|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Uutisointi vaikutti ? Aamulehden toimittajat kutsuttiin sittenkin Sauli Niinistön keskusteluun (19.9.2018 13:16)
Sähköt häviävät, Suomi seis, ?helvetti pääsee valloilleen? ? Hurja skenaario uutuuskirjassa (19.9.2018 13:01)
Timo Soinin kohtalo ratkeaa perjantaina kello 13 (19.9.2018 12:57)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Meritaimenten istutuksia kannattaa jatkaa myös Loviisan seudun vesillä

20.03.2007



Meritaimensaaliit Suomelahdella ovat viime vuosina romahtaneet, mutta istutusten sekä kalastussäännösten avulla alueen meritaimenkanta voidaan asiantuntijoiden mukaan vielä elvyttää. Suurin osa Suomenlahden meritaimenistutuksista on kuntien ja voimayhtiöiden velvoiteistutuksia, mutta niiden lisäksi myös Loviisan seudulla toimiva kalastusseura Kolmikiven Legendat ry on kerännyt seudun yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä avustuksia istutuksia varten. Seuran puheenjohtajan Mikael Lindholmin mukaan seura istutti viime keväänä noin 1000 poikasta Ruotsinpyhtään saaristoon, ja tälle keväälle on myös tulossa 1000 taimenpoikasta.


- Seudun yritykset ja yksityiset ovat osallistuneet erittäin innostuneesti meritaimenistutusten sponsorointiin. Ensimmäiset istutukset näyttävät onnistuneen hyvin, ja jatkoa on tulossa. Olemme luvanneet käyttää kaikki sponsorirahat lyhentämättöminä istutuksiin, lupasi Lindholm. Kolmikiven Legendat järjesti perjantaina sponsoreilleen meritaimenillan, jossa valotettiin Suomenlahden meritaimentilannetta sekä näkymiä. Tilaisuuteen osallistui noin 25 meritaimenten ystävää. Useimmat ilmoittivat samantien haluavansa jatkaa istutusten sponsorointia. Ajatus taimensponsoreista syntyi Lindholmin mukaan runsas vuosi sitten, kun Söderbyssä Lindholmin naapurissa vapaa-ajanasuntoaan pitävä Reino Henriksson kyseli mahdollisuutta osallistua taimenistutusten rahoittamiseen. Silloin huolena oli seudun kuntien suunnitelmat lopettaa istutukset kokonaan. Nyt myös monen kunnan kalastusalue on aikonut jatkaa istutuksia.

Taimenkannan aallonpohja ohitettu?

Suomen johtavien meritaimenasiantuntijoiden, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijan Ari Sauran sekä Meritaimentoimikunnan puheenjohtajan Markku Tiusasen mukaan taimenkannan tilanne on huono, muttei suinkaan toivoton. 1980-luvulla alkanut taimenkannan alamäki on Sauran mukaan ollut jyrkkä. Vielä vuonna 1985 istutettujen taimenten istutusmerkkejä palautui 150 kappaletta tuhatta istutettua taimenta kohden. Vuosi 2001 oli kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Silloin taimenmerkkejä palautettiin vain 10 kappaletta tuhatta istutettua kohden. Viime vuonna palautusten määrä oli noussut hitaasti 30 merkkiin. Meritaimentutkija Ari Saura listaa useita syitä meritaimenkannan pienenemiselle.

-Ensinnäkin Suomenlahden suolapitoisuus on tänä aikana alentunut ja merialue muuttunut järvimäisemmäksi. Se on ollut eduksi kuhalle, ahvenelle, hauelle ja erityisesti särkikaloille. Särki on ylivoimainen laji kilpailtaessa katkoista ja muusta pohjan ravinnosta, Saura sanoi. -Myös taimenten pääsy lisääntymisalueelle on usein estynyt. Esteinä ovat jokien nousuesteet, mutta myös saariston salmipaikkojen runsaat verkkomäärät. Taimenta kalastetaan myös usein liian aikaisin, ennen kuin taimen tulee sukukypsäksi ja pääsee lisääntymisalueelle, Saura luetteli.

Saura näytti taulukkoa vuosina 1986 – 2004 pyydettyjen taimenten ikärakenteesta. Vielä 1990-luvulle saakka suurin osa saaliiksi saaduista taimenista oli 3 – 4 vuoden ikäisiä, mutta 2000-luvulle tultaessa suurin osa saalistaimenista oli 1 – 2 vuoden ikäisiä eikä 3 – 4 taimenia tavattu juuri ollenkaan.

Suurin saalis vapaa-ajan kalastajille

Sekä Saura että meritaimentoimikunnan puheenjohtaja Markku Tiusanen kumosivat näkemyksen, että ammattikalastajat verottaisivat ankarasti Suomenlahden kalakantaa. -Tosiasia on, että ammattikalastajien osuus meritaimensaaliista on noin 20 prosenttia ja vapaa-ajan kalastajien saalismäärät noin 80 prosenttia kokonaissaaliista. Suomenlahdella o nykyisin vain pieni porukka, joka viitsii enää ammatikseen kalastaa, sanoi Saura. Hän mainitsi taimenkadon syyksi myös Suomenlahden saastumisen, vaikka ulkoinen kuormitus onkin saatu vähenemään.

-Lisäksi merialue on rehevöitynyt ja nykyisin erityisesti Suomenlahden sisäinen kuormitus rehevöittää merialuetta. On laskettu, että yksi neliökilometri hapetonta merenpohjaa luovuttaa mereen saman verran ravinteita kuin on 10.000 ihmisen jätevesikuormitus, kertoi Ari Saura. Hän mainitsi myös ilmaston lämpenemisen ja sitä kautta kilpailevien lajien kuten särkikalojen lisääntymisen vaikuttavan taimenpoikasten kehitykseen. -Suomenlahden merenpohjan tila oli 2000-luvun alussa huonossa kunnossa. Pohjamudan happipitoisuus oli alhainen ja katkoja oli vähän eikä taimenten poikasille riittänyt ravintoa, Saura sanoi. Tilanne saattaa hänen mukaansa olla kuitenkin paranemassa.

”Pohjan happitilanne erittäin hyvä”

-Viime vuonna juuri ennen Suomenlahden jäätymistä (tutkimusalus) Arandalta tuli tietoa, että Suomenlahden merenpohjan happipitoisuus on juuri nyt erittäin hyvä, vaikka sisäsaaristossa on edelleen useita hapettomia syvänteitä, Saura kertoi. Meritaimenkannan kehitykseen ja taimenten liikkumiseen vaikuttaa selvästi myös silakka- ja kilohaliparvien liikkeet. Sauran mukaan Suomenlahdella on nykyisin jo enemmän kilohalia kuin silakkaa, joka on meritaimenen tärkein ravinto.

-Silakat ovat lisäksi nälkiintyneitä ja laihoja. Nykyisin silakalla on iso pää ja laiha pitkä pyrstö. Aiemmin vielä 1970-luvulla silakat olivat pulskia, muisteli Saura. Synkistä näkymistä huolimatta sekä Saura että Tiusanen rohkaisivat perjantaina kalastusseura Kolmikiven Legendoja jatkamaanyksityisten sponsoreiden rahoittamia istutuksia.

-Meillä on esiintynyt turhaa pessimismiä, etteikö taimen voisi lisääntyä myös meidän joissamme. Taimen on hyvin sopeutuvainen. Mielestäni Etelä-Suomenkin joissa on potentiaalia taimenille, Saura kertoi ja mainitsi Koskenkylänjoen ja Taasiajoen mahdollisina lisääntymisvesistöinä taimenille.

Termin edustussaunalla järjestetyn taimenillan päätteeksi Kolmikiven Legendat tarjosi sponsoreilleen kalapöydän antimia. Osa aktiivisimmista meritaimenkalastajista ryhtyi kesken saunaillan testaamaan omatekoisten uistinten liikkeitä saunan uima-altaassa.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Arto Henriksson

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI