|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
KL:n analyytikko Airiston Helmestä: ?Eihän tässä ole mitään järkeä bisneksenä? (24.9.2018 16:47)
KRP Turun saariston operaation pidätetyistä: Toinen Viron, toinen Venäjän kansalainen (24.9.2018 16:26)
Saksa väisti hallituksen hajoamisen ? Merkeliltä ?ennennäkemätön? anteeksipyyntö (24.9.2018 16:21)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Tuhon jälkeen tuli hiljaisuus

21.01.2005



Marijke ja Svante Lagerholmin talossa Loviisan Valkossa kaikki on ennallaan, mutta samalla ei mikään. Salin pöydällä on avonainen valokuva-albumi, täynnä aurinkoisia kuvia valkoisista hiekkarannoista ja tuulessa huojuvista palmuista. Yhdessä kuvassa talon isäntä lepäilee mielipaikassaan. Aurinkotuolin takana kimmeltää meri. Tästä kuvasta on tullut Marijkelle kovin rakas.


Rantatuoliinsa Svante Lagerholm oli matkalla tapaninpäivän aamuna, kun hyökyaalto iski täydellä voimallaan Khao Lakin rantaan Thaimaassa. Mies lähti rantaan katsomaan outoa luonnonilmiötä: meri pakeni yhtäkkiä kauas.

– Tule! Tällaista et ole ikinä nähnyt! Vesi pakeni, Svante huusi Marijkelle.
– Sanoin että mene edeltä, laitan uimapuvun päälleni ja tulen perässä.
Viiden minuutin kuluttua koko ympäröivä maailma jäi veden alle.
– Myöhemmin, kaiken tuhon nähtyäni tiesin, että Svante ei voinut selviytyä.

Paratiisi joka katosi

Meri suurten maisemaikkunoiden takana näyttää teräksenharmaalta. Svante Lagerholm suunnitteli talon itse vuosikymmeniä sitten. Rauhallisessa tyylissä on jotain itämaista. Suunnittelijalla on ollut hyvä maku ja silmää yksityiskohdille, mutta silti kodikkuudesta ei ole tingitty.

– Svante rakasti työtään, perhettään ja Thaimaata, sanovat Marijke ja tytär Yvonne.

Lagerholmit olivat ehtineet viettää lomiaan Thaimaassa jo 15 vuotena peräkkäin. Viime tapaninpäivänä takana oli viisi viikkoa paratiisilomaa tutussa paikassa. Kotiin oli määrä palata vuoden viimeisenä päivänä. Svantea paluu loskaiseen kotimaahan harmitti, mutta vaimoa kalvoi jo koti-ikävä.

Marijke Lagerholm kertaa tapahtumat mielessään joka päivä. Hyökyaalto tuli täydellisenä yllätyksenä sekä turisteille että paikallisille ihmisille. Luonto osoitti hurjan voimansa sekunnissa. Pahiten vesimassat iskivät Thaimaassa juuri suomalaisten ja ruotsalaisten suosimaan Khao Lakiin.

Lagerholmit asuivat Khao Lak Seaview Resort -hotellin toisessa kerroksessa. Ensimmäinen varoitus tulevasta oli meren pauhu. Marijke Lagerholm kuvaa ääntä kivimurskaimen kaltaiseksi. Jotkut ovat myöhemmin verranneet ääntä kentältä nousevan suihkukoneen jylyyn. Ääni voimistui ja Maryke kääntyi katsomaan merta.

Marijke Lagerholm näki vesiseinämän lähestyvän parinkymmenen metrin päässä hotellista. Aalto näytti kolmikerroksista hotellia korkeammalta. Hän ehti sulkea lasiovet, mutta hyökyaalto tuli sisään täydellä voimallaan.

Veden paine heitti naisen toiselle ovelle ja ruhjova vesimassa nosti hänet katonrajaan. Minkäänlaista ilmataskua katonrajaan ei jäänyt, sillä myöhemmin selvisi, että vesi oli noussut yläpuolella eli kolmannessa kerroksessa ihmisten nilkkoihin saakka. Silloin Marijke Lagerholm ajatteli ensimmäisen kerran, että tästä hän ei selviä. Ajantaju katosi. Hän ei tiedä, oliko aaltoja yksi vai useampia.

Vesimassojen vietävänä

Sitten Marijke paiskautui oven kanssa ulos, uudelleen ovea vasten ja päätyi luhtimaisen hotellinosan kautta ulos veden vietäväksi.

– Nousin pintaan. Onneksi en ollut saanut kolhuja päähäni vaan olin tajuissani.

Lopulta hän sai kiinni puunkappaleesta. Kaikkialla veden pyörteissä kellui rojua, ihmisiä, autoja ja tavaroita.
– Pieni poika huusi isäänsä, yritin saada hänestä otteen mutta en onnistunut. Vesimassa vei kohti sisämaata.

Sitten vesivirta kääntyi ja vei pakeneva aalto vei hänet kohti merta. Marijke kuvaa vetäytyvän hyökyaallon voimaa isoksi pölynimuriksi. Vasta hyvin lähellä rantaviivaa hän sai otteen viimeisestä palmusta.

Marijke tarrautui korkean puun alimpiin oksiin. Hän satutti jalkansa palmun terävään runkoon, mutta onnistui pidellä oksista kiinni, kunnes lopulta putosi veteen. Hän onnistui kuitenkin kuitenkin vielä saamaan otteen palmun rungosta ja siinä hän riippui viimeiset minuutit vesimassojen vetäytyessä valtamereen.

Myöhemmin Marijke arvioi riippuneensa puussa parikymmentä minuuttia. Hotellin katolle paenneet puhuivat myöhemmin tunnista.
Palmussa Marijke ajatteli toisen kerran kuolevansa.
– Rukoilin Jumalaa.
– Yhtäkkiä kaikki oli ihan hiljaista. Missä kaikki ihmiset ovat? Aivan kaikki oli liejun peitossa.

Vedessä ja liejussa risteili paljon sähköjohtoja ja kipinät sinkoilivat. Oli erittäin vaikea liikkua metrinkorkuisessa vesiliejussa, joka oli täynnä teräviä esineitä ja rojua.

Aallosta selviytyneet pakenivat 300-400 metrin päässä olleelle tielle ja sieltä jyrkkärinteisille vuorille.
– Äidin jaloissa oli isoja avohaavoja, sellaisia, jotka Suomessa olisi ommeltu heti, Yvonne huomauttaa.

Vuorilla aallosta selviytyneet viettivät seuraavan yön. Paikalliset asukkaat toivat ruokaa, antoivat uimapukuiselle Marijkelle T-paidan. Thaimaalaisten apu oli uskomatonta. Marijke päätyi vuorelle 17 erimaalaisen turistin ryhmään. Monet heistä olivat pahoin loukkaantuneita.

– Monella oli kateissa lapsia, itse etsin miestäni. Hotellin henkilökunta kysyi, missä on Svante, missä on ”pappa”. Paikallisia siirtyi ylemmäs vuorille, kukaan ei tiennyt, mitä oikein oli tapahtunut. Koko ajan pelättiin uusia aaltoja.

Pelastava palmu

Paikalliset asukkaat toivat mutaisille turisteille Fantaa - peseytymiseen. Moni oli menettänyt kaikki vaatteensa. Thaimaalaiset myös pyytelivät turisteilta anteeksi luonnon voimaa. Se hämmensi turisteja.

– He sanoivat ”I´m sorry!”
Thaimaalaisten lämpö teki kaikkiin vaikutuksen.
– Heidän lämpönsä ja ilonsa tulee suoraan sydämestä. Thait ovat auttavaisia ja rehellisiä.

Hotelli Khao Lakissa kärsi pahoin hyökyaallosta. Vain kantavat seinät ovat jääneet pystyyn. Kaksi alinta kerrosta on tuhoutunut, kaikki tavarat huuhtoutuivat veden mukana pois. Silminnäkijät arvelivat myöhemmin, että hotellin yli 200 vieraasta jäi henkiin ainoastaan kymmenkunta ja että henkilökunnasta menehtyi parikymmentä.

Marijke näyttää mustavalkoista paperitulostetta, jonka eräs pelastunut turisti lähetti Australiasta. Kaunis hotellirakennus on lähes raunioina. Taustalla, lähellä rantaviivaa, näkyy korkea palmu, joka koitui Marijken pelastukseksi. Hänellä on myös toinen kuva palmusta. Palmunlehvät kaartuvat valokuvan ottaneen ylle kuin suuren tähden sakarat. Myös tästä kuvasta on nyt tullut Marijkelle hyvin läheinen.

Tutut kasvot Phuketissa

Seuraavana päivänä Marijke löysi muutaman saksalaisen sukeltajan ryhmän, jotka antoivat laastareita.
– Päätin lähteä yrittämään Phuketin lentokentälle, sillä kärpäsiä oli paljon ja aloin pelätä sairauksia.

Maanantaina iltapäivällä pieni turistien ryhmä lähti alas vuorelta.
– Pääsimme temppeliin pick upin kyydissä. Temppelistä löytyi myös suomalaisia.
Marijke aikoi muiden suomalaisten mukana pikkubussiin, mutta hänen auttaessaan loukkaantunutta belgialaista sukeltajaa suomalainen ryhmä lähti ilman häntä. Marijke päätti jäädä auttamaan loukkaantunutta belgialaista. Lopulta hän pääsi saksalaisten turistien pick upilla lentokentälle.

– Matkalla näin tienvarrelle koottuja ruumiita, jotka oli onneksi jo peitetty.
Lentokentällä hän tapasi suureksi yllätyksekseen nuoren miehen Valkosta. Opas Janne Eskonen tunnisti Marijken ja auttoi tätä lentokentällä muun muassa matkustusasiakirjojen hankkimisessa. Marijke on hyvin kiitollinen Jannen antamasta avusta kaaoksen keskellä.

Tiedonmurusia odottaen

Samaan aikaan lapset perheineen odottivat Suomessa tietoja vanhemmistaan.
– Finnair ei voinut kertoa ketkä evakuointikoneessa tulivat, muistelee tytär Yvonne.

Marijke pääsi soittamaan koti-Suomeen koneen välilaskun aikana Ahmedabadista. Helsinki-Vantaalle hän saapui hiukset meriveden suolan kovettamina, huopa harteillaan.
Kone laskeutui tiistaiaamuna 28.12. kello kuusi. Marijke halusi vain nähdä pian lapsensa ja lähteä kotiin. Kentällä lapset ilmoittivat poliisille isänsä katoamisesta. Lapset veivät äitinsä Porvoon sairaalaan, jossa tämän haavat hoidettiin.

Tapaninpäivän jälkeen Marijke on kerrannut tapahtumia yhä uudestaan. Suru ja kaipaus on musertava.
– Svante olisi halunnut asua Thaimaassa. Se lohduttaa, äiti ja tytär miettivät.
– Svante halusi aina, että koko suku on mukana lomalla, he jatkavat.
Nytkin Peter-poika perheineen lomaili Khao Lakissa. Kotiin he lähtivät vain viisi päivää ennen hyökyaaltoa.

– Hotellimme oli sellaisessa paikassa, että rannalle ehtineiden oli hyvin vaikea paeta hyökyaaltoa. Hyökyaalto iski kello 10.30 aikaan, silloin monet lapsiperheet olivat jo ehtineet rannalle.

– Rannan ja hotellin välissä oli iso uima-allas, vasta sen jälkeen saattoi päästä ylemmäksi turvaan. Svante jäi ansaan meren ja hotellin väliin, tai ehkä hän oli jo ehtinyt omalle mielipaikalleen, Marijke miettii hiljaa.

Maijke sanoo selvinneensä vähällä muihin verrattuna. Fyysiset ruhjeet ovat parantuneet hyvin. Arjen kohtaaminen kotimaassa on kuitenkin ollut vaikeaa. Ensimmäisen kerran paluunsa jälkeen hän lähti ulos kodistaan tällä viikolla.

Arki pitää kuitenkin kiinni elämässä: on hankittava uusi passi, kännykkä, pankkikortit, silmälasit...
–Arvostukset ovat muuttuneet täysin. Jos kodissa kaikki ei ole paikoillaan, se ei enää haittaa.
Perhe odottaa koko ajan tiedonmurusia viranomaisilta. Tähän mennessä omaisilta on käyty ottamassa DNA-testit. Myös isän hammaskartat on noudettu.

Naiset katselevat valokuvia. Marijke sanoo, että tapaninpäivän jälkeen hän ei aikonut enää koskaan palata Thaimaaseen.

– Sanoin rantoja siivonneelle vanhalle miehelle, jonka kanssa Svante oli ystävystynyt, että en tule takaisin enää ikinä. Mies alkoi itkeä. Se oli minulle liikaa ja purskahdin itsekin itkuun.

Kotona äiti ja lapset ovat kuitenkin miettineet: ehkä sittenkin vielä joskus. Siksi tämän jutun yhteydessä ei julkaista kuvia tuhoutuneista rakennuksista, mutaisista rannoista, menetetyistä ihmiskohtaloista. Niitä kuvia on nähty jo aivan riittämiin.

– Thaimaassa on niin ihania ihmisiä, että ehkä kuitenkin lähden sinne vielä joskus, Marijke miettii. Ottaa kuvan käteensä. Svante ja aurinkotuoli, jossa miehellä oli tapana ottaa nokoset aamiaisen jälkeen. – Svantelle niin rakkaisiin maisemiin.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI