|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Trump-kohun uusi ihmetys USA:ssa: ?Suomessa palaa liian vähän metsää? (19.11.2018 19:14)
Tass: Venäjän mukaan Suomella ei todisteita GPS-häirinnän alkuperästä (19.11.2018 17:47)
Kokoomusvaikuttaja: Suomeen +10 000 maahanmuuttajaa vuodessa tai palvelut alas ? Rinteen eläkelupaus on ?pyramidihuijaus? (19.11.2018 16:24)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Musiikki vei Anneliina Koskisen linnanneidoksi Turun linnaan
19.04.2006



Urkuparvelta kantautuvan puupuhaltimen ääni siirtää kuulijan suoraan holvikaaren alle, tilaan, jota valaisevat vain kynttilät.



Sävelet ovat 1100-luvulla eläneen Obadiah ha-Gerin sulkakynästä. Sitten instrumentti vaihtuu lauluun 600-luvulta: A summo caelo - Se lähtee uloimmasta taivaasta ja kiertää sen jälkeen loppuun asti.

Anneliina Koskisen soolokonsertti Enkelin satakieli vei yleisön tuhannen vuoden aikamatkalle musiikin keinoin. Samalla pääsi tutustumaan vanhoihin soittimiin, kuten sinfoniaan, jousipsalttariin ja chanteriin.

Chanterin surullinen ääni tuo mieleen hämyiset kappelit holveineen ja suitsukkeen tuoksun, vaikka ollaankin Lapinjärven pikkukirkossa, jota huhtikuun aurinko valaisee kirkkaasti.

Anneliina Koskinen on Suomen ainoa laulaja-muusikko, joka kiertää konsertoimassa keskiaikaisella soolo-ohjelmallaan. Vanhan musiikin myötä Anneliinasta on tullut trubaduuri Turun linnaan. Vuosi sitten Lapinjärvi muuttui myös kotipaikkakuntana Turkuun.

Enkelin satakieli -konsertin ohjelmisto ulottuu 600-luvulta 1600-luvulle. Aikajakson lopulla Euroopassa elettiin jo renessanssia ja varhaisbarokkia, mutta Suomessa vielä keskiaikaa. Sitä konsertissa edusti Piae Cantiones -kokoelman Ramus virens olivarum vuodelta 1582.

Tekstin sanoma tärkeämpi kuin sävel

Moniäänisiä sävellyksiä alkoi syntyä 1200-luvulla. Aiemmin kirkoissa ei saanut esittää moniäänistä musiikkia, Koskinen kertoo.

Yksiäänisyyden suosimiseen oli kaksi syytä. Laulun oli tarkoitus viedä tekstin sanoma kirkon tai kappelin äärimmäisiin sopukoihin, eikä musiikin haluttu sotkevan tekstiä. Toisaalta uskottiin, että Jumala oli luonut luonnolliset sävelet. Luonnollinen viritys ei rikkonut maailmankaikkeuden tasapainoa. Sen järkyttäjiä saattoi sen sijaan odottaa kova kohtalo.

Keskiajalla sävelmä kulki tekstin ehdoilla.

–Laulun rytmi oli vapaapulsatiivinen: musiikki soljuu tekstin mukana ja tärkeintä oli, että se kuuluu. Teksti ei saanut puuroutua vaan sen piti kuulua kaiussa.

Vanhassa sävelmaailmassa pysyteltiin Euroopassa aina 1800- ja 1900-luvuille saakka. Vasta silloin esimerkiksi tasaviritys vakiinnutti asemansa.

–Kappaleet eivät vanhentuneet parissa vuodessa samalla tavalla kuin nykyisin.

Sävelvarkauksia

Hengellisen ja maallisen musiikin raja oli aiemmin perin häilyvä.

–Keskiajalla sävelmiä lainattiin puolin ja toisin. Pelimannit nappasivat sävelmiä ”kirkon ikkunasta” ja toisaalta kirkossa omaksuttiin maallisia renkutuksia - muutama ”jollotus” on päässyt virsikirjaan saakka.

Nykyinen klassinen musiikki onkin Koskisen mukaan melko nuorta.

–Pariisin soitinmuseossa näkee, että vielä 1800-luvulla vaikkapa viuluja oli monenmoisia. Lauluäänikin on ollut ennen vapaampi. Hyväksyttiin enemmän sävyjä kuin nykyisin. Mutta esimerkiksi barokkimusiikissa voi vielä kuulla melko rankkojakin soundeja.

Takaisin juurille

Tällä hetkellä jonkinlainen kehä on umpeutumassa. Manner-Euroopassa musiikkiopintojaan aloittelevat lapset pystyvät tutustumaan aluksi vanhoihin soittimiin, kuten cembaloon tai gambaan. Suomessa nuori saa kuitenkin yhä ensimmäiseksi soittimekseen nykyviulun tai pianon.

–Suomessa ei ole vielä sellaista sukupolvea, joka olisi opiskellut alkeet vanhoilla soittimilla.

Suurin syy on meillä ollut pätevien opettajien puute. Anneliina ja hänen opettajasukupolvensa ovat ensimmäiset vanhan musiikin taitajat, jotka voivat viedä perinnettä eteenpäin.

Toinen este on raha: hyvä vanha jousisoitin voi maksaa 20.000 euroa ja musiikinopiskelija tarvitsee joka tapauksessa sen rinnalle myös nykysoittimen.

Vanhoja soittimia käytetään kuitenkin yhä kansanmusiikissa. Pelimannit soittavat yleensä 1700-luvun lopulta peräisin olevia soittimia, joiden mekaniikka on usein sama kuin vielä vanhemmissa soittimissa.

Anneliinan sinfonia - posetiivin kaltainen puulaatikko, josta lähtee säkkipilliä muistuttava ääni - on tehty Virossa. Jousipsalttarin hän on tehnyt itse.

–Jousipsalttari ajoittunee 1200-luvulle. Yhtäkään soitinta ei ole säilynyt kokonaisena meidän aikoihimme asti, vaan soittimen muoto on mietitty jälkikäteen. Nykyisin jousispalttaria käytetään paljon kansanmusiikissa.

Vanhaa musiikkia häihin ja hautajaisiin

Anneliina Koskinen on jättänyt opetustyön vähemmälle ja keskittyy tällä hetkellä keikkailuun. Hän opettaa yksityisesti laulua, mutta päätyönä on esiintyminen. Vanhaa musiikkia tilataan niin häihin kuin hautajaisiinkin.

–Vanhat soittimet sopivat hyvin kirkkokonsertteihin, koska ne tarvitsevat kaiun - muuten musiikki ei toimi.

Työ Turun linnanneitona on ollut mielenkiintoinen. Anneliina laulaa ja soittaa Turun linnan keskiaikaisissa pidoissa, joita tilaavat muun muassa yritykset.

–Aluksi tuntui oudolta, kun ihmiset jatkoivat hälisemistä. Ajattelin, että hei! Minähän olen harjoitellut näitä lauluja monia tunteja! Mutta sitten tajusin, että tällaistahan se on ollut keskiajallakin. Yleisö kyllä hiljenee, kun hieman tömistelee tahtia.

Juuri keskiaika vei Anneliinan Turkuun. Kaupungissa järjestetään kesäisin muun muassa suositut keskiajan markkinat.

Keikkailun ohella Koskinen tekee jälleen levyä. Edellinen keskiajan musiikista koottu levy ilmestyi nelisen vuotta sitten. Nyt suunnitelmissa on sitäkin vanhemmasta musiikista koottu cd.

–Lintuaiheisia arabialaisia ja persialaisia sävellyksiä, jos niitä vain löytyy.

Koskinen on lisäksi tilannut nykysäveltäjältä lintuaiheisen sävelmän vanhaan tekstiin.

Anneliina Koskisen oma suosikki on Hildegard Bingeniläinen (1098-1179).

–Hän sai musiikin näkyinä. 1100-luvulla elänyt saksalainen abbedissa oli myös lääkäri, teologi ja runoilija.

Konsertti oli saanut nimensä Jacob van Eyckin (1590-1657) samannimisestä instumentaalisävelmästä. Ylimääräisenä Anneliina lauloi Neitsyt Mariasta kertovan laulun.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI