|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Pohjois-Korea haluaa kesäolympialaiset (24.9.2018 20:40)
Airiston Helmi erityisseurannassa jo vuosia ? Suomen valtionjohdon huoli: Vihreitä miehiä saatettaisiin majoittaa Turun saaristossa (24.9.2018 18:58)
KRP: Suuroperaatiossa löytyi 500 000 euroa käteistä rahaa ? myös aluksia tutkittu (24.9.2018 17:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Työpaikkana maailman oopperalavat

11.11.2005



–Lied on moottorin trimmausta. Se pitää freesinä, miettii oopperalaulaja Petri Lindroos cappucinon äärellä. Loviisalaisen kahvilan ikkunoiden takana marraskuinen ilta hämärtyy. Edessä on vielä lied-illan harjoitus Pernajan kirkossa yhdessä pianisti Kristian Attilan kanssa.


Lindroos muutti perheineen Loviisaan Leipzigista kaksi vuotta sitten. Itäuusmaalainen rauhallinen idylli sopii maailman oopperalavoilla työskentelevälle bassolle mainiosti. Loviisassa häntä ei ole vielä kovin paljon kuultu, mutta tänä iltana Lindroos pitää sooloresitaalin Pernajan kirkossa.

–Ei ooppera-aarioita, ainoastaan lauluja.
Petri Lindroos on musiikkisuvun vesa: isoisä toimi kanttorina Pohjassa, isä Peter Lindroos oli Suomen kansainvälisesti menestynein tenori.

Peter Lindroos menehtyi Etelä-Ruotsissa traagisessa liikenneonnettomuudessa vain 59-vuotiaana. Rekkakolarista tulee tässä kuussa kuluneeksi kaksi vuotta.
Isä Lindroosia on luonnehdittu suomalaisista tenoreista italialaistyyppisimmäksi ja myös Petri Lindroos tuntee olonsa kotoisaksi erityisesti Italiassa. Tumma, eksoottisen näköinen suomalaisbasso sulautuu varmasti pohjoisitalialaiseen katukuvaan. Nopean puhetavan voi helposti kuvitella kääntyvän italiaksi. Ja onhan Italia oopperan kotimaa.

–Viihdyn jostain syystä parhaiten juuri Italiassa, se on minulle rakas maa. Siellä tehdään perinteistä oopperaa enemmän kuin muualla, ei mitään kummallista.
Ääneltään Lindroos on basso cantante, jonka rekisteri on hieman korkeampi, kevyempi ja joustavampi kuin basso profundon.
–En laula kuin Matti Salminen tai Jaakko Ryhänen, vaan enemmän kuin Kim Borg, hän kuvailee.

Piano vaihtui lauluun

Musiikki kuului Petri Lindroosin elämään itsestään selvänä asiana pienestä pitäen. Hän aloitti pianonsoiton viisivuotiaana. Vielä Sibelius-Akatemiassakin hän opiskeli pianonsoittoa pääaineenaan kaksi vuotta. Tavoitteena oli konserttipianistin ura.

Sitten laulu vei mukanaan. Hän opiskeli Jorma Elorinteen, Anssi Hirvosen ja Jaakko Ryhäsen oppilaana. Lauludiplomin hän suoritti 1995 ja samana vuonna hän valmistui musiikin kandidaatiksi.

Leipzigin oopperaan Lindroos oli kiinnitettynä 2001-2004. Paljon hän on esiintynyt myös Ranskassa ja Italiassa, muun muassa Bastiljin oopperassa Pariisissa sekä Ravennan oopperafestivaaleilla.
–Lauloin vastikään Ravennassa paholaisroolin. Ensi keväänä lähden Venetsiaan, jossa menee Verdin Louisa Miller.

Free lance -laulajana työskentelevä Lindroos kertoo meneillään olevan harvinaisen kauden, koska hän työskentelee paljon Suomessa. Kansallisoopperan tällä kaudella hän laulaa Yksikätisen roolin Straussin oopperassa Nainen vailla varjoa.
Lindroosin lempiroolit ovat mefistot.
–Gonoudin, Berlioz´n ja Boiton. Roolit ovat monisyisiä, vaativia ja vaikeita - kaikkea mitä laulaja voi toivoa! On näyteltävä rakastavaa ja lempeää, mutta samalla irstasta, eleganttia viettelijää!

–Kun yhden illan tekee hyvin, niin mefisto kerää kyllä pinnat kotiin.
Mieluisia rooleja ovat myös kuningas Filippo Verdin Don Carloksessa, Basilio Rossinin Sevillan parturissa ja Mozartin Don Giovannin Leporello. Lindroos debytoi Filippon roolissa viisi vuotta sitten Italiassa ja on laulanut sen jälkeen roolin kahdessa muussa produktiossa Saksassa. Leporellon hän lauloi vastikään Tokiossa.

Ohjaajan tunnettava ooppera

–Haluaisin tehdä myös Mozartin Don Giovannin. Se on suhteellisen korkea rooli, joka pannaan nykyään yleensä baritonin laulettavaksi. Vielä 30-40 vuotta sitten Don Giovannin lauloi usein basso - partituurissa on peräti neljä bassoroolia.

Free lance -laulaja päätyy työskentelemään jatkuvasti vaihtuvien työkavereiden kanssa. Lindroos sanoo, että jo ensimmäisissä harjoituksissa paljastuu, osaako esimerkiksi oopperan ohjaaja työnsä.

–Osaako hän ohjata teoksen ja tietääkö hän siitä mitään. Lindroos ei ole erityisen innostunut ohjaajista, jotka haluavat muokata jonkin perinteisen oopperan täysin uuteen uskoon.
–Kummallisuuksista tulee harvoin hyvää palautetta yleisöltä. Yleisö haluaa nähdä ja kuulla jotain kaunista. Ohjaaja voi tehdä omaa juttuaan, eikä ollenkaan välitä, pidetäänkö lopputuloksesta vai ei. Vaarallista kosiskelua.
Mutta Lindroos ymmärtää hieman ohjaajiakin.
–Ei ole varmaan hauskaa tehdä koko ajan traditionaalista. Välimaasto on paras.

Laulaja kuin urheilija

Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan Lindroos osallistui muutamiin kilpailuihin, kuten Lappeenrannan laulukilpailuihin vuonna 1999. Kisan voitti Herman Wallén, joka on muuten Pernajan uuden kanttorin Rita Bergmanin poika. Lindroos sijoittui toiseksi.

Mirjam Helin -laulukilpailuissa 1999 hän eteni ainoana suomalaisena laulajana semifinaaliin ja finaalipaikkakin oli lähellä.
Kilpailumenestys tuo työtarjouksia, mutta varhaisesta menestyksestä voi olla myös haittaa.

–Voitolla on välitöntä merkitystä, mutta aina se ei ole laulajalle hyväksi. Voittaja ei ole aina paras, vaan hänellä katsotaan olevan parhain materiaali kehitettäväksi. Silloin on hankalaa, jos päätyy suoraan isoille lavoille. Työ on psyykkisesti rasittavaa.

–Kaikkea ei myöskään pitäisi laulaa kovin nuorena. Laulajalla tilanne on samanlainen kuin urheilijalla. Urheilijakaan ei ole heti valmis olympialaisiin. Laulajalla instrumentin on oltava kunnossa.
Viime aikoina musiikkipiireissä on aiheuttanut keskustelua se, että kilpailujen tuomaristo ei ole lopulta jakanut ollenkaan ykköspalkintoa. Mitä mieltä laulaja on kilpailusta ilman voittajaa?
–Tätä on hankala kommentoida. Joukon ykkönen pitäisi saada kyllä selville. Vai onko taso ollut huono?
Jos finaalipaikka jää saavuttamatta, se saattaa kuitenkin kasvattaa laulajan sisua ja antaa potkua.
–Nämä ovat pitkälti makuasioita ja sama jatkuu myöhemmin työssäkin.

Bassot suomalainen vientituote

Suomalaisia laulajia työskentelee maailman estradeilla nyt enemmän kuin koskaan. Heistä on tullut melkoinen klassisen musiikin vientituote.
–Maanmiehiin törmää aina liikkuessaan. Trendi on hauska ja sitä maailmalla myös ihmetellään. Laulajia on paljon ja markkinat ovat kovemmat kuin koskaan.

Lindroos kertoo, että suomalaisten bassojen maailmanvalloitusta on selittänyt muun muassa Matti Salminen: ”Jos mies menee metsään huutamaan, sen pitää myös kuulua.”
Loviisalaistunut basso viihtyy itsekin metsässä, ennen kaikkea metsällä. Hän on metsästysyhdistys Dianan uusimpia ”vieraita”, jäsenyyshakemus on jo vetämässä.

–Toivossa eletään!
–Olen intohimoinen metsästäjä. Viikko sitten onnistuin kaatamaan hirven, Lindroos kertoo tyytyväisenä. Ja Savossa sijaitsevalla kesämökillämme ammuin jäniksen, hän luettelee.
Lindroos sanoo sopeutuneensa loviisalaiseen elämäntahtiin hyvin, vaikka myöntää ensin kokeneensa pienoisen shokin: –Kesti aikansa tottua kaupungin pienuuteen. Mutta toisaalta se on hyvä asia: kaupoissa ei tarvitse jonottaa ja asiat hoituvat myös puhelimitse, sillä kaikki tuntevat toisensa.

Petri Lindroosille Loviisa oli lähes tuntematon paikka, mutta porvoolaissyntyiselle Annika-vaimolle jo tutumpi. Kahden pikkulapsen taloudessa matkustaminen isän työn mukana kävi hankalaksi. Nykyisin vaimo opettaa viulunsoittoa Porvoon seudun musiikkiopiston Loviisan toimipisteessä.

Perheen kotikieli on ruotsi. Petri Lindroos kertoo, että hänen äidinkielensä on itse asiassa skånen murre, jonka hän oppi viisivuotiaana perheen muutettua Göteborgista Etelä-Ruotsiin, Skåneen. Siellä perhe asui seuraavat 15 vuotta. Göteborgissa Peter-isän ura lähti aikoinaan rakettimaiseen nousuun. Loviisa sopi perheelle asemapaikaksi myös siksi, että Lindroos rakastaa saaristoa.

–Olen saaristoihminen. Minulla on ollut kymmenmetrinen teräsvene, jossa oli jopa puulämmitteinen sauna. Etsin taas sopivaa venettä.
Lindroosin mielessä vilisee ideoita, joissa yhdistyvät meri, saaristo ja musiikki.
–Esimerkiksi Svartholma on aivan upea paikka.
Mutta ennen uutta purjehduskautta Lindroosia saatetaan Loviisassa kuulla joulukirkossa, jos perhe päätyy viettämään joulunajan kotikaupungissa. Lindroosin sooloresitaali Pernajan kirkossa alkaa tänään kello 19.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI