|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Juha Sipilä: ?Asiat on nyt taitavasti sekoitettu ? emme äänestäneet abortista? (21.9.2018 14:26)
Petteri Orpo: ?Kapinallisia? kansanedustajia ei rankaista ? ?Ymmärrän heitä hyvin? (21.9.2018 14:20)
Sanna Marin ja Emma Kari hiiltyivät: ?Painoin ei? Soinille ? eduskunta väittää toisin (21.9.2018 14:00)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Lapset ja nuoret juhlivat riemukkaasti itsenäisyyttä Liljendalissa

08.12.2004



Täysi sali juhlijoita, niin nuoria kuin iäkkäämpiäkin, vietti riemukkaan itsenäisyyspäivän Liljendalissa. Pääosassa olivat lapset ja nuoret. He vastasivat pontevista musiikkiesityksistä. Koululaiset olivat lisäksi valmistaneet kunnan vaakunan 50-vuotispäivän kunniaksi omia vaakunaehdotuksiaan, joissa heraldiset säännöt oli heitetty hilpeästi romukoppaan. Tulokset olivat ihastuttavia, sillä vaakuvasymboliksi olivat päässeet muun muassa traktori ja vaaleanpunainen porsas sekä nuolen lävistämä sydän, ”koska Liljendalissa on paljon vihaa ja rakkautta”, perusteli tekijä ja sai valtaisat aplodit.


Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Liljendalin ystävä, norjalainen kontra-amiraali Jørgen Berggrav. Hän löysi Suomen ja Norjan historiasta useita mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä.

Liljendalissa lapset ja nuoret vastasivat itsenäisyyspäivän juhlaohjelmasta viimeksi yhtä täysipainoisesti 12 vuotta sitten. Tänä vuonna teemana oli sukupolvien ja kansakuntien kohtaaminen.

– Ollaan erilaisia, mutta silti aika samanlaisia, sanaili kunnanjohtaja Sten Frondén.

Tuttu maa ja maakunta kontra-amiraalille

Jørgen Berggrav toimii Pohjois-Norjan joukkojen päällikkönä. Nato-sotilas ja opettaja Berggrav on työskennellyt myös sukellusveneen kapteenina sekä kuninkaan adjutanttina. Suomeen hän tutustui työskennellessään Norjan Helsingin suurlähetystössä sotilasattaseana.

Itä-Uusimaa kävi Berggraville tutuksi sen jälkeen, kun perheessä työskenteli au pairina liljendalilainen Cerisa Eriksson.

Ruotsia, suomea ja saamea puhuva Berggrav kertoi viettäneensä Suomessa itsenäisyyspäivää samalla tavalla kuin suomalaisetkin, nimittäin sytyttämällä kaksi kynttilää ikkunalle ja seuraamalla televisiosta Linnan juhlia.

Berggrav piti suomalaista tapaa juhlia itsenäisyyttä sekä suomalaisille että vuodenaikaan sopivana. Berggrav ymmärsi juhlinnan vakavan pohjavireen seurauksena sodissa tapahtuneista uhrauksista.

– Suomen vapauden säilyttämisellä oli korkea hinta: noin 90.000 suomalaista kaatui viime sodissa. Lisäksi Helsinki kuului niihin harvoihin Euroopan pääkaupunkeihin, joita ei II maailmansodan aikana miehitetty, vaikka maat olivat sodassa. Kaksi muuta olivat Lontoo ja Moskova.

Norjassa kansallispäivä on nuorten juhla

Norjassa kansallispäivää vietetään 17.5. iloisin menoin. Varsinkin nuoret ovat ottaneet päivän omakseen.
– Kansallispäivästä on tullut kevätjuhla, jota viettävät ennen kaikkea lapset.

Norjassa kansallispäivä merkitsee perustuslain päivää. Sen maa sai 1814.
Sekä Suomen että Norjan vaiheisiin ja itsenäistymisprosessiin vaikuttivat vahvasti Napoleonin sodat. Suomi irtautui Ruotsista ja tuli osaksi Venäjää vuonna 1809, Norja puolestaan irtautui Tanskasta ja päätyi Ruotsin kanssa personaaliunioniin. Molemmissa maissa mullistus sysäsi liikkeelle itsenäistymisprosessin, joka Norjassa johti itsenäisen valtion syntyyn vuonna 1905. Maa irtautui Ruotsista ja haki kuninkaan vanhasta emämaastaan Tanskasta. Suomi puolestaan itsenäistyi 12 vuotta myöhemmin, jolloin luokkaristiriidat jo sävyttivät itsenäistymistä. Berggrav totesikin, että itsenäistyminen alkoi Suomessa aseellisesti eikä se ole voinut olla vaikuttamatta päivän viettotapaan.

Norjassakin kansallispäivään liittyy toki tummempia sävyjä. Natsimiehityksen aikana norjalaisilta kiellettiin kansallispäivän viettäminen.

– Silloin päivää vietettiin viiden miehitysvuoden ajan kotona istuen, mitään tekemättä. Mutta koskaan ei norjalaisten kansallistunne ole ollut yhtä vahva kuin II maailmansodan aikana. Ymmärsimme, mitä vapaus merkitsee.

Kun Berggrav tutustui Suomen vuosinaan suomalaiseen itsenäisyyspäivän viettoon, kyseessä oli uudenlainen kokemus.
– Vakava tapa viettää itsenäisyyspäivää antoi ajattelemisen aihetta. Kynttilöiden valaisemilla sankarihaudoilla mietti, että itsenäisyys ei tule itsestään, vaan se on ensin voitettava ja sitten sitä on vaalittava, Berggrav totesi ja viittasi puolustamisen merkitykseen Stalinia lainaamalla: On mahdollista syödä siili, mutta se on hyvin epämiellyttävää!

– Eli piikit ovat paikallaan ja ne on aivan viisasta pitää.

Vaakunat myös maalaiskunnille

Itsenäisyysjuhlassa vietettiin myös Liljendalin kunnan vaakunan 50-vuotispäivää. Vaakunoidn historiasta kertoi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tom Liljestrand.

Sotien jälkeen vaakunan saivat myös maalaiskunnat ja kauppalat sekä pienemmät kaupungit. Keskiajan ritarien kilvistä alkunsa saaneet vaakunat omaksuttiin aatelissukujen symboleiksi Pohjolassa keskiajalla. Suomessa vanhimpia kaupunkivaakunoita on Porvoon vaakuna, jossa on C-kirjain. C viittaa latinankieliseen Castrum- tai Castellum-sanaan, joka tarkoittaa linnaa.

Itä-Uudenmaan kunnat saivat vaakunansa vasta sotien jälkeen; esimerkiksi Lapinjärvi sai kahden kirkontornin vaakunansa 1958 ja Loviisa ankkurin ja kahden tykinpiipun vaakunansa 1968. Kaupungin vaakuna perustuu kuninkaan vuonna 1756 hyväksymään sinettiin.

Liljendalin vaakunan suunnitteli kunnan oma taiteilija Gustav Lorentz Backman. Vaakunan siipi- ja liljakuviot vievät kunnan historiaan.

1630-luvulla Liljendalin kartanon perusti Gertrud von Ungern. Liljendal gårdin nimi viittaa vanhaan saksalaiseen luostariin, Lilienthaliin, siitä liljat. Vaakunaliljojen alkuperä saattaa olla myös jokivarressa kasvavissa miekkaliljoissa. Kartanonrouvan puoliso oli Joachim Berndes, jonka sukuvaakunaan oli kuvattu siivet.

– Kartanossa asui myöhemmin Carl Gustav Armfelt. Kenraali oli Kaarle XII:n lähimpiä miehiä, tunnettu muun muassa siitä, että hän johti karoliinit Norjasta takaisin Ruotsiin. Hänen suhteensa norjalaisiin olivat siis kylmähköt!

Norjassa osallistumisesta päättää Stortinget
”EU:n kriisinhallintajoukot eivät ole ensi askel Natoon”

Norjalaiset ja suomalaiset ovat jälleen samankaltaisessa historiallisessa tilanteessa, nyt perusteilla olevien Euroopan Unionin kriisinhallintajoukkojen suhteen. Suomessa operaatioihin osallistumisesta päättää eduskunta yhdessä hallituksen kanssa, Norjassa osallistumisesta päättää Stortinget.

– Asia on vaikea. Osallistumiseen tarvitaan kansallinen päätös. Suomelle tilanne on hankala, koska maa on sotilaallisesti sitoutumaton, kommentoi kontra-amiraali Jørgen Berggrav. Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä hän ei halunnut kommentoida. Ennustajaksi hän ei liioin halunnut lähteä.

– Ennustin väärin Norjan EU-jäsenyyden, Berggrav nauroi.
Berggrav huomautti, että lähes kaikki EU-maat ovat Naton jäseniä. Sen sijaan Norja kuuluu Natoon, mutta ei EU:iin. Berggrav totesi sen sijaan, että Suomelle kriisinhallintajoukkoihin osallistuminen tuskin on ensi askel Naton jäsenyyteen. Sotilaallista yhteistyötä hän kehui kuitenkin hyväksi Pohjoismaiden kesken.

– Pohjoisessa meillä on hyvä yhteistyö. Joukot ovat myös kehittyneet yhteensopiviksi kuin lego-palikat. Norjalaisten osuus yhteensä 60.000 miehen kriisinhallintajoukoissa on 150 miestä, suomalaiset ovat lupautuneet osallistumaan kahteen taisteluosastoon korkeintaan 330 sotilaalla.

EU:n kriisinhallintajoukkojen on tarkoitus estää esimerkiksi etnisiä puhdistuksia ja kansanmurhia sekä estää inhimillisiä katastrofeja.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI