|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Uusi ennuste: Sdp nyt selkeä ykkönen ? mutta tuliko demareille jo ?22 %:n katto? vastaan? (20.11.2018 17:36)
Juha Sipilä väläyttää hiilen kaappaamista ? ?Näen suuren mahdollisuuden Suomelle? (20.11.2018 16:30)
?Poliisivaltiota pukkaa? ? Vasemmistoliitosta tyly kuittaus sotatieteiden tohtorille (20.11.2018 16:23)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Lämmin ja ravinteikas merivesi kasvattanut Suomenlahden suutarikantaa rajusti

26.06.2007



Merivesien lämpeneminen ja rehevöityminen ovat kasvattaneet Suomenlahden suutarikantaa rajusti. Esimerkiksi Ahvenkoskenlahdella tummat suutarit täyttävät nopeasti kalastajien rysät ja vievät tilaa muilta kalalajeilta. Ruotsinpyhtääläinen kalastaja Ben Henriksson oli keskiviikkona Ahvenkoskenlahdella kokemassa rysiään, jotka olivat lyhyessä ajassa täyttyneet suutareista. Yhteen rysään oli ahtautunut yli 500 kiloa suutareita, joista osa oli kuollut jo hapen puutteeseen.
LS-VIDEO Kalastaja Ben Henriksson rysän päällä



-Ei täällä kannata enää haukea pyytää, kun rysät täyttyvät suutareista, joille ei tahdo löytyä Suomesta markkinoita, kertoi Ben Henriksson ja kauhoi tummia kaloja veneenpohjalle. Henrikssonin mukaan suutareita voitaisiin kyllä myydä Euroopan markkinoille, mutta myyntiin kelpaisivat vain pienemmät ravintola-annoksen kokoiset kalat, jotka voidaan valmistaa kokonaisina. Ahvenkoskenlahdelta pyydystettävät suutarit ovat vientiin liian isoja, noin parikiloisia jässiköitä.


Vaalea, kiinteä ja maukas liha

Kalastaja Ben Henriksson kauhoo veneeseen parisataa kiloa suutaria, avaa rysän ja päästää loput vapaaksi. Rannassa Henriksson perkaa ja fileoi osan suutareista ja lähettää fileet jatkojalostukseen. Suutarin liha on vaaleaa, kiinteää ja ainakin savustettuna maukasta. Tutkija Ari Saura riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta on tietoinen suutarikannan rajusta kasvusta Suomenlahdella ja erityisesti Ahvenkoskenlahden kaltaisissa matalissa ja lämpimissä merenlahdissa.

-Suutarikannat ovat todella lisääntyneet viime vuosina selvästi. Syynä ovat lämpimät kesät sekä rehevöityneet merenlahdet, jotka suosivat erityisesti suutareiden lisääntymistä. Niiden poikastuotanto on viime kesinä ollut poikkeuksellisen hyvä, Saura sanoi. Hänen mukaansa suutarikannan ei ainakaan toistaiseksi ole todettu uhanneen muiden kalalajien kantoja.

-Suutari on hyötynyt olojen muuttumisesta lämpimämmäksi, mutta en usko, että suutarikanta olisi esimerkiksi haitannut hauen tai muiden lajien kutua. Niillä on oma lokeronsa lajien joukossa. Suutarilla on itselläänkin parhaillaan kutuaika, ja sen yhteydessä ne liikkuvat suurissa parvissa ja kerääntyvät mataliin merenlahtiin kutemaan, Saura sanoi. Suutari on erittäin pienisuomuinen, pyörehköeväinen särkikala, jolla on molemmissa suupielissä pieni viiksisäie. Yleisväriltään kellanvihreänruskea, selkä ja evät tummemmat, vatsa kellertävä. Suutarin silmät ovat pienet ja isommilla yksilöillä punaiset.


Kutee jopa kolmasti kuukaudessa

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan suutarin levinneisyysalue ulottuu Brittein saarilta ja Pyreneitten niemimaalta itään halki Euroopan ja Siperiassa Jeniseijoelle asti. Suutari on lämpimän veden kala, joka viihtyy parhaiten pienissä, matalissa, pehmytpohjaisissa järvissä, joissa on runsaasti vesikasveja, mutta myös hidasvirtaisissa jokivesissä ja rehevissä merenlahdissa.

1900-luvun alussa aloitettiin lajin viljely lammikoissa ja innokas suutariemojen siirtely merialueella sekä merialueelta sisävesiin. Siirtoistukkaita tuotiin myös Karjalan Kannakselta ja Laatokan Karjalasta. Lisäksi tuotiin alkujaan puolalainen viljelykanta vuonna 1936.

Suutari saavuttaa sukukypsyyden 20-27 sentin pituisena, Suomessa luultavasti 4-6-vuotiaana. Aikuiset kerääntyvät kesällä parvina tuulensuojaisille, matalille kutupaikoille, joilla on runsaasti uposlehtisiä vesikasveja. Loviisan seudulla erityisesti Ahvenkoskenlahti, Pernajanlahti sekä Pirtnuoran lahti ovat suutarille otollisia kutualueita. Suutarin kutu käynnistyy veden lämpötilan ylitettyä 20 astetta, ja on kiivainta 22-24 asteen lämmössä. Vesien jäähtyminen saattaa keskeyttää kudun.

Kutu tapahtuu pieninä ryhminä; kutakin naarasta saattelee kaksi tai kolme koirasta, jotka vuorollaan hedelmöittävät pieniä mätieriä. Mätimunat ovat pieniä ja takertuvat vesikasveihin. Suutarilla on Suomessa kaksi tai kolme kutujaksoa noin kuukauden aikana. Etelämpänä Euroopassa kutujaksoja on yleensä kolmesta viiteen. Poikaset kuoriutuvat muutaman päivän kuluttua hedelmöityksestä vajaan 5 mm mittaisina. Korkean kutulämpötilan vaatimus rajoittaa suutarin lisääntymisen onnistumista Suomessa. Yleensä lämpiminä kesinä poikaset ehtivät kasvaa kyllin suuriksi selviytyäkseen hengissä ensimmäisestä talvestaan.


Syö eläinplanktonia ja käy onkeen

Ensimmäisen kesänsä aikana suutari syö pääosin eläinplanktonia. Yksivuotiaana se nappailee vielä vesikirppuja ja hankajalkaisia kasvien pinnoilta, mutta alkaa syödä myös surviaissääskien toukkia. Myöhemmin ravintona ovat lähinnä vesihyönteisten ja sammakoiden toukat, kotilot ja pienimmät simpukat. Suutari kaivaa ravintoeläimiä syvältäkin pohjamudan seasta, syvemmältä kuin lahna tai ruutana. Se on aktiivinen hämärässä, päivät se tavallisesti piileskelee vesikasvien seassa. Ravinnonotto lakkaa veden jäähtyessä alle 8 asteen. Yksikesäisten suutarien pituudet vaihtelevat 2-8 sentin välillä riippuen kesän lämpimyydestä. Kymmenvuotias suutari voi painaa jo noin puolitoista kiloa. Suutari saavuttaa usein 2-3 kilon painon ja voi elää ainakin 15-20-vuotiaaksi. Suutari voi pysytellä pitkin kesää melko pienellä alueella. Talveksi suutari vetäytyy syvemmälle, ja on siellä melko passiivinen.

Suutarin suhteellinen hapenkulutus on alhainen, ja se tulee toimeen vähähappisessakin vedessä. Suutari kestää myös jonkin aikaa verraten korkeita yli 30 asteen lämpötiloja jäykistymällä liikkumattomaksi.

LS VIDEO: Kalastaja Ben Henriksson kokemassa rysäänsä Ahvenkoskenlahdella



Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI