Loviisan ydinvoimalaitos siirtyi virtuaalitodellisuuteen

Valvomon kopio. Uudessa valvomosimulaattorissa 1960-luvun analogitekniikkaa ja siihen kuuluvia painikkeita ja kytkimiä sekä viisarinäyttöjä simuloidaan digitaalisille kosketusnäytöille, jotka täyttävät simulaattorisalin seinät. Reaktorimestari Antti Finnilä (oik) ja turbiiniteknikko Jouni Koistinen harjoittelivat eilen häiriötilanteiden hallintaa uudella simulaattorilla. Kuva: Arto Henriksson
Loviisan ydinvoimalaitoksella ollaan ottamassa käyttöön virtuaaliseen ja lisättyyn todellisuuteen perustuvia järjestelmiä, jotka mahdollistavat virtuaalisen oleskelun ja koulutuksen esimerkiksi voimakkaasti säteilevissä tiloissa tai savun täyttämässä valvomossa. Myös uusi valvomosimulaattori kosketusnäyttöineen hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia.

HÄSTHOLMEN Loviisan voimalaitoksella ollaan panostettu uuden teknologian soveltamiseen käyttöhenkilökunnan koulutuksessa sekä eri työvaiheiden suunnittelussa. Keväällä valmistui käyttöön kokonaan uusi simulaattori, joka imitoi aidontuntuisesti voimalan oikeita valvomoita.

Seinillä kosketusnäyttöjä

Uudessa simulaattorissa seinät on päällystetty suurilla digitaalisilla kosketusnäytöillä, joilla näkyy 1960-luvulta peräisin olevia analogisia kytkimiä, nappuloita sekä viisarinäytöllisiä mittareita.

Simulaattorin toteutus on ainutlaatuinen – uusimmalla kosketusnäyttötekniikalla koulutetaan valvomohenkilökuntaa toimimaan perinteisiin kytkimiin ja viisareihin perustuvassa Loviisa 1:n ja 2:n valvomoissa. Voimalan tärkeimpien turvallisuusjärjestelmien ohjaukset ja mittaukset on digitalisoitu, mutta prosessia ohjataan jatkossakin analogisella järjestelmällä.

Simuloi viisareita ja nappuloita

Loviisan voimalaitoksen paikallisjohtajan Ulf Lindénin mukaan kosketusnäyttöjen avulla toteutettu simulaattori maksoi vain noin 20 prosenttia hinnasta, joka olisi ollut oikeilla analogisilla kytkimillä ja mittareilla toteutetun simulaattorin hinta.

Digitalisaatio. Fortumin Loviisan paikallisjohtaja Ulf Lindénin mukaan kosketusnäytöillä toteutettu simulaattori maksoi vain noin 20 prosenttia verrattuna vaihtoehtona olleeseen analogisilla kytkimillä ja viisareilla toteutettuun simulaattoriin nähden. Kuva: Arto Henriksson.

Ulf Lindén piti kädessään yhtä analogista kytkintä ja kertoi, että yksi kytkin ja sen takana oleva vanha tekniikka johtoineen maksaa suurin piirtein saman verran kuin yksi suuri kosketusnäyttö. Uuden simulaattorin lisäksi myös vanha simulaattori on edelleen käytössä. Lindénin mukaan Fortumin simulaattoreiden käyttöaste lähetelee sataa prosenttia, ja ne ovat käytössä lähes joka päivä.

Maanantaina reaktorimestari Antti Finnilä ja turbiiniteknikko Jouni Koistinen olivat harjoitteluvuorossa. Koulutuspäällikkö Pekka Kettunen oli viritellyt simulaattoreille häiriötilanteita, joissa pumppu ja järjestelmä toisensa jälkeen vikaantui ja valvomon piti etsitä keinoja vikojen korjaamiseksi. Vaikka hälytyksiä ilmestyi näyttöihin tiheään tahtiin ja useita hälytyssignaaleja kuului simulaattorisalissa, painelivat testattavat näyttötauluja rauhalliseen tahtiin.

Virtuaalilaseilla 360 näkymä

AR. Lisätyn todellisuuden kenttäkypärään saa lisättyä esimerkiksi lämpökameran tai otettua videopuhelun muualla olevalle asiantuntijalle.

Uusimpana tekniikkana voimalaitoksella on otettu koekäyttöön virtuaalitodellisuuteen, lisättyyn todellisuuteen ja 360-kuvaan perustuvia järjestelmiä, jossa käyttäjä laittaa päähänsä kypärän tai silmikon, jonka näyttö tuo nähtäväksi virtuaalisen kuvan halutuista paikoista voimalaitoksella. Päätä kääntämällä pystyy näkemään mitä on katsojan sivuilla, takana, ylä- tai alapuolella.

Virtuaalivisiitti höyrystimeen

– VR-silmikko päässä voidaan esimerkiksi kulkea virtuaalisesti höyrystintilassa tai muualla voimalan tiloissa, jotka ovat käytön aikana suljettuja. Käyttäjät voivat esimerkiksi suunnitella ”paikan päällä” erilaisia korjaus- ja huoltotöitä, vaikka laitos olisi käynnissä, kertoi Tero Repo Fortumin teknisen tuen ryhmästä.

Eilen ryhmä toimittajia sai testata virtuaalivisiittejä Loviisan voimalaitoksen turbiinihallissa sekä kuvitellussa kaasuvoimalan valvomossa. Virtuaalisilmikko antaa mielikuvan, että katsoja leijuu turbiinihallissa noin 5 metrin korkeudessa.
Päätä kääntämällä näkyvät molemmat generaattorit ja alla risteilevät putkistot. Yläpuolella näkyy suuri turbiinisalinosturi.

Virtuaalikäsillä voi nostella

Virtuaalisilmikon avulla voidaan myös esimerkiksi harjoitella toimintaa kuvitteellisen savun täyttämässä valvomossa.  Silmikko ja siihen liittyvät ”kädet” antavat mahdollisuuden myös tarttua esimerkiksi käyttöohjeisiin, kuvitteelliseen alkusammuttimeen tai jopa heitellä valvomon tuolilla työkaveria. Virtuaalisesti.

Asiantuntija-apua voimalaitokselle etäyhteydellä

– Virtuaalijärjestelmät mahdollistavat esimerkiksi sen, että jonkun erityisalueen asiantuntija voi konsultoida voimalan työntekijöitä jonkun ongelmatilanteen ratkaisemisessa etänä tulematta itse paikalle, Tero Repo sanoi.
Asiantuntija voi myös videopuhelun välityksellä piirtää ohjeita kenttäkypärän näyttöön tai liittää näyttöön käyttöohjeita.

– Lisätyn todellisuuden kenttäkypärään voidaan yhdistää esimerkiksi lämpökamera, jolla selvitetään lämpövuotoja tai ylikuumenneita kohtia, Repo luetteli.

– Myös projektikokouksia ja urakoitsijoiden perehdytystä voidaan tehdä 360-videoiden avulla. Tässä on todella paljon potentiaalia, Repo innostui.
Repon mukaan Fortum tarjoaa 360-videopalveluja sekä lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden palveluita myös ulkopuolisille asiakkaille.

Viisarit. Uusilla kosketusnäytöllä vanhat analogiset mittarit ja kytkimet näyttävät aidoilta. Kuva: Arto Henriksson