|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomella ei jakoa MM-lentopallon jatkosarjassa (22.9.2018 21:49)
Lukolla tuskaisa alku Liigassa (22.9.2018 21:39)
Kaksi otettu kiinni KRP:n jättioperaatiossa ? ?Epäillään muun muassa törkeää rahanpesua ja törkeää veropetosta? (22.9.2018 16:43)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Vanhin siirtokarjalainen pitäjälehti alkoi ilmestyä Loviisassa 60 vuotta sitten
24.03.2005



Maamme vanhin siirtokarjalainen pitäjälehti, Säkkijärvi-lehti, täyttää 60 vuotta.

Lehden syntysanat lausui Säkkijärven seurakunnan silloinen kappalainen Heikki Immonen jo vuoden 1944 lopulla. Maaliskuussa 1945 ilmestyi lehden ensimmäinen numero. Se painettiin Loviisassa.
–Seurakuntalaiset ovat hajalla, mutta pitäköön tämä lehti edes jossain määrin yhteyttä, kirjoitti lehden ensimmäiseksi päätoimittajaksi nimitetty Immonen.
Menneen 60 vuoden aikana lehti on käynyt läpi vaihtelevan elämänkaaren.
–Historian käänne nosti lehden uuteen tulemiseen. Kotiseutumatkat kirvoittivat ihmiset tarttumaan kynään ja myös kameraan. Kuvauksia menetetystä kotiseudusta alkoi tulvan lailla tulla toimitukseen. Lehden sivumäärä lisääntyi ja levikkikin nousi vähitellen. Levikki on viime vuosina pysytellyt noin 1.500 kieppeillä, Pekka Kautto, Säkkijärvi-säätiön toiminnanjohtaja, kertoo.
Kauton mukaan lehti on voinut toteuttaa ensimmäisessä numerossa julistettua toimintaperiaatetta ja tarvetta: seurakuntalaiset ovat hajalla, mutta pitäköön tämä lehti edes jossain määrin yhteyttä!
Säkkijärvi-lehti painettiin aluksi Loviisassa, Loviisan Sanomain kirjapainossa. Kun Säkkijärven seurakunnan kirkkoherranvirasto muutettiin vuonna 1947 Pernajasta Haminaan, myös lehden toimitus ja painopaikka siirrettiin samalla paikkakunnalle.
–Tärkeä osa lehden aikaansaamiseksi on kaikilla pyyteettömillä lehden avustajilla. Monet heistä ovat uupuneet matkan varrella, mutta toiset jaksavat kirjoittaa vuodesta toiseen. Mukaan on tullut myös kirjoittajia, joilla on tuttavuuksia, evakkokokemuksia, yhteyksiä Säkkijärvelle tai säkkijärveläisyyteen. Kirjoittajien joukkoon on liittynyt myös uusi sukupolvi, joka hakee juuriaan, lehden nykyinen päätoimittaja Paula Penttilä kertoo.
–Vuosien mittaan on eri tavoin vedottu tilaajakuntaan tilauskannan säilyttämiseksi. Koko lehden historiaa ajatellen muutokset ovat olleet parin sadan luokkaa. Kun vanhemmista aika jättää, niin ainakin joku lapsista jatkaa tilausta. Toki on tapahtunut sellaistakin, että kun vanhempi kuolee, heti seuraavana päivänä perutaan lehden tilaus. Säkkijärvi-lehti on myös kiinnekohta entiseen kotiseutuun ulkomailla oleville säkkijärveläisille ja heidän jälkeläisilleen, Penttilä lisää.


Lehtiasiamies Maila Lund säkkijärveläisistä: ”Sukkelia ja kerkeitä niin kuin kaikki karjalaiset”

Säkkijärvi-lehden monivuotinen asiamies Loviisan seudulla, Maila Lund, kuvailee säkkijärveläisiä puheliaiksi ja aikaansaaviksi. Kotiseutu- ja yhteishenki on yhä korkealla ja juuret kiinnostavat myös nuorta polvea.
–Isäin perinnettä vaalitaan.
Maila Lund (omaa sukua Kaartinen) kuvailee itseään ”niin säkkijärveläiseksi ja karjalaiseksi kuin vain olla voi”. Lundin puheessa kuuluu yhä karjalan murre. Tarina soljuu kuin laulu tai runo, jossa tunnelma vaihtuu ilosta ja naurusta suruun ja haikeuteen.
–Monelta jäisi lehti tilaamatta, jos ei käy, kertoo kymmenkunta vuotta lehtiasiamiehenä toiminut Lund.
Säkkijärvi-lehteä tilaa Lundin kautta nykyisin runsaat 40 tilaajaa. Lisäksi tulevat Loviisan seudulta he, jotka tilaavat lehden suoraan.
–Juttu kulkee aina kun tavataan. Säkkijärveläiset ol´ aina kiinnostuneita kaikista asioista. Säkkijärvi oli ennen sotia iso paikkakunta. Sinne tultiin kouluun Miehikkälästä ja Ylämaalta. Ja Säkkijärvestä - siitä mie voisin puhua vaikka koko päivän!
Säkkijärvellä oli vuonna 1939 8.885 asukasta. Pitäjä oli tunnettu muun muassa hevosistaan ja veneistään.
Maila Lund joutui nuorena tyttönä lähtemään Säkkijärveltä kaksi kertaa. Toiselle ja lopulliselle evakkomatkalle lähtiessään hän oli 17-vuotias.
–Säkkijärvellä surut ja ilot jaettiin naapureiden kanssa. Leskiäitini opetti toisten auttamiseen ja yhteistoimintaan. Oli ylpeyden aihe, että voi auttaa muita, pikkulottana sodan aikana toiminut Lund muistelee.
Lund miettii, että evakkotaipaleet sattuivat hänelle ikään, jota värittivät vahvat tuneet.
–Silloin opittiin tanssimaan, ajamaan pyörällä... nuorilla oli poika- ja tyttökaverit. Oltiin nuoria sodasta huolimatta.
Ensimmäiselle evakkomatkalle Maila, hänen äitinsä ja veljensä sekä isoäiti lähtivät kuuden tunnin varoitusajalla. He päätyivät aluksi Länsi-Suomeen.
–Äiti löysi yhden lehmämme - Helsingistä! Eikä äiti ollut siellä ikinä käynytkään!
Lehmällä oli lappu kaulassa. Yksi iso halli oli täynnä karjalaisten lehmiä. Kaikkia Kaartisten lehmiä ei löytynyt, mutta tilalle saatiin muutama muu laputon. Välirauhan aikana Kaartiset ehtivät asua Säkkijärvellä puolitoista vuotta. Tuona aikana kuoli isoäiti. Veli meni armeijaan.
–Toinen lähtö sattui kesäaikaan. Yritin tuoda mukanani hienon lampunvarjostimen, hattuna. Mutta sade pilasi sen.
Maila Kaartinen meni naimisiin lapinjärveläisen miehen kanssa ja uusi elämä alkoi itäisellä Uudellamaalla. Synnyinseutujaan hän lähti katsomaan ensimmäisten joukossa.
–Se taisi olla joskus 1970-luvulla. Tiukkaa oli, mutta turistit alkoivat päästä Neuvostoliittoon.
Nykyisin Maila Lund käy vanhalla kotiseudullaan pari kertaa vuodessa.
–Katson aina mitä kaapeista löytyy viemisiksi. Nykyiset asukkaat on tuotu sinne pakolla asumaan. Kerran vein tuliaisiksi jopa ämpärillisen nauloja. Siellä rakensivat ja eläkkeet ovat pienet.
Myös Mailan poika Åke Lund on käynyt Säkkijärvellä muutaman kerran. Siitä äiti on hyvin mielissään.
–Sanoi, että onpas täällä kauniit maisemat. Karjalahan ei ole tasaista, vaan kumpuilevaa.
Mailan kotitalosta on jäljellä enää kaivo.
–Äidin rakentama, 13 rengasta. Sieltä haemme aina pullollisen vettä mukaan kotiin vietäväksi.
Karjalaisuus on yhä vahvasti läsnä arkielämässä. Eilen Maila Lund valmisti kotonaan hakkoopiirakkaa. Ruistaikinainen piirakka kätkee sisäänsä perunaa ja sianlihaa.
–Sillä piirakalla jaksaa! Karjalassa syötiin ennen myös paljon puolukoita ja raasteita. Söivät hölmöyksissään terveellistä ruokaa, Maila Lund tokaisee ja päästää hersyvät naurut. (MI)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI