Loiseläin. Microsporidium luciopercae-loiset näkyvät valkoisina pilkkuina ahvenen lihaksessa. Kuva: Sami Kotta.
Useista Loviisassa ja muualla Suomenlahdella pyydetyistä ahvenista on löytynyt mikrosporidi lucioperca -nimisen loiseläimen itiötartuntoja. Loiseläin tulehduttaa kalan lihaksisia, aiheuttaa lihakseen kuolioita sekä heikentään kalan lihan rakennetta. Eviran mukaan itiöeläimet eivät ole ihmiselle haitallisia.

LOVIISANLAHTI Useat Loviisanlahdella kalastaneet vapaa-ajan kalastajat ovat menneen kesän aikana havainneet ahventen lihassa noin millimetrin kokoisia valkoisia läikkiä.
Lisäksi kalan liha on muuttunut esimerkiksi savustettaessa puuromaiseksi, kun ahvenen lihan on normaalisti ollut kiinteää. Ensimmäiset havainnot ahvenfileiden vaaleista pilkuista tehtiin jo edellisenä kesänä, mutta viime kesänä havaintojen määrä kasvoi selvästi.

”Yli puolet ahvenista sairaita”

Valkolainen Keijo Hill lähetti heinäkuussa Loviisanlahdelta pyytämänsä 28,5 senttiä pitkän ahvenen Elintarviketurvalliosuusvirasto Eviraan tutkittavaksi. Seitsemästä ahvenesta neljä oli jonkin loisen saastuttama. Myös monet muut kalastajat ihmettelivät samaan aikaan ahventensa vaaleita pilkkuja.
– Ahvenen fileissä oli paljon vaaleita pilkkuja, vaikka kala oli päältäpäin normaalin näköinen. Lisäksi liha oli puuromaisen pehmeää. Ei niitä oikein ilennyt syödä, Keijo Hill totesi. Eviran vastaus tuli lokakuun alussa.

Kyseessä Suomessa uusi kalaloislaji

Ahvenelle Evirassa tehdyn tutkimuksen mukaan kalan lihaksessa oli mikrosporidi-loistartunta.
”Mikrosporidit ovat yksisoluisia itiöeläimiä, jotka infektoivat kalan lihaksia. Mikrosporidien elämänkierto on suora, väli-isäntiä ei tarvita vaan kala saa tartunnan nieltyään itiön, joka on vapautunut loisitusta kalasta veteen. Viime vuosina tartuntaa on todettu enenevissä määrin Suomenlahden ahvenilla, jolloin kyseessä on vastikään lajimääritelty Microsporidium lucioperca-loinen”, todettiin Eviran 5.10.2017 päivätyssä raportissa.

Itiöeläimistä ei haittaa ihmisille

– Infektoitunutta kalaa voi käyttää ravintona kypsentämisen jälkeen, sillä itiöeläimet eivät ole haitallisia ihmiselle. Itiöeläimien leviämistä voidaan ehkäistä hautaamalla infektoituneet kalat, kirjoitti Eviran tutkija Kirsti Pekkanen Keijo Hillille lähettämässä tutkimustodistuksessa.
Loviisan seudun ahvenissa havaittu itiöeläin on melko tuore löytö Suomenlahdella. Muualla maailmassa sitä on havaittu ja tutkittu pitkään.

Hanna Ahonen julkisti aiheesta väitöskirjan kesäkuun puolivälissä jyväskylän yliopistossa.
– Väitöstutkimus sai alkunsa ammattikalastajien huolestuessa kaloista, joiden lihassa oli laikkuja. Tutkiessani näytekaloja selvisi, että ilmiön aiheuttivat loiset. Työ johti lopulta kahden uuden, tieteelle aikaisemmin tuntemattoman Mikrosporidia-lajin kuvaamiseen yhteistyössä kanadalaisen professori Simon Jonesin kanssa, Ahonen kertoi.

Loisista lähinnä esteettistä haittaa

Ahosen mukaan kalaloiset aiheuttavat haittaa niin kalanviljelylle kuin kalastuksellekin. Vaikka loiset eivät tarttuisi ihmiseen, ne voivat kuitenkin olla ongelmallisia esimerkiksi esteettisistä syistä.
Ahonen tarkasteli väitöskirjassaan itiöloisia, jotka elävät kalataloudellisesti tärkeiden lajien lihaksissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tuntemusta näiden loisten ekologiasta ja esiintymisestä.

”loiseläin ei ole ihmiselle haitallinen eikä tartu eikä lisäänny ihmisessä.”
Perttu Koski
Tutkija, Evira

Esiintyy ahvenissa ja kuhissa

– Laikkuja muodostava laji on Microsporidium lucioperca ja sitä esiintyy sekä ahvenessa että kuhassa. Jos kalassa on kyseisen loisen muodostama infektio, lihas voi näyttää rikkonaiselta, Ahonen sanoi.
– Infektio aiheuttaa lihakseen kuoliota sekä rakenteen heikkenemistä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löytynyt viitteitä siihen, että infektiolla olisi vaikutusta kalan kasvuun, kertoi Ahonen väitöstutkimuksessaan.
– Loinen oli todella harvinainen tutkimusjärvissä, mutta olen viime aikoina saanut yhteydenottoja, että loinen on runsastunut Suomenlahden ahvenissa, Ahonen kertoi.

Loiseläimiä vastaan ei ole lääkitystä

– Tutkimiani loisia vastaan ei ole toimivaa lääkitystä, joten tärkeä keino ehkäistä loisten leviämistä on huolehtia siitä, että infektoitunut kala tai sen jäänteet eivät joudu vesistöön. Kalanviljelyssä taas tulisi huomioida, että loiset eivät pääsisi laitokselle tuloveden mukana, Ahonen totesi.

Eviran vanhempi tutkija Perttu Koski vakuutti, ettei loinen ole ihmiselle haitallinen eikä tartu eikä lisäänny ihmisessä.
– Loinen on viileämpien elimistöjen loinen eikä elä ihmisessä eikä tasalämpöisissä eläimissä kuten kissoissa eikä koirissa. Loinen haittaa jonkin verran kalan elämää ja uintia, mutta ei ole yleensä kalan kuolinsyynä, Koski kertoi.

Lisätty 13.10.: Tohtori Hanna Ahonen kertoi, että kalan lihassa vaaleat loiset ovat aluksi hyvin nähtävissä, kun kalan liha on läpikuultavaa. Myöhemmin liha vaalenee, jolloin vaaleat loiset eivät enää erotu lihassa niin selkeästi.

Osa ahvenista sairaita. Tästä Pia Caleniuksen Loviisanlahdelta pilkkimästä ahvenesta ei löytynyt mikrosporidi lucioperca -nimisen loiseläimen itiötartuntoja. Kuva: Pia Calenius.

Linkki: Hanna Ahosen väitös 16.6.2017 Microsporidium luciopercae -kalaloisesta.