Loviisan tappiokierre syvenee

Loviisan kaupungin yhä heikkenevä taloudellinen tilanne nousi jälleen esille, kun tiukan talouskurin puhemiehenä tunnettu kaupunginhallituksen jäsen Ralf Sjödahl (rkp) kirjoitti tiistaina Loviisan Sanomien Facebook -ryhmässä olevansa huolestunut kaupungin taloudellisesta kehityksestä. ”Ihan kuin ei tajuttaisi mihin ollaan menossa”. Harkintakyky ei valitettavasti ole kohdallaan nykyisellään”, kritisoi Sjödahl varsin jyrkin sanakääntein.

Jo seuraavan päivän iltana Loviisan kaupunki lähetti tiedotteen, jossa julkistettiin synkät madonluvut. Tammi-kesäkuun osavuosikatsauksen ja siihen liittyvän ennusteen mukaan Loviisan kaupungin vuoden 2019 tulos on painumassa selvästi odotettua huonommaksi. Tulos on nyt jo noin 4,6 miljoonaa euroa miinuksella, ja tappion arvioidaan syvenevän vuoden loppuun mennessä yli 10 miljoonaan euroon.

Syy on tietenkin se vanha tuttu. Menot ovat suuremmat kuin tulot. Loviisa elää yhä selkeämmin yli varojensa. Synkät talousennusteet tuskin tulivat yllättäen kenellekään. Jo keväällä näytti huolestuttavalta. Tässä palstalla todettiin 14.5.2019, että ”Loviisan talous on menossa kuralle”. Olisi pitänyt toki jo silloin todeta, että on jo kuralla, kun toukokuussa jo näytti siltä, että koko vuoden talous oli menossa -7,18 miljoonaa euroa tappiolle.
Jo vuoden 2018 tilinpäätöksessä pudotus oli jyrkkä, kun viimeisen viivan alle oli kertynyt -6,77 miljoonaa euroa tappiota, vaikka talousarviossa miinusta arvioitiin syntyvän vain 0,5 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioitiin aiemmin olevan miinuksella 0,91 miljoonaa euroa, mutta jo toukokuun tietojen jälkeen korjattu uusi arvio oli peräti -6.89 miljoonaa euroa tappiolla. Tuoreimpien tietojen valossa myös ensi vuoden sukellus uhkaa mennä vieläkin syvemmälle eikä tappiokierteelle ole näköpiirissä loppua.

Loviisan valtuuston hyväksymässä vuosien 2019-2021 taloussuunnitelmassa arvioitiin, että vuoden 2021 tulos kääntyisi peräti 3,5 miljoonaa euroa plussalle. Ei tarvitse olla pessimisti nähdäkseen, että sellainen käänne tuskin tulee toteutumaan ilman mittavia säästötoimia tai tilinpäätösten vippaskonsteja. Etenkin, kun vuoden 2023 Asuntomessujen kustannukset ovat korkeimmillaan vuosina 2021-2023.

Vielä vuoden 2018 kaupungin taseessa oli 17,5 miljoonaa euroa hyvien ja tarkan talouden vuosina kumuloituneita ylijäämiä. Parin vuoden jälkeen ne alkavat olla syöty.
Loviisan kaupunki velkaantuu huolestuttavaa vauhtia. Vielä vuoden 2017 tilinpäätöksessä velkaa oli 2382 euroa per asukas. Vuoden 2021 taloussuunnitelmassa velkamäärän arveltiin lähes kolminkertaistuvan 5718 euroon per asukas. Tällä tahdilla se tuskin edes riittää.

”Loviisan kaupungin väestökehitys ei tottele ennusteita, vaan jatkaa alenemistaan.”

Tämän vuoden alijäämän yhdeksi syyksi on kaupunginhallituksen esittelytekstissä mainittu asukasmäärän ja sen myötä verotulojen pieneneminen. Kun kuluvan vuoden budjetissa loviisalaisia arveltiin olevan vielä noin 15100 ihmistä, oli heinäkuun loppuun mennessä meikäläisiä häippässyt muualle peräti 250 ihmistä, ja ennakkoväkiluku oli painunut 14 850 loviisalaiseen.

Loviisan suurin ongelma on juuri väestömäärän väheneminen, joka heijastuu verotulojen lisäksi myös yritysten menestykseen. On helpommin sanottu kuin tehty, että työpaikkoja olisi saatava lisää. Tietenkin.

Käyttötalouden alijäämäkierteen katkaisemiseksi keinoja ei ole paljon. On karsittava menoja sekä lisättävä tuloja, josta jälkimmäiseen on tarjolla helpoista keinoista lähinnä vain veronkorotukset. Asuntomessujen alla tehtävät veronkorotukset heikentäisivät väistämättä Loviisan houkuttelevuutta hyvätuloisten veronmaksajien silmissä, sillä mielellään ylimääräisiä veroja maksavia hyvätuloisia on harvassa. Myös ankara säästäminen kunnalle kuuluvissa palveluissa ja esimerkiksi infran kunnossapidossa heikentäisivät nekin potentiaalisten muuttajien silmissä Loviisan houkuttelevuutta.

Hyvät keinot ovat vähissä eivätkä niitä ole tarjolla edes Facebook -ryhmissä. Kaikkia menoeriä syytä tarkastella kriittisin silmin ennen kuin ryhdytään laajamittaisiin henkilöstövähennyksiin tai veronkorotuksiin.