|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Uusi käänne Soini-äänestyksen jälkipyykissä: ?Pääministeri ei tarkoittanut kokoomuksen ryhmää ? hyvä niin? (22.9.2018 12:21)
Raivostuneen Juha Sipilän ulostulo: ?Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani? (22.9.2018 11:34)
Ay-pomolta suorat sanat hallitukselle Ylellä: ?Ihmiset ovat nyt todella kyllästyneitä? (22.9.2018 10:55)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Vedenottamoiden rajat päätettävä sassiin joka kunnassa

14.01.2003



Pari vuotta vanha vesihuoltolaki pistää vipinää kylätoimikuntien ja vesiosuuskuntien perustamiseen. Pernajan Furuborgissa pohdittiin kylätoimikunnan perustamista sunnuntaina. Gislomin, Kuggomin, Haddomin, Hardomin ja Paavalinkylän asukkaat joutuvat nyt miettimään, miten vesi- ja viemäröintikysymykset kylissä tulevaisuudessa hoidetaan. Kunta toivoo, että neuvottelukumppaniksi löytyy yksi toimikunta, joka voisi hoidella asioita kuntaan päin jatkossa.


Yhteistyömuotoja etsitään nyt vilkkaasti eri puolilla maata, sillä pari vuotta vanha vesihuoltolaki edellyttää, että kuntien on tarvittaessa vahvistettava vesilaitosten uudet toiminta-alueet. Toiminta-alueen piiriin jäävien kiinteistöjen on pääsääntöisesti liityttävä vesihuoltojärjestelmään. Poikkeusluvan voi myöntää ympäristökeskus, mikäli kiinteistön omistaja osoittaa pystyvänsä hoitamaan vedenhankinnan ja jätevesien puhdistamisen tehokkaalla ja kestävällä tavalla.

Esimerkiksi Kuggomissa toimii yksi vedenottamo ja useita pieniä vesiosuuskuntia. Asukkaiden on nyt ryhdyttävä miettimään, mitkä ovat vedenottamon toiminta-alueen tulevat rajat. Siksi kunta toivoo, että alueelta löytyisi jatkossa yksi neuvottelukumppani.

Kun vähäfluorinen vesi alkaa keväällä virrata Myrskylästä Loviisaan ja samalla Kuggomin seudulle, vesiosuuskunnat eivät voi ryhtyä ostamaan vettä suoraan vesiyhtiöltä, vaan yhtiö myy vettä ainoastaan kunnille. Normit ylittävää fluoripitoista vettä ei puolestaan saa käyttää talousvetenä, vaan fluoria yli 1,5 milligrammaa litrassa sisältävää vettä on ”laimennettava” Myrskylän vedellä.

Pari vuotta vanhassa vesihuoltolaissa on 10 vuoden ylimenokausi, jonka puitteissa jokaiselle kiinteistölle on etsittävä kestävä vesi- ja viemäröintiratkaisu.
Tällä hetkellä kenelläkään ei ole tietoa kustannuksista, jotka kiinteistöt joutuvat vesihuollon järjestämisestä maksamaan. Pernajan kunta on tähän mennessä maksanut Myrskylän putken rakentamisesta 150.000 euroa. Yhtiön osakepääomaan kunta on sijoittanut 170.000 euroa.

Kunnassa toivotaankin nyt aloitteellisuutta kuntalaisilta.
–Kunnalla ei ole olemassa valmista suunnitelmaa koskien Kuggomin vedenottamon toiminta-alueen rajoja. Siksi keskustelutilanne on nyt aito, tähdensi kyläläisille kunnanjohtaja Ralf Sjödahl.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmat valmiiksi vuoden sisällä

–Toiminta-alueiden perustamiseen ei ole määräaikaa ja niitä onkin vahvistettu pikku hiljaa. Laissa kuitenkin sanotaan, että kuntien pitää tehdä alueellaan vesihuollon kehittämissuunnitelma. Sen täytyy olla valmis vuoden 2004 helmikuun loppuun mennessä, kertoo Uudenmaan ympäristökeskuksen vesihuoltoinsinööri Hanna Yli-Tolppa.

–Siinä vaiheessa toiminta-alueet tarkentuvat, hän lisää.
Toiminta-alueitten vahvistaminen liittyy siihen, että uudessa vesihuoltolaissa ei ole enää olemassa yleisiä laitoksia, vaan kaikkien vesihuoltolaitosten on toimittava samoin säännöin, ovat ne sitten kunnallisia, osakeyhtiömuotoisia tai yksityisiä, kunhan ovat riittävän suuria. Eli jos laitokseen on liittynyt vähintään noin 10 kiinteistöä tai 50 asukasta, laitokselle täytyy vahvistaa toiminta-alue.

Toiminta-alueen vahvistaa kunta. Ennen kuin alue vahvistetaan, kuullaan sekä kunnan ympäristö- että terveysviranomaisia, että alueellista ympäristökeskusta. Yli-Tolpan mukaan toiminta-alueeseen liittymiseen ympäristökeskus ei myönnä minkäänlaisia avustuksia.

–Haja-asutusalueilla on avustusmenettely, mutta jos alueella on toiminta-alue, se ei täytä hakijaehtoja. Toiminta-alueella sijaitsevalla kiinteistöllä on yleensä velvollisuus liittyä vesiosuuskuntaan. Poikkeusluvan olla liittymättä myöntää ympäristöviranomainen. Lähtökohtana siis on, että kiinteistölle on pakko tarjota mahdollisuutta liittyä vesihuoltojärjestelmään ja toiminta-alueella siihen on myös pakko liittyä.

Ympäristökeskus päättää vesiosuuskunnan jäsenyydestä vapauttamisesta tapaus kerrallaan

Kun sitten vesiosuuskuntia tai vesiyhtiöitä muodostetaan, ne voivat puolestaan hakea ympäristökeskukselta avustusta samaan tapaan kuin kunnatkin.

–Haja-asutusalueilla hankkeita suositellaan. Kun rakentamisvaihe on päättynyt, toiminta-alue vahvistetaan. Tässä vaiheessa suositellaan esimerkiksi vesiosuuskuntien toiminta-alueeksi sellaista mallia, jossa liitetään mukaan ne kiinteistöt, jotka ottavat sekä veden että viemäröinnin. Osuuskunnissa ei lähdetä ketään pakottamaan liittymään, mutta ympäristöviranomainen päättää, mitkä kiinteistöt on otettava mukaan. Tällöin kyseessä on kiinteistö, josta tiedetään, ettei kiinteistön käytössä ole kunnollista vettä tai että kiinteistön jätevesien käsittelyssä on puutteita.

Yli-Tolpan mukaan mukaan vesiosuuskunnat perustuvat vapaaehtoisuuteen ja talkoohenkisyyteen, joten vesihuoltolain takia tilanne ei voi muuttua sellaiseksi, että kaikkien on ehdottomasti liityttävä osuuskuntaan.

–Tapauskohtainen harkinta kuitenkin ratkaisee. Kunnan viranomaisilla on tietoa ja taitoa omalta alueeltaan. Yli-Tolpan mukaan vesiosuuskunnan ulkopuolelle voi jäädä, mikäli pystyy osoittamaan, että kiinteistöllä on käytössä riittävästi hyvälaatuista vettä ja jätevesien käsittely on hoidettu nykypäivän vaatimusten mukaisesti.

–Mitään valmista sapluunaa ei ole sen suhteen, keiden ei tarvitse liittyä. Lähtökohtana on, että kaikki liittyvät, paitsi jos toisin harkitaan.
Haja-asutusalueilla kiinteistö voi sijaita kaukanakin runkojohdosta.
–Vesihuoltolaissa sanotaan selkeästi, että kunnilla on velvollisuus kehittää alueellaan vesihuoltoa ja vesihuoltolaitoksella on toiminta-alueellaan velvollisuus toimittaa ja käsitellä jätevedet. Mutta haja-asutusalueella vastuu vesihuollosta on lain mukaan kiinteistön omistajalla.

Mikäli kiinteistö sijaitsee yksikseen ja etäällä, niin ettei yhteiselle vesihuollolle ole edellytyksiä, ympäristökeskukselta voi hakea avustusta oman vedenhankinnan järjestämiseksi.

–Nämäkin tapaukset harkitaan kukin erikseen, sillä erillisratkaisut hankaloittavat yhteisjärjestelmien käynnistämistä alueella, Yli-Tolppa huomauttaa.

Viemäröinti yleensä tukirahojen ehtona

Kuggom ympäröivine kylineen sijaitsee keskellä ykkösluokan pohjavesialuetta. Ympäristökeskus seuraakin siksi tarkasti esimerkiksi jätevesien käsittelyä.

–Joka aiheuttaa haittaa jätevesillään, on vastuussa. Ykköspohjavesialueet ovat tärkeimpiä, koska kyseessä on vedenottoalue. Kuggomiin tulee Loviisan seudun Vesi Oy:n putki Myrskylästä, joten siihen tulisi liittyä. Kunnat ovat ottaneet yhtiöltä vesivarauksia sen mukaan, että haja-asutusalueetkin tulevat putken piiriin. Missään tapauksessa tällaiselle alueelle ei kannata laittaa omaa vedenottamoa, vaan kannattaa liittyä Loviisan putkeen, sanoo Yli-Tolppa.

Pääsääntö vesihuoltohankkeiden rahoituksessa on nykyään se, että vesiputken rakentamisen yhteydessä tehdään myös viemäriputki. Tässäkin asiassa voidaan tapauskohtaisesti kuitenkin päättää toisinkin.

Esimerkiksi Vanhankylän vesiosuuskunnan alueella osalla kiinteistöistä on sekä vesi- että viemäriputki, osalla vain vesiputki.
Koska kiinteistöt sijaitsevat haja-asutusalueella eri etäisyydellä runkovesiputkesta, kustannusten jakotapoja on Yli-Tolpan mukaan useita.
–Tapoja on yhtä monta kuin vesisosuuskuntiakin. Vanhassakylässä taisi liittymismaksuun sisältyä määrätty metrimäärä. Sen ylimenevältä matkalta jokainen kiinteistö vastasi kustannuksista itse. Kustannusten jaosta päättää vesiosuuskunta siinä yhteydessä, kun se lyö lukkoon sääntönsä.

–Käsitykseni on, että vesiosuuskunnassa jäsenillä täytyisi olla suurin piirtein samansuuruiset maksut riippumatta siitä, kuinka etäällä kiinteistöt sijaitsevat. Mutta tämä on asukkaitten harkittava.

Osuuskunnalle ei ole ideaalikokoa

Vesiasioita pohditaan Pernajassa monissa kylissä. Vanhassakylässä vesiosuuskunta jo toimii, Sarvilahdessa sen perustamista vasta suunnitellaan. Vanhaankylään vesiosuuskunta syntyi jo muutama vuosi sitten, Sarvisalossa joudutaan lähtemään aivan alusta. Siellä myös runkojohto on etäällä.

Mitään ideaalikokoa vesiosuuskunnalle ei Yli-Tolpan mukaan ole. Esimerkiksi Vanhassakylässä osuuskunnassa on 80 taloutta, Pohjois-Pernajan kylissä noin 220 taloutta ja lisäksi 40 kesäasuntoa.

–Suurimmassa vesiosuuskunnassa Uudellamaalla on 500 taloutta. Jotta kannattaa perustaa ja rekisteröidä vesiosuuskunta, pitäisi mukana olla noin 10-15 taloutta. Mutta mitä isompi osuuskunta on, sitä halvemmaksi vesihuollon järjestäminen tulee yksittäiselle kiinteistölle. Mitä useampi runkolinjoja on maksamassa, niin sitä helpompi tilanne on.

Kuntien mahdollisuudet ryhtyä huolehtimaan kaikesta vesi- ja viemärihuollosta haja-asutusalueilla ovat pienet.

–Toivottavaa on, että kunnat olisivat mukana ainakin teknistä neuvontaa antamalla. Esimerkiksi Pernaja antaa vesiosuuskunnille avustusta investointeihin. Lain mukaan haja-asutusalueilla vesihuollosta vastaa kiinteistön omistaja.

–Vesiosuuskunta on yksi tapa järjestää vettä haja-asutusalueelle ja järjestää jätevesien käsittely. Osuuskunta on kuitenkin kaikkein helpoin tapa hallinnoida. Kunnalla ei ole velvollisuutta rakentaa vesi- ja viemärijärjestelmää haja-asutusalueelle, ainoastaan kehittää sitä. Vesihuoltolaissa sanotaan, että jos jollain alueella on riittävän suuri kuluttajajoukko ja tarpeeksi hankaluuksia vedensaannissa, niin kunnan pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Viime kädessä maksumies on kuitenkin kiinteistön omistaja. Vesihuoltolaissa nimittäin sanotaan, että vesihuoltolaitoksella on oikeus periä eri suuruisia liittymismaksuja, jotka perustuvat puolestaan investointikustannuksiin. Vesiosuuskunta on nopein tapa edistää hankkeita, Yli-Tolppa tähdentää. (MI)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI