|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Venäläisten tonttikauppoja tutkinut kansanedustaja: Uusi laki hölmöläisten puuhaa ? ?Yhtä hyvin voitaisiin piirtää kartta? (24.9.2018 13:09)
Venäläismedia: Turun saariston operaatiossa pidätetty Venäjän kansalainen (24.9.2018 12:17)
KL: Insinöörejä revitään nyt työstä toiseen ? etujärjestö huolestui palkkausvimmasta (24.9.2018 09:30)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Mikael Agricolassa riittää tutkittavaa

20.02.2007



Suomen kirjakielen isä ja uskonpuhdistaja Mikael Agricola korotettiin heräävän Suomen kansakunnan suurmieheksi 1800-luvulla. Silloinhan he syntyivät. Agricolan elämästä ja elämäntyöstä Pernajassa sunnuntaina kertonut kirkkohistorian professori Simo Heininen totesi, että Agricola oli Elias Lönnrotin, Johan Wilhelm Snellmanin ja J.L. Runebergin rinnalla ainoa, jonka syntymästä oli kulunut paljon aikaa.



Agricola oli erikoisuus vielä television suurin suomalainen äänestyksessä. Hän oli finaaliin selvinneiden 10 suosituimman joukossa ainoa Ruotsin vallan aikainen henkilö.
Agricolan teoksista alkoi painettu suomenkielinen kirjallisuus. Ennen häntä suomenkielelle oli kirjoitettu uskonnollisia tekstejä paperilapuille kuten uskontunnustus, mutta näistä teksteistä me emme tiedä mitään. Agricola kyllä tunsi ne.
Mikael Agricolan syntymävuodeksi esitetään yleisesti 1510. Se on arvio. Heininen on itse arvioinut, että syntymävuosi voisi olla pari vuotta varhaisempi.

Äidinkielestä ei yksimielisyyttä

Agricolan äidinkielestä ei ole myöskään varmaa tietoa.
-Mutta koska hän hallitsi suomen erittäin hyvin kielen tutkijat ovat varmoja, että Agricolan äidinkieli oli suomi. Historioitsijat taas katsovat, että hänen äidinkielensä oli ruotsi, Heininen kertoi.
Heininen huomautti, että oli Agricolan äidinkielen laita miten tahansa hän hallitsi erittäin hyvin myös ruotsin.

Milloin Agricola aloitti opiskelunsa Viipurin latinakoulussa ei ole tiedossa. Arvioitu vuosi on 1517. Hän oli ilmeisesti erittäin lahjakas.
Heininen kertoi, että on luultavaa, että Pernajan kirkkoherra huomasi pojan lahjakkuuden ja hän sai isän lähettämään pojan kauaksi kotoa opintielle. Mitä Agricola tarkalleen opiskeli ei ole tiedossa.
Hänen ensimmäinen kirjakielensaä oli joka tapauksessa latina ja suurin osa hänen säilyneistä teoksistaan on latinakielisiä. Latina oli 1500-luvun Euroopassa linguafranca, yleiskieli, jota yliopistot ja kirkolliset instituutiot käyttivät. Sivistyneet ihmiset kaikkialla Euroopassa ymmärsivät toisiaan latinaksi.
Latinan lisäksi toinen oppiaine Viipurissa on ollut kristinuskon perusteet, sillä koulutusjärjestelmän päätehtävä oli kouluttaa pappeja.

Uskonpuhdistuksen mullistus

Agricola kävi koulunsa 1520-luvulla, jolloin uskonpuhdistus, reformaatio, tuli Ruotsin valtakuntaan. Luterilaisen uskon synnyttänyt kapina levisi hyvin nopeasti Saksasta pohjoiseen. Varsinkin Riikaan ja Tallinnaan Lutherin ajatukset levisivät nopeasti. Näissä kaupungeissa uusi käsitys uskosta sai aikaan mellakointia. Väkijoukot ryöstivät kirkoista pyhimysten kuvia, jotka poltettiin. Munkit ja nunnat ajettiin kadulle. Viipurista oli vilkkaat yhteydet muun muassa Tallinnaan, joten myös Agricola sai tiedon kuohunnasta.

Luterilaisuuden omaksunut Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa sai aikaan valtiopäivillä päätöksen, jolla kirkon liiallinen omaisuus oli siirrettävä valtiolle. Lutherin mukaan kun Raamatusta ei löytynyt perustaa piispojen vallalle. Kirkko oli omistanut 20 prosenttia viljelymaasta, mikä nyt siirrettiin valtiolle. Samalla kirkon kymmenysverot muutettiin valtion veroiksi ja valtio maksoi nyt pappien palkat.

Heininen huomautti, ettei kansan verotaakka keventynyt, mutta kirkko köyhtyi. Tämä näkyy siinä, että keskiajalla vilkas kirkkojen rakentaminen tyrehtyi.
Kuningas otti itselleen kirkollisen vallan, joka oli kuulunut Rooman paaville. Nyt siirryttiin melko selkeään valtiokirkkojärjestelmään.
Piispa Martinus Skytte kutsui sihteerikseen eli kansliapäällikökseen Viipurin koulun rehtorin, joka 1529 kuoli. Nyt piispa otti tehtävään Agricolan, jonka rehtori oli varmaankin ottanut mukaansa Turkuun. Agricola ostaa kirjastoonsa Lutherin postillan 1531 ja hänet vihitään papiksi.
Agricola kirjoittautuu Wittenbergin yliopistoon 1536 ja suorittaa maisterintutkinnon 1539.

Uuden Testamentin suomennos kestävintä

Agricola alkoi suomentaa Uutta Testamenttia 1530-luvun alussa ja hän käytti myös alkuperäistä tekstiä, joka oli kreikkaa. Hänellä on ollut edessään useampi teksti, jotka ovat olleet kreikkaa, ruotsia, latinaa ja saksaa. Heininen totesi, että nämä tekstit näkyvät Uuden Testamentin suomennoksessa.

Tämä suomennos on Heinisen mukaan Agricolan kestävin kirjallinen työ. Kun 1640-luvulla julkaistiin koko Raamattu suomeksi näkyy siinä selvästi Agricolan vanha pohja. Agricolan työ on näkyvissä myös käännöksessä, jossa on käytetty pohjana alkutekstiä.
Agricola toimi Turun koulumestarina eikä viihtynyt. Kirkko oli köyhtynyt, eikä huono palkka houkutellut lahjakasta ainesta papin uran vaatimiin opintoihin.

Kuninkaan harmina

Agricolaa harmitti myös käsky lähettää parhaita teinejä kesken lukujen kuninkaan kamariin töihin. Tiedetään, että Agricola kieltäytyi kahdesti kuninkaan käskystä, vaikka Kustaa Vaasa käytti hyvin jyrkkää kieltä.

Agricolasta tuli Turun piispa 1554. Samalla kuningas vähensi piispan valtaa perustamalla toisen hiippakunnan valtakunnan itäiseen osaan Viipuriin. Agricola esiintyi messussa korostetun komeassa asussa, mikä protesti närkästytti Kustaa Vaasaa suuresti.

Mikael Agricolan aika piispana jäi vain kolmen vuoden pituiseksi. Hän kuului rauhanvaltuuskuntaan, joka neuvotteli Moskovassa rauhansopimuksen tsaari Iivana Julman kanssa. Paluumatkalla Agricola sairastui ja kuoli Kuolemajärven Kyrönniemen kylässä. Hänet haudattiin 1557 huhtikuussa Viipurin tuomiokirkkoon. Hänen hautapaikkaansa raunioituneessa kirkossa ei tiedetä.

Heininen kertoi, että Mikael Agricolassa riittää jatkuvasti tutkimista. Aapisesta on tekeillä tieteellinen laitos. Agricolan kielestä ei ole vielä tieteellistä kokonaisesitystä. Kari Tarkiainen on selvitellyt Agricolan pojan Kristianin vaiheita. Hänestä tuli Tallinnan piispa.

Agricolan vaimosta Birgitasta ei tiedetä paljonkaan. Milloin Agricola ja Birgitta vihittiin on tuntematonta. Kristianin syntymäaika tiedetään. Birgitta meni Agricolan kuoleman jälkeen uusiin naimisiin ja jäi uudestaan leskeksi. Arvellaan, että Birgitta oli turkulainen porvaristyttö.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Jouni Lappalainen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI