|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
HIFK jyräsi: ?Näytti, minkälaisia ammattilaisia täällä pelaa? (20.9.2018 22:48)
Poliisin avuksi 1000 vapaaehtoista reservipoliisia? Hallitus varautuu ?uudenlaisiin uhkiin? (20.9.2018 19:37)
Keskustalaiselta ukaasi kokoomukselle: ?Jos kokoomus ei tue hallitusta yksimielisesti...? (20.9.2018 18:26)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Puuveneen omistajalle veneen huoltokin on harrastus

28.03.2006



Hyvin hoidettu puuvene vaatii vuosittain suunnilleen yhtä paljon huoltoa kuin hyvin hoidettu lujitemuovivene, mutta puuvenee vaatii lisäksi jatkuvaa huolenpitoa, ettei siitä tulisi vaikeahoitoinen. Lujitemuovivene antaa anteeksi enemmän kuin puuvene.


22 kurssilaista perehtyi puuveneen hoitoon, huoltoon ja kunnostukseen venemestari Erkki Lönnqvistin johdolla Kuggomin koulussa Pernajassa viime viikonvaihteessa. Kurssilaisia oli tullut oppiin eri puolilta maata.

Lönnqvistin mukaan puuveneen omistamisesta on tullut myös harrastus: aiemmin puuvene hankittiin usein taloudellisista syistä, sillä lujitemuovivene oli kalliimpi kuin samankokoinen lujitemuovivene. Nykyään lujitemuoviveneen hankkivat ne, joita kiinnostaa lähinnä veneellä ajaminen. Puuvene hankitaan, kun myös sen kunnossapito kiinnostaa harrastuksena.

–Jos tietää miten vene on rakennettu tai sen on itse tehnyt, on venettä myös helpompi korjata, Lönnqvist totesi.
Koska suurin osa puuveneen omistajista ei ole kuitenkaan purttaan itse tehnyt, muutama nyrkkisääntö on hyvä muistaa.
–Harvoin puuveneelleen korjauksen tilannut tulee piirustuksien kanssa ja tietää tarkoin, mitä pitää tehdä. Usein sekä tilaajan että tekijän on vaikea ymmärtää, miten paljon aikaa kuluu itse ongelmanratkaisuun.

Lönnqvist muistutti, että vanhaa korjattaessa pitäisi pyrkiä mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon. Veneenrakennus on kuitenkin hieman toisenlaista kuin muu rakentaminen.

Tiheäsyistä puuta löytyy vielä Itä-Uudeltamaalta

Sata vuotta vanha puuvene ei ole luonnonoikku, vaan pitkän iän salaisuus on järkevä hoito ja kyllästäminen. Pellavaöljyllä kyllästämisellä on nykyisin paljon kannattajia. Öljy kuivaa puun solukon sisään ja tekee siitä vesitiiviin. Pellavaöljy on syytä terästää lahon- ja homeentorjuntaaineella, sillä pelkkä pellavaöljy on herkkä homehtumaan.

Toinen vanha, mutta hyväksi havaittu kyllästysaine on terva. Tarjolla on nykyisin myös moderneja, kasviöljypohjaisia kyllästeitä.

Veneen kestävyyden kannalta myös puumateriaali, josta vene on rakenettu, on tärkeä. Lönnqvist korosti, että ainakin veneen pohja olisi hyvä rakentaa sydänpuusta.
Tiheäsyistä sydänpuuta on vielä saatavissa ainakin Itä-Uudeltamaalta.

–Itä-Uudenmaan metsät ovat kivisiä ja köyhiä. Vanha puusto on tiheäsyistä eli tiivistä. Kuggomin koululle on saatu vielä hyvälaatuista mäntyä, vaikka se on hiljalleen vähenemässä, Lööqvist kertoi.

Viime talvena koulun onnistui saada yksi erä hyvälaatuista puutavaraa, joka oli menossa Saksaan puusepän käyttöön.
Myös pohjoinen ilmasto on hyväksi puuveneelle: vene seisoo maissa kahdeksan kuukautta vuodessa. Se antaa aikaa vuosihuolloille. Laho ja sinisienten itiöt eivät pääse pakkasella leviämään. Pohjoisissa vesissä eivät uhkaa myöskään laivamadot.

Tekijöitä löytyy taas

Puuveneiden arvostus heräsi Suomessa 1980-luvulla. Rakennus- ja korjaustaidot olivat pitkään kuitenkin vain vanhojen tekijöiden varassa. Nykyisin puuveneen rakennusta opetetaan 6-7 oppilaitoksessa, joista valmistuu yhteensä viitisenkymmentä veneenrakentajaa vuodessa.

–Nykytekijät ovat yhtä hyviä kuin vanhat mestarit, Kuggomin koulussa vuosia veneenrakennusta opettanut Lönnqvist vakuutti. Kuggomin koululla on pitkät perinteet veneenrakentamisessa. Ruotsinkielinen oppilaitos järjestää suomenkielisiä puuveneen hoitokursseja 1-2 kertaa vuodessa.

”Puuveneellä on sielu”

Jämsäläinen Ilona Helske oli tullut kurssille uudelleen heränneen harrastuksen myötä.
–Ostin osuuden puisesta purjeveneestä. Vanha harrastus alkoi kutkuttaa, sillä harrastin nuorena purjehtimista Helsingissä. Viiden omistajan kimppavene Astralitaa on tarkoitus pitää kunnossa yhteisvoimin.

–Meillä on yhteinen tahtotila, Helske sanoo hieman alle kahdeksanmetrisestä pohjoismaisesta kansanveneestä. Juuri puuveneen osaomistajaksi Helske ei päätynyt sattumalta.

–Puu on miellyttävä materiaali. Se ei haise vaan tuoksuu. Se on lämmin tai viileä tarpeen mukaan. Itse pystyy tekemään paljon eivätkä käytettävät kemikaalitkaan ole hirveän myrkyllisiä. Ja lisäksi puuveneellä on sielu!

Helskeen mielestä jokainen puuvene on täydellinen omana itsenään.
–Puuveneitä ei voi vertailla. Jollan voi hyvillä mielin ajaa mahoinkijahdin viereen.

Kurssille Helske antoi hyvän arvosanan.
–Tällä porukalla riittää juttua, kunhan ruokaa saa kolmen tunnin välein, hän nauroi.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI