|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomi sai nyt liikenteen ?runkoverkon? ? ?Tällaista ei ole ennen nähty? (21.11.2018 14:47)
Uudet luvut julki: Kuva osoittaa ison pompun Suomen työllisyydessä ? Sipilän hallituksen ?tavoite saavutetaan? (21.11.2018 14:26)
?Lelusalakuljettaja? Adhamille 10 kuukauden vankeustuomio ? ?Varat pääosin käytetty yleishyödylliseen toimintaan? (21.11.2018 12:47)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Voimalan kompostori jauhanut jo yli 67 tonnia kalaa ja levää mullaksi

02.12.2005



Loviisan ydinvoimalan pian kuusi vuotta käytössä olleen kompostorin läpi on kulkenut jo yli 67 tonnia kalaa ja levää. Kala- ja leväjätettä nousee merestä imettävän jäähdytysveden seassa keskimäärin 800 kiloa viikossa, joskaan ei tasaisesti läpi vuoden.


Aiemmin jäte kuljetettiin Loviisaan kaatopaikalle, mutta sen sulkemisen jälkeen lähin kaatopaikka olisi ollut Porvoossa. Sinne olisi pitänyt ajaa aika usein, sillä kala- ja leväjätettä ei voi säilyttää kovin pitkiä aikoja mädäntymisen ja siitä syntyvän hajun takia.

–Niinpä voimalassa ryhdyttiin miettimään, miten jätteen voisi käsitellä syntypaikalla. Pohdinnan jälkeen päädyttiin kala- ja leväjätteen kompostointiin. Eri kompostointivaihtoehdoista valittiin vertailujen jälkeen tilavuudeltaan 15 kuution rumpukompostori, kertoo kompostoinnista vastaava käyttöyksikön insinööri Arvo Turunen.

Kompostoria varten rakennettiin oma pieni halli, jossa on tilaa paitsi kompostorille myös turvevarastolle. Itse kompostori hankittiin vuoden 1999 lopulla ja käyttöön se otettiin vuonna 2000. Kompostorin automatiikka hoitaa rummun pyörityksen, ilmanvaihdon sekä kompostimullan purkamisen kompostorista ulkona olevaan kuljetuslaatikkoon.

Ensimmäisenä vuotena kompostorissa kompostoitiin Loviisa 2:n meriveden mukana tullutta jätettä 13 tonnia. Vuonna 2003 saatiin myös Loviisa 1:n jätteet kompostoinnin piiriin. Laitokselle meriveden mukana tulleen jätteen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Eniten, yli 18 tonnia, kompostoitiin vuonna 2004.

–Kaikkiaan jätettä on kompostoitu vuoden 2004 loppuun menessä 67,5 tonnia. Se olisi ollut iso määrä jätettä kaatopaikalle vietynä, huomauttaa Turunen. Vuosi 2005 näyttää määrällisesti vastaavan vuotta 2004.
Pumppaamoon kertyy jätettä, jossa on sekä kaloja, levää että vettä.

–Kalat ovat enimmäkseen silakoita ja pieniä särkiä. Imuaukkojen välpät estävät isojen kalojen pääsyn. Lisäksi pumppaamoon kertyy levää ja kaislaa sekä muuta meriveden mukana kulkeutuvaa roinaa. Voisimme pumpata Loviisa 2:lta jätteen takaisin mereen, mutta Loviisa 1:llä tätä mahdollisuutta ei ole. Pumppaamoista ylösotetut kalat ovat kuitenkin kuolleita, ja merihän on tarkoitettu eläville. Ja näin kompostointi on ympäristön kannalta parempi ratkaisu, toteaa Turunen.

Jätettä ei tule tasaisesti

Eniten kalaa tulee loka-marraskuussa sekä keväällä jäiden lähdettyä.
–Huhti-toukokuussa kaloja voi olla paljonkin, toteaa Henrik Löflund, joka huolehtii yhdessä kolmen muun voimalan vesilaitoksen työntekijän kanssa kompostorin käytöstä.

Levän ja kaislan määrä puolestaan on suurimmillaan syksyllä korkeiden vesien ja kovien tuulien aikaan. Talvella määrät jäävät aivan mitättömiksi.

–Ongelmana kompostorin käytössä onkin se, että kompostoitavaa tavaraa ei tule tasaisesti. Kun jätettä on vähemmän, kompostorin lämpötila laskee ja kompostoituminen voi jopa pysähtyä. Sen uudelleen käynnistäminen vie oman aikansa ja siinä vaiheessa syntyvät myös suurimmat hajuhaitat. Kompostiherätteitä emme käytä, sillä kalajäte saa kyllä kompostoitumisen käyntiin, sanoo Turunen.

Levän mukana olo parantaisi kompostointia, mutta kun kalaa tulee paljon, niin silloin levää tulee vähän. Välillä taas levän määrä on huomattavasti kalamäärää suurempi.

Kompostointi vaatinut opettelua

Turunen sanoo, että kompostointi on vaatinut opettelua, vaikka kompostori on pitkälle automatisoitu.

–Näiden viiden vuoden aikana ovat esimerkiksi täyteturpeen ja jätteiden määrien suhteet pikku hiljaa selkiytyneet. Kun käsitellään paljon kalaa kompostoriin pannaan yksi tilavuusosa kalaa ja kaksi tilavuusosaa turvetta. Levää kompostoitaessa turvetta voidaan käyttää vähemmän. Näin kosteussuhde pysyy hyvänä, jatkaa Turunen.

Hän tunnustaa, ettei kompostointi aina ole mennyt niinkuin olisi pitänyt.
–Joskus prosessi ei vain ole lähtenyt liikkeelle, kun kalat ovat olleet jo kompostoriin tuotaessa pilaantumisasteella. Mädät kalat kun eivät kompostoidu kovin hyvin. Näin syntyvät hajuhaitat.

Ruokalajätteiden kompostoinnista luovuttiin

Kun voimalassa vielä oli oma ruokala, myös siellä syntyneet ruuantähteet ja muu kompostoituva aines pistettiin kalojen kanssa samaan kompostoriin. Sittemmin ruokala ulkoistettiin ja jätteet alettiin laittaa biologisesti hajoaviin niin sanottuihin ekopusseihin.

–Mutta pussit eivät kompostoituneetkaan, vaan pyörivät kompostorissa kuin kangassäkit. Lisäksi ruokalajätteen mukana tuli muovia, alumiinia ja haarukoitakin, jotka aiheuttivat tukoksia kompostorissa, etenkin valmiin mullan poistoruuvissa. Myös lopputuotteen laatu kärsi, sillä kukapa haluaisi mullan seassa muuta roinaa. Ruokalajätteen kompostoinnista luovuttiin tänä vuonna, selvittää Turunen.

Kompostori herättänyt kiinnostusta

Kompostoituminen jätteestä mullaksi kestää neljästä seitsemään viikkoon. Multaa ei myydä, vaan se käytetään voimalan alueella.

Voimalan kalakompostori on herättänyt laajaa kiinnostusta. Sitä ovat käyneet katsomassa paitsi suomalaiset, myös mm. islantilaiset vieraat.

–Kompostorimme toimii ikäänkuin pilottina isommille laitoksille. Uskon, että suuret kompostorit yleistyvät, sillä aumakompostoinnin hajuhaitat ovat suuret, eivätkä aumat siksi oikein sovi etenkään asutusalueille, toteaa Turunen.

Vaikka voimalan kompostori tupsauttaa sekin välillä tuoksuja, ovat ne paremmin hallittavissa kuin aumassa kompostoitaessa.
–Hajuhaittojen vähentämiseksi olemme hankkineet otsonaattorin. Se tekee sähköisesti otsonia, joka poistaa hajuja. Vaikka kompostori toimiikin automaattisesti, on siinä kuitenkin useita työvaiheita, joihin tarvitaan ihmisen kättä ja paneutumista prosessiin. Nyt kompostoria hoidetaan muiden töiden ohessa ja sitä käydään seuraamassa silloin kun ehditään.

–Nykyisellä kokemuksella voisin olettaa, että jos kompostoiminen olisi jonkun päätyö, se toimisi vieläkin paremmin, mainitsee Turunen.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Eija Kosonen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI