|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Timo Soinille halutaan potkut ? Äänestyksestä tuli sotku eduskunnassa (18.9.2018 15:00)
Hän on Touko Aallon sijainen: Vihreitä johtaa nyt Maria Ohisalo (18.9.2018 14:25)
Työministeri puolustautuu: Työttömät eivät putoa mustaan aukkoon ? kehutun kokeilun hyvät tulokset maksoivat miljoonia (18.9.2018 13:56)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Helinä Rosenberg toivoo lisää määrärahoja kirjoihin

02.03.2007



Kirjasto-mediateekin tilapäispäällikkö Helinä Rosenbergin mukaan kaupungin kannattaa satsata kirjoihin, kun se päättää tulevien vuosien talousarvioista. Suomen Kulttuurirahasto nimittäin lupaa hankintoihin rahallista tukea Kirjatalkoot-kampanjalla. Tuen saaminen edellyttää sitä, että kunta lisää omia kirjahankintamäärärahoja vuosien 2008-2010 aikana.


Ensimmäisenä vuonna 2008 tukea jaetaan kuntien kesken sen perusteella, kuinka paljon ne ovat käyttäneet kirjahankintoihin vuodessa keskimäärin vuosina 2005-2006. Kahtena seuraavana vuonna tukea saavat ne kunnat, jotka päättävät lisätä kirjahankintojaan. Maksimituen saavat ne kunnat, jotka nostavat vuosiksi 2008-2010 kirjahankintamäärärahat lähtötasoa 10 prosenttia korkeammalle tasolle. Tuen määrä on tällöin puolet lisäyksestä, kuitenkin enintään 5 prosenttia vertailutason vuosiostoista.

- Me olemme ostaneet kirjoja 53 000 eurolla vuodessa. Jotta saisimme tuen täysimääräisesti, meidän tulisi ostaa jatkossa 58 300 eurolla, Rosenberg sanoo.

Viime vuonna Loviisan kirjastotoimi osti yhteensä 3300 kirjaa. Suomen Kulttuurirahaston tempauksen taustalla on huoli siitä, että kirjojen hankintamäärät ovat vähentyneet jopa yli kolmanneksella 20 vuodessa. Vuonna 1987 kirjastoihin hankittiin yhteensä 2,4 miljoonaa kirjaa, vuonna 2005 kirjastot hankkivat vain 1,6 miljoonaa kirjaa.

- Sama trendi on näkyvissä meilläkin. Määrärahoja ei juuri olla supistettu sitten lamavuosien, mutta kirjojen hinnat ovat kohonneet reilusti, Rosenberg lisää.

Pienten kustantajien julkaisemaan kirjallisuuteen

Suomen Kulttuurirahasto toivoo, että tukia käytettäisiin kotimaiseen, hieman vaihtoehtoisempaan kirjallisuuteen. Rosenbergin mukaan Loviisan kohdalla tämä voisi tarkoittaa pienten kustantajien julkaisemia kirjoja, jotka muuten jäisivät tilaamatta.
- Myös runokirjallisuus on jäänyt vähemmälle huomiolle viime vuosina, Rosenberg viestittää.

Tilapäispäällikön mukaan loviisalaiset ovat edelleen ahkeria lainaajia, vaikka viime aikoina tehdyissä selvityksissä on havaittu pieniä merkkejä suomalaisten lukuharrastuksen hiipumisesta.
- Viime vuonna lainattiin 17,8 kirjaa asukasta kohden, vuonna 2005 lainattiin 17,83 kirjaa. Valkossa lainausmäärä puolestaan nousi vuodessa 17 prosenttia, Rosenberg summaa. Sen sijaan kaunokirjallisuuden suosio on ollut hieman hiipumaan päin, tietokirjallisuuden suosio on puolestaan ollut kasvussa.
- Kirjastossa tehdään nykyään kuitenkin paljon myös muuta. Sanomalehtiä lainataan myös ahkerasti, mutta osa käyttää pelkästään tietokonetta, eikä välttämättä lainaa mitään, Rosenberg kertoo.

Loviisanseudun kirjastojen yhteistyö vähäistä

Loviisanseudun kuntien kirjastot eivät tee kovin kattavaa yhteistyötä. Kunnat kuuluvat samaan ns. kirjastokimppaan, joka tarkoittaa sitä, että asiakas voi kaukolainata kirjoja myös muista alueen kunnista. Loviisa vuokraa palvelinta myös Myrskylälle ja Artjärvelle. Hankintayhteistyötä ei kuitenkaan tehdä.

- Kyllä sitä kannattaisi miettiä, sillä näin kirjoja saataisiin halvemmalla, Helinä Rosenberg sanoo.
Rosenbergin mukaan kirjavinkkaus voisi olla myös hyvä tapa syventää yhteistyötä.
- Yksi kirjastotyöntekijä voisi kierrellä kaikissa alueen kouluissa ympäri seutukuntaa ja rohkaista lapsia lukuharrastuksen pariin. Yhteinen kirjastoauto on myös mahdollisuus, Rosenberg väläyttää.

Miksi yhteistyötä ei tehdä tämän tiiviimmin? Viime kesänä Pyhtää olisi halunnut ostaa kirjastotoimenjohtajan palveluja, mutta Loviisa ei kyennyt niitä tarjoamaan. Rosenbergin mukaan pienten kuntien ongelma on ollut se, että esimerkiksi Liljendalissa kirjastotoimenjohtajan ja kirjastotyöntekijän pestiä hoitaa yksi ja sama henkilö. Muita ei ole.

- Hyvin vaikea on ehtiä pitämään kokouksia, Rosenberg kertoo.
Entä mikäli kunnan ainoa kirjastonhoitaja sairastuu? Lapinjärvellä näin ei ole vielä käynyt. Kirkonkylän ja Porlammin kirjastoissa toimii yhteensä kaksi vakituista työntekijää ja yksi tuntityöntekijä.

Kirjastotoimenjohtaja Iiris Arhosalon mukaan toistaiseksi on pärjätty, koska henkilökunta on pysynyt terveenä. Arhosalo suhtautuu kuitenkin varauksellisesti kirjastoyhteistyön tehostamiseen.

- Pienessä maaseutukunnassa toiminnan on vaikea tästä tehostua.
Arhosalo ei esimerkiksi usko, että hankintayhteistyön lisääminen toisi sen suurempaa lisäarvoa.

- Hyödyt eivät olisi kummallisia. Löyhä kirjastokimppa saattaa asiakkaan kannalta tarkoittaa myös parempaa palvelua, kun ei ole yhteisiä käyttösääntöjä. Voimme tarvittaessa joustaa, mikäli kirja myöhästyy.

Ongelmiakin on. Lapinjärven kirjastojärjestelmä K3000 on tehoton ja tulisi vaihtaa uudempaan. Lapinjärveläiset eivät voi verkon kautta varata kirjoja.
- Määrärahahakemukset olemme tehneet, mutta päätöksiä ei ole. Se on kallis investointi, 8 000 euron luokkaa koulutuksineen, Arhosalo tietää.

Ruotsinpyhtään kirjastovastaava Jukka Hynninen puolestaan arvelee, että yhteistyötä lisäämällä myös säästöjä saataisiin aikaan ilman, että palvelut heikentyisivät.

- Kirjahankinnat keskittämällä saavutettaisiin arviolta 5-10 prosentin säästöt.
Hankintayhteistyötä lisäämällä pienet kunnat hyötyisivät.
Hynnisen mukaan on mahdollista, että myös valikoima voisi monipuolistua, kun painosmäärät voitaisiin mitoittaa oikein.

- Luontevaa olisi, että lähikirjastoissa tehtäisiin aineistovalintaa, mutta tilaukset, luettelointi ja lainauskuntoon saattaminen hoidettaisiin keskitetysti.
Hynnisen mukaan Ruotsinpyhtäälle luonteva ilmansuunta olisi Loviisa, vaikka myös Kotka on tehnyt ehdotuksen kirjastotoimen tiiviimmästä yhteistyöstä.

- Ruukin ja Tesjoen kirjastot voisivat toimia jatkossa lähikirjastoina. Tuskinpa tällä olisi kielteisiä vaikutuksia. Palvelutuotantoa voidaan tehostaa ilman, että lähipalvelut lakkaavat olemasta.

Hynnisen mukaan tulevaisuudessa myös kirjastotyöntekijöitä voisi kierrättää. Ruotsinpyhtäällä on sama ongelma kuin Lapinjärvellä; toistaiseksi porukka on kuitenkin pysynyt terveenä.

- Meitä on yksi molemmissa kirjastoissa, joten ei tässä ole jäänyt oikeastaan aikaa kanssakäymiseen naapurikuntien kanssa. Kuinka ihmisiä yleensä rekrytoidaan kirjastoihin tulevaisuudessa, kun palkka ei ole kovin kilpailukykyinen, Hynninen miettii.

Kuntafuusio mahdollistaisi tasavertaiset palvelut

Suomalainen kirjastolaitos on todettu monissa tutkimuksissa ainutlaatuisen onnistuneeksi. Kirjastolaitos nauttii yleisön arvostusta ja tavoittaa kaikista kulttuuripalveluista laajimmin koko kansan, sekä sosiaalisesti että maantieteellisesti. Kirjasto on tyypillinen lähipalvelu. Sitä sen tulisi olla jatkossakin.

Kuntien tehostaessa palvelutuotantoaan ei kuitenkaan ole ihme, että myös kirjastotoimi otetaan suurennuslasin alle. Uusia toimintamalleja kannattaakin etsiä kuntien rahoituspohjan heiketessä.

Yksi tapa tehostaa palvelutuotantoa on kirjahankintojen tilaaminen keskitetysti, jolloin kirjoja saadaan halvemmalla. Se taas tarkoittaa ihmisille laajempaa ja monipuolisempaa kirjavalikoimaa, eli parempaa palvelua.

Entä tulevaisuudessa, kun kirjastoihin tarvitaan uusia kalusteita, kirjastojärjestelmiä tai tietokoneita?

Toistaiseksi kunnilla on vielä käytössä omat käytäntönsä. Lapinjärvellä se tarkoittaa - ikävä kyllä - myös sitä, että kuntalaiset eivät voi varata kirjojaan verkossa, koska kunta ei ole investoinut uuteen kirjastojärjestelmään.

Vastaavasti Loviisassa maksetaan ainoana seutukunnasta varausmaksua. Kuntafuusion toteutuessa olisi loogista, että vanhat kirjastojärjestelmät uusittaisiin yhteisestä potista ja varausmaksua maksettaisiin yhtenevin käytännöin: vähän tai ei lainkaan.

Vaihtoehtona on tietenkin se, että samasta palvelusta maksetaan seutukunnassa jatkossakin eri hintaa ja osaa palveluista kuntalainen ei pienissä kunnissa välttämättä saa lainkaan.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Mikko Turklin

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI