Jari Kolmela on niin sanottu uusi hylkeenmetsästäjä, joka sanoo kunnioittavansa vanhojen hylkeenmetsästäjien perinteitä. Suomenlahden hyljekanta on viime vuosina kasvanut niin suureksi, että metsästyslupia myönnetään nyt aiempaa herkemmin. Itäisen Suomenlahden alueella Ruotsinpyhtään itärajalta Suomen itärajalle lupia on myönnetty tälle vuodelle yhteensä 25 kappaletta. Viime vuonna lupia myönnettiin 20 kappaletta, joista 4 jäi käyttämättä. Strömfors Fiskargilletille on tällä vuodelle myönnetty kaksi hylkeenkaatolupaa, jotka molemmat ovat vielä käyttämättä.


Hyljekannan kehitystä seurataan tarkasti muun muassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella. Jokaisesta ammutusta hylkeestä metsästäjä joutuu täyttämään kaavakkeen ja lähettämään monia erilaisia kudosnäytteitä laitokselle. Viime vuosina kanta on kasvanut vuosittain, ja hylkeet aiheuttavat vuosittain vahinkoja kalastajien pyydyksille ja saaliille. Hyljekannan voimakkaasta kasvusta kertoo sekin, että hylkeitä jää silloin tällöin myös kalastajien pyydyksiin. Ruotsinpyhtään Söderbyssä asuva sivutoimikalastaja Mikael ”Linka” Lindholm on joskus löytänyt pyydyksestään kuolleita hylkeitä. Myös monet muut kalastajat kertovat hylkeitä löytyvän pyydyksistä. Pitkään kuolleena olleen hylkeen liha ei enää kelpaa syötäväksi eikä nahkaa voida käyttää, mutta juuri kuolleesta tai hylkeenmetsästäjän saaliiksi jääneestä hylkeestä saa tarveaineet moniin ruokiin, maaleihin tai vaatteisiin.

Lihan esikäsittely työlästä

Loviisan Sanomat kävi kalastaja Mikael Lindholmin ja hylkeenpyytäjä Jari Kolmelan matkassa Pyhtään Mustaviirassa valmistamassa hyljeruokaa Ruotsinpyhtäällä pyydykseen jääneestä harmaahylkeestä.

Kalastaja Mikael Lindholm oli nylkenyt noin runsaat sata kiloa painaneen hylkeen heti sen jälkeen, kun hän oli löytänyt sen rysästään. Hylje oli kuollut juuri, joten sen ruho voitiin käyttää vielä hyväksi. Hylkeestä saadaan lihaa vain noin 10-20 prosenttia sen kokonaispainosta.

Jari Kolmelan mukaan hylje pitää suolistaa heti pyytämisen jälkeen.
-Suolistamisen jälkeen hylje nyljetään ja rasva poistetaan lihan ja nahan välistä. Sen jälkeen olen yleensä nylkenyt nahan toiseen kertaan ja poistanut siitä rasvaa. Nahasta olen teettänyt käsineitä, liivejä, hattuja yhdet tällaiset, kertoo Jari Kolmela, ja nostaa pakistaan hylkeen nahasta tehdyt rintaliivit.

-Hylkeen lihan pinnalla on paljon rasvaa eli traania ja lihassa runsaasti verta, jotka pitää saada pois. Liotan lihaa yleensä pitkään kylmässä merivedessä, jotta mahdollisimman suuri osa verestä liukenee pois. Sen jälkeen laitan lihat etikkaveteen ja puristelen vielä mahdollisimman paljon verta pois, kuvailee Kolmela. Myös rasva on poistettava mahdollisimman tarkasti sillä paistettaessa traanin epämiellyttävä maku saattaa levitä lihaan. Liuottamisen jälkeen Kolmela laittaa hylkeen yöksi suolaveteen ennen valmistusta ruuaksi.

Hyljettä Mustaviirin tapaan

Pyhtään Mustaviirissä hyljettä oli tarjolla neljässä ruokalajissa. Ensi töikseen Lindholm ja Kolmela sytyttävät tulet saaren nuotiopaikalle. Mikael Lindholm oli aloittanut jo aamulla hyljefileiden savustamisen miedolla lämmöllä. Fileerausveitsi viiltää tummasta lihasta ohuita siivuja. Savustetun hylkeen lihan maku vivahtaa savun ohella sekä kalalle että maksalle. Valaan lihaa syönyt Lindholm sanoi, että sen maussa on samoja vivahteita kuin hylkeessä. Savustettu hylkeenliha on mureaa ja maukasta, mutta rasvatonta ja hieman kuivahkoa. Se muistuttaa hieman ilmakuivattua poronlihaa.

Uunissa valmistettu hylkeen ulkofile on mehevämpää ja mureaa herkkua, joka suorastaan sulaa suussa.

-Ulkofileen päälle on ripoteltu vain vähän mustapippuria ja sen jälkeen file on kääritty tiukasti folioon ja laitettu uuniin +100 asteeseen noin 7 tunniksi. Pitkä kypsymisaika miedolla lämmöllä pitää lihan hyvin koossa. Jos kypsentää nopeammin liha hajoaa risaiseksi, neuvoo Jari Kolmela. Hylkeen ulkofile maistuu erityisesti puolukkahillon kanssa. Lindholm oli edellisenä iltana laittanut osan hylkeenlihasta kaupasta ostettuun marinadiliemeen. Lihansuikaleet kypsyivät nopeasti avotuligrillissä. Grillatessa lähes rasvaton hylkeenliha on vaarassa kuivua, joten Kolmela suosittelee grillaamista miedommassa lämmössä.

Mureaa, maukasta ja rasvatonta

-Hylkeen lihan maku jakaa mielipiteitä. Moni ennen sotia elänyt saaristolainen on aikanaan saanut tarpeekseen hylkeen lihasta eikä halua enää sitä maistaa. Sen sijaan monet lapset tykkäävät, kun hylkeenlihassa ei ole rasvaa eikä jänteitä, Kolmela sanoi. Mikael Lindholm kertoi, että hänen Loviisassa asuva 94-vuotias isoisä Bertel Thomasson pyysi saada maistaa vielä lapsuudessa tutuksi tullutta hylkeenlihaa.

-Suomessa hylkeenliha on harvinaista herkkua. Sitä ei kaupallisesti ole juuri mistään saatavilla. Suomeen tuodaan jonkin verran hylkeenlihaa Norjasta, jossa se on melko tavallinen ruokalaji. Norjassa kaupasta voi ostaa esimerkiksi hyljemakkaraa, Kolmela kertoi.

Suomessa hylkeen kaupallisen käytön tappavat Kolmelan mukaan tarkastusmaksut ja muu byrokratia. Esimerkiksi trikinitarkastus maksaa noin 75 euroa plus postituskulut. Lihanäyte pitää lähettää Eelan Oulun toimistoon. Sen lisäksi eläinlääkäri tarkastaa aina hylkeestä lihan lisäksi muun muassa sisäelimet, sydämen, pernan ja rauhaset. Tarkastus maksaa 18 euroa.

-Jos yhdestä hylkeestä saa muutaman kilon lihaa, tulee lihakilolle tarkastusten jälkeen melkoisesti hintaa, arvioi Kolmela, joka myi edellisen kerran hylkeenlihaa Suursaaren ruokaperinnekirjan tekijöille. Sepra-markkinoille Kolmela toimitti kaksi hyljettä.
-Kun selvitin hylkeenlihan myynnin ehtoja, sanoi terveystarkastaja ensimmäiseksi ”ei onnistu”. Tarkastukset saatiin kuitenkin tehtyä ja lihat tilaajille, Kolmela sanoi.

Koko hylje hyötykäyttöön

Jari Kolmela käyttää metsästyskiväärissään onttokärkisiä amerikkalaisia erikoisluoteja, jotka surmaavat yleensä hylkeen heti, mutta jättävät ruhon usein pinnalle kellumaan. Noin 1000 metriä sekunnissa etenevä luoti ei mene hylkeen läpi, vaan luodin energia hajoaa hylkeeseen ja osuma päähän täyttää usein hylkeen keuhkot ilmalla.

-Ontto luoti on siinäkin mielessä hyvä, että se hajoaa myös osuessaan veteen eikä kimpoa vedenpinnasta, Kolmela kuvaili.

Jari Kolmela ei verota kalastajien riesaksi kasvanutta hyljekantaa pelkästään hävittämisen takia, vaan pyrkii käyttämään mahdollisimman tarkasti hyväksi hylkeen ruhon. -Lähden siitä, että hylkeestä otetaan kaikki mahdollisen talteen. Olen keittänyt traanista öljyä ja tehnyt siitä sekä punamullasta maalia venevajan seiniin. Nahkasta olet teettänyt vaatteita, ja lihasta tehnyt ruokaa, Kolmela kertoi.
Hylkeen käsittelyssä on hänen mukaansa riskinsä, eikä hylkeeseen pidä koskea ilman suojakäsineitä.

Hylje riistaeläin, norppa rauhoitettu

-Hylkeen ruhossa on jokin bakteeri, joka voi päästä haavasta käsiin. Seurauksena ovat hirveät tuskat ja nivelten jäykkyyttä. Nykyisin siihen on hoitoa, mutta vanhojen hylkeenpyytäjien sanotaan joutuneet amputoimaan sormia kovia tuskien takia, kertoi Kolmela.

Jari Kolmelan mukaan hyljeluvat koskevat vain harmaahyljettä, jonka kanta kasvaa Suomenlahdella nopeasti. Hitaammin lisääntyvä norppa on edelleen rauhoitettu eikä niitä ole lupa ampua edes kalastajien pyydyksillä.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI