|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Pe | 24.05. | 04:14 | 22:12 | | La | 25.05. | 04:12 | 22:14 | | Su | 26.05. | 04:10 | 22:16 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Seurakunnilla pula luottamusmiehistä
29.08.2006
Evankelis-luterilainen kirkkokansa Loviisan seudulla ja muuallakin Suomessa valmistautuu marraskuussa käytäviin seurakuntavaaleihin. Vaikkei seurakuntavaaleissa sallitakaan poliittisia tunnuksia, ovat poliittisten ryhmittymien taustavoimat olleet jo kesän ajan liikkeellä ehdokkaita värväämässä. Ehdokasasettelu päättyy syyskuun puoli välissä.
Kaksiosaisissa vaaleissa valitaan sekä kirkkovaltuuston että seurakuntaneuvoston jäsenet seuraavaksi neljävuotiskaudeksi. Vaalien järjestäjillä on Loviisan seudulla perinteisesti ollut kaksi merkittävää haastetta; miten saada riittävästi sopivia seurakuntalaisia asettumaan ehdolle sekä miten saada seurakuntalaiset äänestämään.
Seurakuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on viime vuodet ollut hävettävän vaimeaa. Vuonna 2002 Loviisan suomalaisen seurakunnan äänestysprosentti tosin nousi hieman, 12,8 prosenttiin, kun se sitä ennen oli 8,5 prosenttia. Aktiivisimmin äänestivät vuonna 2002 Lapinjärven ruotsinkielisen seurakunnan jäsenet 26,2 prosentillaan. Lapinjärven suomenkielisten äänestysprosentti oli 15. Ruotsinpyhtään seurakuntalaisista uurnille vaivautui 18,3 prosenttia. Pernajassa äänestysprosentti oli 10,6 prosenttia. Liljendalissa pidettiin perinteiseen tyyliin sopuvaalit, joissa 15 ehdokkaasta valittiin ilman äänestyksiä 15 luottamusmiestä. Pyhtäällä vuoden 2002 seurakuntavaalit jouduttiin siirtämään marraskuulta seuraavan vuoden maaliskuuhun, koska 19 luottamusmiespaikkaa ilmoittautui tavoittelemaan vain 15 ehdokasta. Maaliskuun vaaleissa vaadittu ehdokasmäärä täyttyi ja vaalit voitiin pitää.
Loviisassa tuleviin vaaleihin liittyy ylimääräistä sähköä seurakunnan sisäisten riitojen takia. Tosin on liittynyt lähes jokaisena vuonna ainakin kirkkoherra Jarl Saloniuksen ajoista alkaen. Kiistely ei ole tilastojen tai vertailutietojen valossa tähän mennessä juurikaan silti vaikuttanut äänestysaktiivisuuteen. Ei ole edes varmaa, että mihin suuntaan vaikuttaisi, jos ylipäänsä vaikuttaisi. Loviisassa seurakuntien luottamusmiehet ovat yleensä olleet eri poliittisten taustaryhmien edustajia, joita yhteinen uskonto on erottanut. Ehdokas- ja äänestäjä pulaa on silti podettu niin sopuisana tunnetuissa Pyhtään sekä Liljendalinkin seurakunnissa kuin myös toraisaksi tiedetyssä Loviisassa.
Kansalaisten passiivisuutta seurakuntia kohtaan on monissa piireissä ihmetelty. Ihmiselon maallistuminen on varmasti yksi syy kiinnostuksen puutteeseen. Lisäksi monet hoitavat jumalsuhteensa itsekseen ilman seurakunnan apua. Seurakunnat ovat myös merkittäviä taloudellisia yksiköitä, joissa tehtävät päätökset vaikuttavat laajasti kansalaisten elämään. Ei ole yhdentekevää ketkä Loviisan seudun seurakuntien asioista päättävät. Joidenkin mielestä seurakunnat ovat jämähtäneet konservatiivisesti paikoilleen eivätkä ole kehittyneet ajan hengen mukana. Toisten mielestä seurakuntaelämän uudistukset ovat olleet perkeleestä ja vieraannuttaneet kirkkokansaa Sanasta. Ristivedolle on kirkossa pitkät perinteet.
Neljän vuoden välein toistuvat seurakuntavaalit ovat aina muutoksen tai jatkuvuuden mahdollisuus. Alhaisen äänestysprosentin takia kovin pienikin joukko seurakuntalaisia voi halutessaan ottaa seurakunnan luottamuselimet ohjaksiinsa. Alle 10 prosentin äänestysaktiivisuuden suomalla mandaatilla voi olla myös kiusallista tehdä merkittäviä päätöksiä. Tulevia seurakuntavaaleja ei pidä mitenkään väheksyä. Seurakunnat tarvitsevat juuri nyt hyviä ehdokkaita ja uusia kasvoja monissa sisäisissä taistoissa karaistuneiden kirkkoveteraanien joukkoon. Ennen kaikkea seurakunta tarvitsee aktiivisia äänestäjiä. Hiljaisen enemmistön on aika ryhdistäytyä.
Loviisan vanhat kaatopaikat tikittävät
Loviisan vanhan kaatopaikan saneeraustyöt ovat käynnistyneet kaupungin itäpuolella Essonmäellä. Valtavia maakasoja katsellessa saa mielikuvan hankkeen mittasuhteista. Pitkään suljettuna ollut kaatopaikka sijaitsee korkealla Essonmäellä aivan Määrlahden omakotialueen ja kerrostalojen kupeessa. Aikanaan kaatopaikoille ajettiin surutta kaikki mahdollinen jäte välittämättä sen myrkyllisyydestä. Saneerauksen tarkoituksena on estää haitta-aineiden kulkeutuminen alempana olevaan Määrlahden taajamaan. Vastaavia taajaman kupeessa sijaitsevia kaatopaikkoja on muuallakin. Essonmäen ohella yksi seudun riskialtteimpiin kuuluva hylätty kaatopaikka sijaitsee Valkon harjulla, jonne kaadettiin aikanaan surutta Valkon tehtaitten peittaus-, maalaus- ja muut jätteet. Kaatopaikka sijaitsee Valkossa alueella, jonne viereen rakennetaan parhaillaan uusia omakotitaloja. Vedenottamon lähellä sijaitsevaa Valkon kaatopaikkaa ei sovi unohtaa.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta