|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Synnytystonni käteen vai lyhyempi työaika? ? Sipilä: ?Älkää tehkö niin paljon määräaikaisia työsopimuksia? (21.11.2018 16:45)
Suomi sai nyt liikenteen ?runkoverkon? ? ?Tällaista ei ole ennen nähty? (21.11.2018 14:47)
Uudet luvut julki: Kuva osoittaa ison pompun Suomen työllisyydessä ? Sipilän hallituksen ?tavoite saavutetaan? (21.11.2018 14:26)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Lammastuotantoa eläinten ehdoilla

09.06.2006



Isnäsissä sijaitseva Sandholmenin saari on saanut uusia kesäasukkaita. Södra Rönnäs Gårdin maatila käyttää saarta luonnonmukaisena laitumena lampailleen. Luomuvilelyä on tilalla harjoitettu jo vuodesta 1996, mutta vimevuonna metsähallitukselta vuokralle saatu saari mahdollisti lampaiden saaristolaidunnuksen. Samalla mahdollistui myös lampaiden luomutuotanto.


-Saari oli meille todellinen lottovoitto. Tämä on meidän Australia, johon tuodaan rangaistusvangit, eli karkailuiässä olevat karitsat, kertoo tilaa miehensä kanssa pitävä Pia Näri hymyillen.

Pernajasta kotoisin oleva Samuli Näri kertoo luomuviljelyssä olleiden peltojen tuottaneen säilörehua yli oman tarpeen. Ensin sitä koetettiin myydä, mutta vuonna 2002 lisättiin lampaiden määrää. Nyt tilalla on noin sata uuhta. Idea saaristolaidunnuksesta syntyi, kun Närit kuulivat Tammisaarelaisesta kollegasta, joka laidunsi saaristossa viittäsataa lammasta. Lampaat tuottavat paljon työtä, mutta Närit tuntuvat olevan tyytyväisiä ratkaisuunsa.

-Kello menee miten menee. Sitä ei tarvitse tuijottaa, summaa Samuli Näri.

Lampaat luonnontilassa

Saaressa olevia lampaita ei ruokita, vaan syötävänsä ne saavat luonnosta. Ravinnoksi lampaille kelpaa miltei kaikki. Keltamot, mustikat ja kielot häviävät nopeasti, ja rantakaislikko on lampaille oikea aarreaitta. Korsirehua syövät eläimet auttavat luonnon monimuotoisuuden edistämisessä, ja avaroittavat maisemaa. Lampaat ovatkin osa tilan harjoittamaa maisemanhoitoa, johon on saatu myös EU:n maisemahoidon tukea.

Lampaat pärjäävät saaressa keskenään, mutta niiden vointia käydään tarkastamassa parin päivän välein.
-Lampaat pärjäävät kyllä, mutta se on enemmänkin oma moraalinen velvollisuus, ketoo Pia Näri.

Uhkista suurimmat on lampaillle irtokoirat ja rikkinäiset pullot. Meri tuo mukanaan mitä ihmeellisimpiä tavaroita, mutta myös veneilijöitä. Maaseutuyrittäjät toivovatkin etteivät ihmiset syöttäisi lampaita, tai päästäisi koiria saarella vapaaksi.

-Kilttikin perhekoira voi ajaa lampaat hengiltä, vaikka ei kimppuun kävisikään. Petokysymykset ovat toinen mahdollinen ongelma, kertoo Pia Näri.

Byrokratia hankaloittaa

Samuli Närin mukaan tuet ovat suosineet heitä, ja asiaa parantaa, että tila luokitellaan viljatilan sijaan eläintilaksi. EU:n maisemahoidon tuki on mahdollistanut toiminnan ja noin 60 prosenttia tilan liikevaihdosta on tukien varassa. Päänvaivaa saaristolaiduntajille on aiheuttanut paperityöt jota tuntuu Närien mukaan olevan kohtuuttoman paljon.

-Jokaisesta lampaasta täytyy täyttää paperit kun eläintä siirretään. Kaikilla lampailla pitää olla yksilöllinen 6-numeroinen koodi molemmissa korvissa, kertoo Pia Näri.

EU:n asettamat perusvaatimukset edellyttävät laiduntavien eläinten yksilötasolla tapahtuvaa kirjaamista vasta vuoden 2008 alusta. Suomessa on kuitenkin päädytty vaatimaan yksilötunnuksiin perustuvaa kirjaamista jo nyt. Myöskään viranomaisten suunnalta tulleeseen yhteistyöhön ei Rönnäsissä olla tyytyväisiä, vaan viljelijät kokevat, että maisemahoidon kehittäminen on tehty mahdollisimman hankalaksi.

-Toivotaan ettei viranomaisten toimet lopulta kaada koko hanketta, miettii Pia Näri.

Kasvillisuuden muuttuminen pitkä prosessi

Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastaja Kirsi Hellas näkee maisemalaidunnuksen luonnon monimuotoisuuden kannalta hienona asiana. Sata vuotta sitten, maatalouden tehostuessa, perinnemaisemien lukumäärä tippui rajusti entisestä. Suomen EU-jäsenyyden myötä laidunnus on kuitenkin yleistynyt lisääntyneiden tukien avulla.

-Ainoa keino kestävään maisemahoitoon on se, että ihminen raivaa alueet ensin kerran, ja sen jälkeen lopun hoitavat eläimet, toteaa Hellas.

Maisemahoidon tukisopimukset tehdään yleensä viideksi vuodeksi kerrallaan.
-Viisi vuotta on lyhyt aika. Kasvillisuuden muuttuminen on paljon pidempi prosessi, sanoo Hellas.

Ongelmaksi muodostuu rajalliset resurssit ympäristötukiin. Jos tehtäisiin pidempiä kuin viiden vuoden sopimuksia, ei varoja jäisi uusiin hankkeisiin. Hellas kuitenkin muistuttaa, että suuri osa suomalaisista viljelijöistä jotka voisivat siirtyä maisemaviljelyyn ovat sen verran iäkkäitä, että heille viiden vuoden sopimukset voivat olla liian pitkiä.

-Parasta olisikin jos sopimuksiin saataisiin erilaisia vaihtoehtoja, pohtii Hellas.

Hoitosuunnitelma melkein valmis

Metsähallituksen suojelubiologi Kimmo Kolehmainen kertoo saarta varten tehdystä hoitosuunnitelmasta, jonka yksityiskohtia vielä hiotaan.

-Saaresta raivataan pienimpiä puita, jolla pyritään lisäämään saaren avoimuutta, kertoo Kolehmainen.
Tarkoitus on myös poistaa joitakin istutettuja puita, ja pyrkiä aikaansaamaan saarelle pieniä niittylaikkuja.

-Osa hoidoista joudutaan tekemään koneellisesti, mutta ne pyritään suorittamaan talven aikana. Näin saareen jäisi mahdollisimman vähän jälkiä. Myös hakkujätteet poistetaan saaresta, toteaa Kolehmainen.

Toimenpiteet on tarkoitus aloittaa ensi vuoden aikana, ja saarelle on mahdollisesti suunnitteilla myös WWF:n leiri.

Työt tulevat mukana kotiin

Lampaita aletaan hakea pois saaresta elokuun aikana. Viimeisimmätkin karitsat saavuttavat toivotun 43-49 kilon painon syyskuun aikana. Lampaiden tuotannossa pyritään mahdollisimman tasaiseen laatuun. Lampaanlihaa Närien tila tuottaa vuodessa noin 350 kiloa. Lampaat myös keritään kaksi kertaa vuodessa ja saatu villa käytetään hyödyksi.

Närit käyttävät lampaitaan myös kotinsa pihan kaunistamisessa. Lampaat toimivat pihalla ruohonleikkureina. Pihalla on siirrettävät sähköaidat, joiden avulla saadaan lampaat syömään nurmea tasaisesti.

-Tämä maisemanhoito on vähän kuin parantumaton tauti, nauraa Pia Näri. (SA)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI