|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Vasemmiston uuden äänestyksen kätilöinyt Olli Kohonen: ?Puolueissa puhutaan kauniisti demokratiasta, mutta päätökset tehdään tilatakseissa? (18.11.2018 12:15)
Mauri Pekkarinen jyrähtää: ?On palattava aluepolitiikkaan ? kasvun aikana totuus paljastui karusti? (18.11.2018 12:04)
Ison Numeron myyjä ei antanutkaan vaihtorahaa ? Toimitusjohtaja: ?Täysin vastoin toiminta-ajatusta? (18.11.2018 10:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Ei ole yhdentekevää mitä sivarit Lapinjärven ajastaan muistavat

09.12.2005



Lapinjärven koulutuskeskuksessa on tähän mennessä käynyt noin 15.000 siviilipalvelusmiestä eri puolilta Suomea.


– He kaikki muistavat läpi elämänsä millaista Lapinjärvellä oli. Osa heistä nousee yhteiskunnassa korkeille paikoille, joten ei ole yhdentekevää, mitä sivarit Lapinjärvestä muistavat. Oliko mukavaa vai ankeaa? Se on seikka, jolla on kunnan mainonnan ja markkinoinnin kannalta merkitystä, toteaa työhuonettaan parhaillaan siivoava koulutuskeskuksen johtaja Eero Soinio, joka siirtyy vuoden alussa Nummi-Pusulan kunnanjohtajaksi.

Soinio tuli Lapinjärvelle kunnanjohtajaksi vuonna 1988. Kymmenen vuotta myöhemmin hän ryhtyi johtamaan Lapinjärven Sjökullaan perustettua siviilipalvelusmiesten koulutuskeskusta.

– Paikka oli autio ja hylätty noin kahden vuoden ajan, kun pakolaiskeskus lakkautettiin. Tosiasiassa sitä ei lakkautettu, vaan keskus siirrettiin Helsinkiin ja valtio rakensi uudet tilat Kyläsaareen. Toiminta maaseudulta haluttiin viedä kaupunkiin. Olen siitä vieläkin katkera. Ja erityisen hapan olen sisäministeriön virkamiehelle, Mervi Virtaselle, joka junaili koko jutun. Se oli valtion rahojen haaskausta, kun hyvin toimiva keskus suljettiin ja tilalle tehtiin uusi, murahtaa Soinio.

Hän ryhtyi yhdessä Lapinjärven silloisen elinkeinoasiamiehen, Petri Ånäsin, kanssa miettimään paikalle uutta käyttöä. Esiin nousi koulutuskeskus. Työministeriö kilpailutti hankkeen ja Lapinjärvi veti pisimmän korren Vaasan ja Helsingin jäädessä toiseksi. Tällä haavaa koulutuskeskuksen tulevaisuus Lapinjärvellä on varmistunut ainakin vuoden 2009 loppuun.

–Koulutuskeskus toimii liikelaitoksen tavoin, on täysin kannattava, eikä siihen ole käytetty kuntalaisten rahoja penniäkään. Se on kunnalle tärkeä laitos, toteaa Soinio ja lisää, että kunnan omistukseen keskus siirtyi vuonna 2000.

Koulutuskeskuksen alueella on runsaasti rakennuksia, joita on vuosien mittaan pantu kuntoon ja otettu ”uusiokäyttöön”. Uutta käyttöä löytyi mm. sikalalle, josta tuli kokous- ja vapaa-ajankäyttötila. Alue on Soinion mielestä nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan, mutta valmis se ei ole vieläkään.

–Rakennuksen ovat suuria ja suojeltuja ja niiden ylläpito on raskasta. Seuraavia töitä ovat isojen funkkistalojen ja vanhan kartanon julkisivujen korjaukset. Täällä on myös valtava navetta. Nyt tarvittaisiin tuhannen taalan ideaa siitä, mitä navetalle tehdään.

Tuulinen paikka, ristivetoakin

Soinio toteaa, että vuodet koulutuskeskuksen johdossa ovat olleet raskaita.
–Tämä on tuulinen paikka jo luonnonolosuhteiltaan, mutta muutenkin. Ristivetoa tulee monelta suunnalta: sivarit arvostelevat, työministeriö asettaa omat vaatimuksensa ja kunnallispolitiikot esittävät omia näkemyksiään. Ehkä vaikeinta on kuitenkin ollut julkisuuden hallinta. Alkuvuosina julkisuus ei aina ollut kovin positiivista. Nyt tilanne on muuttunut ja arvostus noussut.

Soinio on tyytyväinen siihen, että työministeriö on tehnyt koulutuskeskuksesta pitkiä sopimuksia. Lyhyet sopimukset ja jatkuva kilpailuttaminen johtaisivat siihen, ettei kukaan haluaisi kehittää mitään.
–Myös lapinjärveläiset kunnallispoliitikot ansaitsevat kiitoksen siitä, että he ovat osoittaneet pitkäjänteisyyttä ja näin paikkaa on voitu kehittää.

Sivareiden määrä vakiintunut

Sivareiden saama vastaanotto Lapinjärvellä on Soinion mukaan ollut valtaosin myönteistä ja suvaitsevaa. Myös sivareilta saatu palaute kertoo, että suurin osa heistä on ollut Lapinjärveen tyytyväisiä ja pitänyt ilmapiiriä rentona.

–Johtajana olen saanut sivareilta palautetta siitä, että annan ikäviä määräyksiä ja rajoitan heidän hauskaa elämäänsä. Etenkin Helsingin ”kauppakäytäväpojat” esittävät kritiikkiä, kun joutuvat Kehä kolmosen ulkopuolelle pimeälle maaseudulle. Mielestäni heille tekee hyvää nähdä toisenlaistakin maailmaa.

Soinio jatkaa, että sivareiden määrä on vakiintunut, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa. Laskua tapahtuu, mutta se johtuu lähinnä ikäluokkien pienenemisestä. Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 2.400 miestä, joista 1.800-2.000 tulee Lapinjärvelle.

Armeijan käynyt ”ylisivari” haluaa uskoa rauhantyöhön

Sivarikeskuksessa työskentelevä Soinio haluaa nostaa esille myös ideologisen puolen ja korostaa rauhantyön merkitystä. Rauhan puolesta ei nykyisin juuri puhuta. Loviisan Rauhanfoorumi nousee hänen mielestään kuin menneisyydestä ja se, joka jaksaa puhua rauhan puolesta, ansaitsee kiitoksen.

–Nyt keskustellaan siitä, liitytäänkö Natoon tai siitä, kuka on ylipäällikkö. Olin viime talvena tutustumiskäynnillä Bosnia-Herzegovinassa. Näin sodan tuhoja ja mietin, miten eurooppalaisessa sivistysvaltiossa voi käydä niin. Bosnian ja Kosovon sodasta on vasta kymmenen vuotta. Sota on mahdollinen Euroopassakin, joten rauhan eteen tehtävä työ on tärkeää.

Soinio lisää, että hän itse on armeijan käynyt ja sotilasarvoltaan ylikersantti.
–Silti minua on pidetty ”ylisivarina”. Olen kuitenkin aina puhunut sivareille Suomen oman armeijan ja yleisen asevelvollisuuden tärkeydestä. Useimmat armeijan käyneet ovat hekin rauhan kannattajia ja valtaosa veteraaneista rauhan puolesta puhujia.

Lastentalo täynnä, valitettavasti

Koulutuskeskuksen ympärille on pyritty hankkimaan muutakin toimintaa. Tukijalkoja on oltava, sillä koulutuskeskussopimuksen jatkuminen vuoden 2009 jälkeen ei ole kirkossa kuulutettu. Yksi tällainen on sijoituslapsille tarkoitettu Lastentalo, joka otettiin käyttöön tänä syksynä.

–Talo on jo osoittanut tarpeellisuuteensa. Se on täynnä, valitettavasti. Lapset ja nuoret voivat pahoin. Toiminnan laajentamismahdollisuuksiakin on mietitty, kertoo Lastentalosäätiön asiamiehenä ainakin vuoden 2006 loppuun jatkava Soinio.

Hän harmittelee sitä, ettei lähtenyt ajamaan Lastentalon perustamista pontevammin jo 1990-luvun lopulla. Viivästyminen johtui pääosin siitä, että tuolloin seudun ja maakunnan yhteishenki oli nykyistäkin huonompaa.

”Kuralammikon” tyhjentämisen kannattaja

Kunnan järvi, Lapinjärvi on aina ollut lähellä sydäntä. Matala järvi voi kuitenkin huonosti.
–Järvi on kuin kuralammikko. Vuosikymmenien aikana tehtyjä virheitä ei voi korjata hetkessä. Mutta heti voitaisiin tehdä ainakin se, että järveen laskeviin ojiin ei enää pääsisi kotitalouksien jätevesiä. Sen kieltää jo lakikin, joten ympäristölautakunnan pitäisi puuttua asiaan.

Järven kunnostamiseksi Soinio kannattaa edelleen järven tyhjentämistä. Se on iso, kallis ja vaikea, muttei mahdoton tehtävä. Järvi olisi tyhjänä kaksi vuotta, jonka aikana liete laskeutuisi ja pohjasta tulisi kova. Sen jälkeen vesi laskettaisiin takaisin. Vastaava operaatio on Soinion mukaan toteutettu onnistuneesti ainakin yhdessä vastaavankokoisessa järvessä.

–Lapinjärvi on kunnan keskellä ja sen rannoilla on kolme kylää. Se on kuin suoraan suomalaisesta idyllistä. Mutta kun katsoo järvelle kesäiltoina, siellä ei näy yhtään venettä, onkijaa tai uimaria. Se on aika surullista.

Kuntauudistus aiheuttanut levottomuutta

Nummi-Pusulan johtoon siirtyvä Soinio on seurannut kuumana käyvää kuntauudistuskeskustelua, joka hänen mielestään on aiheuttanut vain turhaa levottomuutta.

–Monilla kunnilla on hyviä omia hankkeita. Nyt ne ovat pysähtyneet, kun kaikki vain odottavat suurta ratkaisua. Se, mihin ollaan menossa, pitäisi linjata nopeasti.
Soinion mukaan esillä olleet kolme kuntamallia eivät ratkaise ongelmia.
–Itse peruskysymyksestä ei puhuta. Valtion talous voi hyvin, verotulot kasvavat mm. korkean bensanhinnan myötä, valtio maksaa lainojaan etuajassa. Samalla kuntien talous kiristetään henkihieveriin. Huippukunnossa oleva valtio ei tue kuntia, mutta pakottaa ne tuottamaan palveluita.

Hänen mielestään 430-vuotiaalla Lapinjärven kunnalla ei ole mitään perusteita miettiä yhdistymistä muiden kuntien kanssa. Sen sijaan viimeistään nyt olisi syytä ryhtyä hedelmälliseen yhteistyöhön, joka maakunnasta on tähän asti puuttunut.
–Porvoon olisi otettava maakunnan veturin rooli. Sen pitäisi edesauttaa yhteisiä hankkeita eikä kaataa niitä, kuten monesti on käynyt, mainitsee Soinio.

Tyyntä ei liene lännessäkään

Soinio muuttaa Länsi-Uudellamaalla sijaitsevaan Nummi-Pusulaan aluksi yksin. Perhe jää vielä Lapinjärvelle. Lapinjärveltä noin 160 kilometrin päässä sijaitseva Nummi-Pusula on 6.000 asukkaan kunta, joka kamppailee samojen vaikeuksien kanssa kuin muutkin sata samankokoista kuntaa.

–Säästöponnisteluja on odotettavissa. Se merkitsee esimerkiksi keskustelua koulujen lakkauttamisesta, terveyspalvelujen kehittämisestä ja taloushallinnon keskittämisestä. Nummi-Pusulan kunnalliselämää on lisäksi leimannut viime aikoina riitely, joten värikästä aikaa on tiedossa, miettii Soinio uutta työmaataan.

Soinio on koulutuskeskuksessa siivoamassa huonettaan tänään ja ehkä vielä ensi viikollakin.
–On hieman haikeaa jättää näin hyvin toimiva paikka. Täällä on erinomainen henkilökunta ja ilmapiiri, kaikki toimii eikä isoja ongelmia ole. Työntutkijoiden mukaan työpaikkaa pitäisi kuitenkin vaihtaa viiden vuoden välein. Ihan siihen en usko. Olen ollut Lapinjärven kunnan palveluksessa 18 vuotta, joten katson, että itseni kehittämisen kannalta nyt on hyvä vaihtaa tehtävää.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Eija Kosonen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI