|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Uusi käänne Soini-äänestyksen jälkipyykissä: ?Pääministeri ei tarkoittanut kokoomuksen ryhmää ? hyvä niin? (22.9.2018 12:21)
Raivostuneen Juha Sipilän ulostulo: ?Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani? (22.9.2018 11:34)
Ay-pomolta suorat sanat hallitukselle Ylellä: ?Ihmiset ovat nyt todella kyllästyneitä? (22.9.2018 10:55)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Valkon työväki perusti oman koulun 100 vuotta sitten

27.10.2006



Valkon koulun neljännen luokan pojat istuvat tekstiilityön tunnilla. Opettaja Arja Temmes on pohjustanut päivän aiheen ja pojat virkkaavat keskittyneesti pipoa. Temmes on lämmittelyksi kertonut tv-dokumenttiin päässeistä teinipojista, jotka innostuivat pipojen virkkaamisesta niin, että tekivät siitä liiketoimen.


Pipo on muodissa. Nykypäivän koululaiset voivat seurata muotia tekemällä sitä itse, ostamalla viikkorahoilla tai pyytämällä rahaa vanhemmilta.

Toisin oli sata vuotta sitten, kun Valkon koulu aloitti toimintansa. Ensi viikolla juhlivan koulun näyttelyyn koulun johtaja Hannu Purola on saanut Valkon historian harrastaja Harri Hilliltä kirjallista materiaalia ja kehystettyjä luokkakuvia viime vuosisadan alkupuolelta. Oppilaat ovat kuvissa parhaimmissaan. Poikien paidat ja tyttöjen mekot ovat puhtaita ja silitettyjä. Kenkiin kaikilla ei ole ollut varaa. Vuoden 1919 oppilaskuvassa ainakin neljä lasta seisoo paljain jaloin.

-Syksyllä 1918 lapset lähtivät kerjuulle koulupäivän jälkeen, Purola valaisee köyhien perheiden lasten tilannetta kansalaissodan jälkeen.

”Koululle huone, opettajalle kamari”

Valkoon oli sataman laivaustoiminnan kehittymisen vuoksi kasvanut lähinnä suomenkielinen taajama muuten ruotsinkieliseen Pernajan kuntaan. Vireästi toimiva työväenyhdistys tarttui toimeen ja päätti kesällä 1905 perustaa kylään kansakoulun. Valkon työväen elämästä kirjoittanut Annikki Kähärä kertoo, että koulu syntyi elokuussa 1906, kun Suomen Kansakoulun Ystäviltä tuli tieto, että ”mikäli teillä on järjestää koulua varten huone, opettajalle kamari, sekä kustantaa hänelle valo ja lämpö, on asia selvä”.

Yksityisen koulun alkutaival ei ollut helppo. Alkuvuosina koulu toimi kolmessa osoitteessa. Yksi kulkurikoulun etappi oli Aaro Kososen talo nykyisen Valkon Kvarterskolanin yläpuolella. Koulua käytiin myös Kyyhkysen talossa ja työväentalon lukusalissa, joka oli päivisin vapaa.

Lahjoitusten ja keräysten varassa Pernajan kunnan ainoa suomenkielinen koulu toimi vuoteen 1908, jolloin kunnan tuki alkoi. Valtio myönsi toiminta-avustuksen ensimmäistä kertaa seuraavana vuonna. Talous oli niin tiukoilla, että kerran yksi opettaja lahjoitti vuoden palkkansa koulun hyväksi.

Puukoulu palveli 50 vuotta

Ensimmäinen varsinainen oma koulutalo saatiin käyttöön 1914. Tässä koulussa osa oppilaista kävi koulua aina 1960-luvun puoliväliin. Myös Valkon neuvolana tunnettu rakennus on nykyisin yksityisen perheen omistuksessa.

-Koulussa oli pelkät hirsiseinät, ei tapetteja. Kyläläiset lahjoittivat verhot viiteen ikkunaan, Hannu Purola kertoo.

Koulussa oli kaksi luokkahuonetta, joista toinen oli liikuntaa ja käsitöitä varten. Lisäksi opettajalla oli rakennuksessa asunto.
Kunta ei kustantanut oppikirjoja. Niitä lainattiin kirjastosta.
-Vain varakkaampien perheiden lapset saattoivat ostaa kirjoja. Köyhimpien perheiden oppilaille annettiin vaateapua, Purola mainitsee.

Äidit häärivät keittiössä

Iltamien tuotoilla voitiin palkata keittäjä 1919. Tämä ei ollut pysyvä ratkaisu ja oppilaiden äidit palasivat keittiöön puuropatojen ääreen.
Neljä vuotta vanha tasavalta sai oppivelvollisuuslain 1921, joka vakiinnutti kansakoulujen aseman.
Valkon suomenkielinen yläkansakoulu perustettiin 1922 ja alakansakouluun saatiin yksi opettajan virka. Valkon koulu sai ensimmäisen johtokuntansa. Vaikka kyseessä oli suomenkielinen koulu, johtokunnan jäsenistä kahdeksan oli ruotsinkielisiä ja vain kolme suomenkielisiä.

Kun 1920-luvun alun voimakas muuttoliike hiipui oppilasmäärä alkoi pienentyä. Alakansakoulussa oli vain kaksi oppilasta, kun se lakkautettiin. Yläkansakoulussa oli niin vähän oppilaita, että he mahtuivat opiskelemaan yhdessä luokassa. Tätä supistettua koulua kesti sota-aikaan asti.
-Koulu oli hyvin lähellä lakkauttamista 1930-luvulla, kun oppilaita oli vain 13, Hannu Purola kertoo.

Keittäjä, talonmies ja siivooja talvisodan alla

Äitien huolenpito ruokailusta loppui 1930-luvun puolivälissä, kun koulu sai palkatun keittäjän. Ennen talvisotaa koulu sai siivoojan ja talonmiehen.
Ennen siivoojan ja talonmiehen aikaa oppilaat lämmittivät luokat aamulla kello kahdeksan ja täyttivät puulaatikot. Oppilaat siivosivat koulun ja keväisin ja syksyisin oli pihan siivoustalkoot. Talvella oppilaat tekivät lumityöt. Siivouksessa auttoivat oppilaiden äidit.

Talvisodassa Valkon koulu oli sotilaiden kasarmina. Evakkoperheiden lapset aiheuttivat niin kovan tungoksen, että koulua käytiin jopa kolmessa vuorossa. Jatkosodan aikana evakot lähtivät takaisin kotiseuduille. Uusi tungoksen aika alkoi rauhan tultua syksyllä 1944. Sotakorvaustilaukset vaativat koko ajan lisää työvoimaa telakalle. Valkon väkiluku kasvoi ja suurten ikäluokkien myötä oli odetettavissa, ettei puukoulu enää riitä kasvavalle oppilasjoukolle.

Puukoulua remontoitiin 1948. Vintille saatiin opettajan asunto. Koulussa oli neljä opettajaa. Yrjö Nissinen tuli opettajaksi 1948. Hän oli johtajana vuoteen 1970.

Kivikoulu valmistui

Pernajan kunnanvaltuusto päätti uuden kivikoulun rakentamisesta 1948. Koulu valmistui 1950.
Koulussa ei ollut opetukseen läheskään niin paljon tiloja kuin nykyisin. Miesopettajalle oli kolmen huoneen asunto ja kaksi kahden huoneen asuntoa oli varattu naisopettajille. Talonmiehellä oli oma asunto ja kaikilla neljällä asunnolla omat kellaritilat. Sauna oli yhteinen.
Koulu osoitti tarpeellisuutensa nopeasti. Vuonna 1955 oppilaita oli puolet enemmän kuin nykyisin eli 148 ja opettajia oli viisi.

Uusi vaihe koulun historiassa alkoi 1957, kun Valkosta tuli alueliitoksen myötä osa Loviisaa. Muistona Pernajan vuosista koulun yläkerran käytävällä on yhä Pernajan vaakuna, mutta Loviisan vaakunaa ei lupauksista huolimatta ole vielä saatu.

Opettajana yli 40 vuotta

Yksi koulun historian merkkipaalu sattui vuoteen 1960. Silloin jäi eläkkeelle opettaja Aino Raunio, os. Parpala, joka aloitti opettajana koulussa jo 1918.
Raunion kuuluisin oppilas oli sittemmin pitkäaikainen SDP:n kansanedustaja Sylvi Siltanen, joka nimitettiin 1972 ensimmäisenä naisena maaherraksi. Muita Valkon koulun kuuluisuuteen nousseita oppilaita ovat jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Erkka Westerlund ja Artekin toimitusjohtaja Mirkku Kullberg.

Oppilasmäärät pysyivät yli sadassa oppilaassa peruskoulun tuloon saakka. Alle sadan oppilasmäärä painui 70-luvun lopussa. Vuonna 1994 oppilaiden määrä laski noin 70 paikkeille. Tämän jälkeen oppilaiden määrä on vaihdellut 70 ja 80 välillä.

Opettajilla ahdasta

Nykyisiin tarpeisiin koulun opetustilat ovat Hannu Purolan mukaan riittävät. Kuitenkin hän toivoisi laborointitiloja, koska ne parantaisivat fysiikan ja kemian opetusta. Suurempi puute koskee opettajien työtiloja, sillä ne ovat auttamattoman pienet. Valkon nykyinen koulu on sitä ikäpolvea, jolla ei ole ollut homeongelmia. Koneellista ilmastointia ei ole ja sen puute tuntuu, kun luokassa on kolmisenkymmentä oppilasta. Silloin happi ei tahdo riittää. Purola ei usko, että koneellista ilmastointia saadaan lähivuosina.

Valkon koulussa on kolme virassa olevaa päätoimista opettajaa ja kaksi tuntiopettajaa. Koululla on oma keittäjä. Keittiöstä aterioita viedään päiväkotiin ja Kvarterskolaniin. Siivouksesta on huolehtinut tukityöllistetty siitä asti kun koulun siivooja jäi eläkkeelle elokuussa. Epävarmaa on, saako tukityöllistetty jatkaa.

Tulevaisuus turvattu

Purola luonnehtii opetuksen perustarvikkeiden tasoa kohtuullisen hyväksi. Viimeiset kaksi vuotta tarvikkeiden hankinnassa on jouduttu hyvin tiukalle linjalle. Syynä ovat olleet uudet opetussuunnitelmat, joiden takia kaikki oppikirjat on jouduttu uusimaan.
Satavuotisjuhlien kynnyksellä koulu sai pitkästä aikaa uusia pulpetteja, jotka ovat säädettäviä.

Valkon koulussa on nyt 74 oppilasta perusopetuksessa. Esikoululaisia on kymmenen. Oppilasennuste kertoo oppilasmäärän laskevan, mutta lasku on niin maltillista, että Valkon koulun tulevaisuus ei ole uhattuna.  

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Jouni Lappalainen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI