|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Timo Soinille halutaan potkut ? Äänestyksestä tuli sotku eduskunnassa (18.9.2018 15:00)
Hän on Touko Aallon sijainen: Vihreitä johtaa nyt Maria Ohisalo (18.9.2018 14:25)
Työministeri puolustautuu: Työttömät eivät putoa mustaan aukkoon ? kehutun kokeilun hyvät tulokset maksoivat miljoonia (18.9.2018 13:56)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvanut huimasti

20.09.2005



–Kymmenen vuotta sitten kotinsa ulkopuolelle oli sijoitettu yhteensä 10.697 lasta. Vuoden 2003 lopulla luku oli 14.392 lasta. Vielä dramaattisemmin on kasvanut avohuollon piirissä olevien lasten määrä, totesi kansanedustaja Astrid Thors Lapinjärven Lastentalon avajaisissa eilen.


Lapinjärven Koulutuskeskuksen alueella avattu kahdeksanpaikkainen Lastentalo tarjoaa suunnitelmallista ja yksilöllistä tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevalle perheelle ja ympärivuorokautista sijaishoitoa lapselle. Toiminta on suunnattu ensisijaisesti kriisi- ja lyhytaikaista sijoitusta tarvitseville 0-18 -vuotiaille lapsille. Tarkoituksena on, että Lastentalon lapset siirtyvät melko nopeasti sijaisperheisiin.

Kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän lisäys on tapahtunut lähinnä laitoshoidossa, sillä sijaisperheet eivät ole pystyneet ottamaan vastaan useampia lapsia. Avohuollon piirissä olevien lasten määrä on kymmenessä vuodessa noussut runsaasta 30.000 lapsesta yli 56.000 lapseen.

–Voimme aprikoida kasvun syitä, niitä on varmaan monenlaisia. Kiistatta lasten pahoinvointi on lisääntynyt. Pysyvät ja pitkäaikaiset hoivasuhteet katkeavat liian monelta lapselta ja kaikki tämä tuo turvattomuutta. Perheissä on yhä paljon väkivaltaista käyttäytymistä ja lisääntynyt alkoholin käyttö on myös voimakkaasti läsnä, mainitsi Thors.

Thorsin mielestä sijaiskoteina toimivia perheitä pitäisi saada lisää. Se vaatii asennemuutosta ja tukea kunnilta.
–Mutta pelkästään asennemuutos ei riitä, elleivät perheet saa apua ja ohjausta tehtävässään tai mahdollisuuksia lomitukseen, jotta vanhemmat joskus voisivat kerätä voimia. Totuushan tänään on, että moni lapsi on vaativampi kuin aikaisemmin saapuessaan sijaiskotiin, muistutti Thors ja toivoi, että Lastentalo voisi olla auttavana keskuksena monelle perheelle.

Huostaanotto on kallista

Lastentalon toimintaa hallinnoi Lapinjärven kunnan perustama Järvikunnassäätiö. Sen asiamiehenä toimii Lapinjärven Koulutuskeskuksen johtaja Eero Soinio. Hän mainitsi, että lasten huostaanotto ja heidän hoidattaminen oman kodin ulkopuolella on kallista. Halvinta on sijoittaa huostaan otettu lapsi asumaan sijaisperheeseen. Itä-Uudellamaalla yhden lapsen pitäminen sijaisperheessä maksaa vain noin 770 euroa kuukaudessa.

–Sijaisperheitä ei kuitenkaan ole tarpeeksi, ja siksi lapsia sijoitetaan myös ammatillisiin perhekoteihin. Niissä yhden lapsen hoitaminen maksaa noin 4.500 euroa kuukaudessa. Kalleinta on sijoittaa lapsi laitokseen, kuten lastenkotiin. Lapsen laitoshoidosta maakuntamme kunnat maksavat 5.000-10.000 euroa kuukaudessa. Meidän Lastentalossamme yhden lapsen hoitaminen maksaa sijoittavalle kunnalle noin 6.000 euroa kuukaudessa, selvitti Soinio.

Hän jatkoi, että sijaisperheet ovat paitsi halvimpia, myös lapsen kannalta useimmiten parhaita ratkaisuja. Siihen, että sijaisperheitä ei ole tarpeeksi, hän luetteli kolme syytä. Merkittävin lienee se, että kunnat maksavat liian alhaisia hoitokorvauksia. Kunnat eivät myöskään järjestä kunnollista tukea ja koulutusta sijaisperheille.
–Lisäksi järjestelmällinen työ ja koulutus uusien sijaisperheiden saamiseksi eli niin sanottu perhepankkitoiminta puuttuu maakunnastamme kokonaan, huomautti Soinio.

Kuntien jähmeä yhteistyö vaikeutti Lastentalon syntyä

Soinio muisteli avajaisjuhlassa myös Lastentalon synnyttämistä. Se ei ollut kovin helppoa.
–Se johtuu siitä jähmeästä ja vaikeasta yhteistyöympäristöstä, joka maakunnassamme vallitsee tai tuollon vallitsi. Meillä Itä-Uudellamaalla on kymmeniä niitä, jotka epäilevät, ovat ennakkoluuloisia tai vain tuumailevat, eivätkä tee mitään eteenpäinvievää, totesi Soinio.

–Ja vain harvassa on niitä, jotka kannustavat kehittämään ja toteuttamaan uusia asioita. Näin oli Lastentalommekin kanssa. Liikkeelle lähtö oli totisesti takkuinen ja epäluuloisen ilmapiirin ympäröimä.
Soinio jatkoi, että lopulta kuitenkin saatiin käyntiin esiselvityshanke Itä-Uudenmaan aluekehitysohjelman kautta. Samalla muutamien kuntien edustajat tulivat mukaan pohtimaan sitä, miten jälkeenjääneessä tilassa koko lastensuojelutoiminta maakunnassa oli.

”Latin latia ei laiteta”

Selvitysvaiheen jälkeen alkoi yksityiskohtainen suunnittelu, johon saatiin rahaa maakuntaliitolta. Samaan aikaan suunnitteluprojektien kanssa mietittiin myös maakunnallisen lastensuojelulaitoksen organisaatiota, hallinnointia ja rahoitusta. Lastentaloa hallinnoimaan päätettiin perustaa säätiö, johon kaikki maakunnan kunnat saisivat tulla mukaan.

–Tässä sitten taas törmättiin maakuntamme yhteistyökykyyn. Kunnat ilmoittivat yksi toisensa jälkeen tylysti, että ne eivät pane latin latia tällaiseen hankkeeseen. Lohduttavaa oli - ja niin tyypillisen itäuusmaalaista - että useampi kunta kyllä ilmoitti, että jos joku lastensuojelulaitos tänne joskus muka aikaansaadaan, niin kunnat ehkä tulevat sitten käyttämään sen palveluja, muisteli Soinio.

Niinpä jäljelle jäikin vain Lapinjärven kunta sijaintikuntana.
–Meidän valistuneet kunnallispoliitikkomme näkivät sen, että lastensuojelulaitokselle on tarvetta ja että sellaisen aikaansaaminen Sjökullaan tuo tänne lisää toimintaa ja työpaikkoja. Ilman heidän avarakatseisuuttaan tästä ei olisi koskaan tullut mitään, painotti Soinio.

Seitsemän uutta työpaikkaa

Lastentalo remontoitiin Sjökullan kartanon vanhaan noin 400 neliön suuruiseen työväen asuintaloon. Tilaa on kahdeksalle lapselle sekä muutamia varapaikkoja. Talossa pyritään siihen, että kullekin lapselle on oma huone.

Lastentalossa työskentelee seitsemän työntekijää: johtaja, viisi ohjaajaa ja emäntä. Ohjaajien pääasiallinen tehtävä on arjen kasvatustyö lasten kanssa sekä yhteydenpito vanhempiin ja viranomaisiin.
Lastensuojelun palveluja tuotetaan ensisijaisesti itäuusmaalaisille kunnille ja toissijaisesti muille kaupungeille ja kunnille.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Eija Kosonen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI