|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Ke | 19.06. | 03:45 | 22:48 | | To | 20.06. | 03:45 | 22:49 | | Pe | 21.06. | 03:45 | 22:49 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Meritaimenistutuksia syytä jatkaa
03.02.2006
Meritaimenia on istutettu Suomenlahdelle vuosikymmenten ajan vaihtelevalla menestyksellä. Moni muistaa vielä 1980-luvun alkupuoliskon huimat taimensaaliit. Silloin jokaista tuhatta meritaimenistukasta kohden saatiin saaliiksi jopa 400 kiloa meritaimenta. Sittemmin saaliit ovat pienentyneet ja istutukset hiipuneet. Jo vuodesta 2000 alkaen meritaimenia on saatu saaliiksi alle 100 kiloa tuhatta poikasta kohden, kun istutusten kannattavuusrajana on pidetty 150 kiloa. Nyt monet istuttajat ovat päättäneet ja useat istuttajat harkitsevat istutusten keskeyttämistä tai lopettamista kokonaan heikon palautusprosentin takia.
Kalastajien ja tutkijoiden mukaan istutettujen meritaimenten palautussaaliiden määrät olivat kaikkien aikojen alhaisimmat juuri vuonna 2000 ja erityisesti vuonna 2001. Silloin silakka- ja norssiparvit olivat jostain syystä siirtyneet Viron rannikolle ja meritaimenet sapuskan perässä. Suomenlahden pohjoisrannalla kalastajat kokivat enimmäkseen tyhjiä verkkoja ja rysiä sekä vetivät uistimella lähinnä vesiperää. Vuonna 2004 tilanne kuitenkin kääntyi ja vuodesta 2005 näyttää tulleen merkittävästi edeltäjiään parempi meritaimenvuosi. Saaliiden määrät näyttävät kalastajien mukaan lähteneen selkeään kasvuun. Havaintoa tukevat myös tutkijoiden alustavat havainnot, vaikka viralliset istutusten hyötysuhdeluvut valmistuvat yleensä vasta muutaman vuoden viiveellä. Kalastajat itse jos ketkä tietävät parhaiten tuleeko mereltä kalaa vai ei.
Meritaimenten istutuksia ei kannata ainakaan tässä vaiheessa lopettaa eikä ryhtyä merkittävästi vähentämään. Kantojen kehitystä on silti seurattava tiiviisti vielä muutamien vuosien ajan ennen kuin saalistilastojen perusteella tehdään ratkaisevia johtopäätöksiä. Jos pitkän ja luotettavan seurannan tuloksena saadaan tieto, etteivät istutukset tuota tulosta, ei niitä kannata määrättömästi jatkaa. Nykyisten tulosten perusteella johtopäätös olisi ainakin ennenaikainen ja todennäköisesti myös väärä. Istutusten tulokset vaihtelevat vuosittain monien ulkoisten tekijöiden seurauksena. Joinakin vuosina meritaimenet saattavat vaeltaa ravinnon perässä Itämeren muihin osiin tai istutukset saattavat epäonnistua muiden syiden takia. Meritaimen kantojen säilyttäminen sekä kasvattaminen ovat virkistys- ja ammattikalastajien lisäksi myös koko rannikon etu.
Puheenjohtajalla yllättävän ankara vastuu
Östertjernan -yhdistyksen tilapäiselle varapuheenjohtajalle luettiin Loviisan käräjäoikeudessa syyte työtapaturmasta, jossa keski-ikäinen mies leikkasi sormenpäänsä määräysten vastaisessa sirkkelissä. Tapaus on valitettava ja opettavainen työsuojelunäkökulman lisäksi myös yhdistystoiminnan kannalta. Huolellisena henkilönä tunnettu yhdistysaktiivi oli joutunut ottamaan vastuun yhdistyksen johtamisesta tilapäisesti. Ottamatta kantaa kyseisen tapauksen syihin ja seurauksiin, voidaan sen perusteella ainakin varoittaa kaikkien yhdistysten, yritysten ja muiden yhteisöjen vastuunkantajia.
Puheenjohtaja on yhdessä hallituksen kanssa vastuussa siitä mitä yhdistyksessä tapahtuu. Harva puheenjohtaja tai hallituksen jäsen silti ymmärtää vastuunsa ankaruuden. Jos esimerkiksi yhdistys järjestää avoimen ulkoilutapahtuman jäällä, ja jää yllättäen pettääkin yleisön alta, joutuu yhdistys ja sen johto siitä vastuuseen. Samoin käy, jos yhdistyksen talkootöissä joku putoaa katolta tai saa lankun päähänsä. Useinkaan ei riitä, että jostakin työvaiheesta on annettu selkeät turvamääräykset. Johdon pitää myös varmistua, että niitä noudatetaan. Käräjillä selitykseksi ei yleensä kelpaa, että puheenjohtaja tai työnjohtaja sanoo luottaneensa siihen, että aikuinen ihminen noudattaa ohjeita eikä kohella. Korvaussummat voivat nousta korkeiksi. Harvalla yhdistyksellä on edes vastuuvakuutusta onnettomuuksien varalle. Pahimmassa tapauksessa johto joutuu korvaamaan vahingot omasta pussistaan. Lähtökohta on, että työntekijä tai osallistuja on kuin ajattelematon pikkulapsi, joka ei itse juurikaan vastaa teoistaan, vaan puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja työnjohtaja ovat viime kädessä vastuusta kaikesta. Yhdistyksiin on nykyisin yhä vaikeampaa saada vetäjiä. Jos harvat halukkaat tiedostaisivat vastuunsa, harvenisi joukko entisestään. Kaikkien toimivien yhdistysten tulisi ottaa toimintaansa pakollinen vakuutus, joka kattaisi myös johdon vastuulle jäävät vahingot. Nykyisin vastuuhenkilöiden vastuu saattaa muodostua liian raskaaksi kantaa.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta