Loviisan talous menossa kuralle

Loviisan kaupunginvaltuuston on keskiviikkona määrä käydä lähetekeskustelua tulevien vuosien talousarviosta, jota varjostavat talousnäkymien merkittävä heikkeneminen. Jo tilikauden 2018 vuosikate painui 1,79 miljoonaa euroa ja tulos 6,77 miljoonaa euroa miinukselle. Pudotus oli melkoinen, sillä vuoden 2018 talousarviossa alijäämää arvioitiin kertyvän vain 0,5 miljoonaa.

Kuluvan vuoden arveltiin korjaavan tilannetta, ja vuosikatetta kertyvän + 2,22 miljoonaa euroa, mutta nyt näyttääkin jo siltä, että vuoden 2019 vuosikate jää miinus 2,18 miljoonaan euroon ja koko vuoden tulos peräti – 7,18 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Sama suunta näyttää jatkuvan myös ensi vuonna. Vuoden 2020 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioitiin aiemmin olevan miinuksella 0,91 miljoonaa euroa, mutta uusien tietojen jälkeen korjattu uusi arvio on peräti -6.89 miljoonaa euroa tappiolla.

Vuosien 2019-2021 taloussuunnitelmassa arvioitiin, että vuoden 2021 tulos ponnahtaisi peräti 3,5 miljoonaa euroa plussalle, jota arviota voidaan nyt jo toteutuneiden ja näköpiirissä olevien lukujen valossa ehkä pitää epärealistisen optimistisena. Varsinkin, kun esimerkiksi vuoden 2023 Asuntomessujen kustannukset ovat korkeimmillaan vuosina 2021-2023.

Loviisan kaupunki velkaantuu huolestuttavaa vauhtia. Vielä vuoden 2017 tilinpäätöksessä velkaa oli 2382 euroa per asukas. Vuoden 2021 taloussuunnitelmassa velkamäärän arveltiin lähes kolminkertaistuvan 5718 euroon per asukas. Sekin vaikuttaa jo nyt liian optimistiselta arviolta. Nyt esille nousseiden tappiolukujen jälkeen velkasumma kohoaa entisestään. Asukaskohtaista velkasaldoa kasvattaa osaltaan myös asukasluvun pieneneminen arvioidusta noin 15100 asukkaasta alle 15 000 asukkaaseen, poismuuttajat tai haudattavat, kun eivät vie asukasvelkaa mennessään.

Loviisan madonluvut ovat syntyneet ja syntyvät tilanteessa, jossa viime vuoden arvioitiin olleen vuosien 2018-2022 suhdannesyklin paras kasvuvuosi. Lisäksi myös työllisyyden kehitys oli Suomessa vuoden 2018 aikana odotettua parempi ja työllisiä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Loviisassakin työttömyys väheni viimein alle 10 prosenttiin. Koko Suomen osalta talouskasvun odotetaan hidastuvan vuosina 2019 ja 2020 noin puoleentoista prosenttiin. Talouskasvun ennustetaan laskevan noin prosentin tasolle vuosille 2021 ja 2022.

”Edessä näyttäisi olevan pian taas vaikeita päätöksiä kulujen leikkauksista ja palveluverkon karsimisesta.”

Rökäletappiolle on syynsä ja selityksensä. Fortum on Loviisan suurin suorien ja välillisten verotulojen lähde, ja yhtiön maksamat yhteisöverot ovat vaihdelleet vuosien varrella suuntaan jos toiseenkin. Suurin syy suuriin tappiolukuihin on Loviisan kaupungin saamien yhteisöverotulojen eli lähinnä Fortumin yhteisöverojen pieneneminen lähes puoleen aiempaan tasoon verrattuna.

Vuosi sitten eduskunnan kyselytunnilla Fortumia kritisoitiin verosuunnittelusta, kun oli käynyt ilmi, että valtion pörssiyhtiön verotettava tulo vuonna 2017 oli Irlannissa 80 miljoonaa euroa ja Suomessa samaan aikaan 5 miljoonaa euroa pienempi, vaikka Fortumilla ei ole Irlannissa energialiiketoimintaa. Irlannissa yhteisöveroaste on 12,5 prosenttia ja Suomessa 20 prosenttia. Fortumin, sinänsä laillinen ja yhtiöille melko tavallinen, verosuunnittelu heijastuu siten osaltaan myös pieneen Loviisaan.

Vaikka Loviisassa on todettu vallitsevan nyt niin sanottu positiivinen pöhinä ja tulevaisuuteen uskova ilmapiiri, on valitettava tosiasia kuitenkin se, että Loviisan kaupungin talous näyttää olevan menossa yhä pahemmin kuralle. Kaupungin talousarviossa oletetaan, että toimintakuluja ryhdytään pienentämään, ja että henkilöstökulut vähenevät noin 0,5 miljoonalla eurolla per vuosi. Talouskatsauksen mukaan henkilöstökulujen vähenemistä pidetään realistisena, sillä esimerkiksi perusturvakeskus on jo säästänyt henkilöstökuluissa vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen aikana 166 000 euroa. Kehitys on oikeansuuntainen, mutta tahti kovasti riittämätön.

Kaupunki on lisäksi arvioinut saavansa runsaat kaksi miljoonaa euroa maa-alueiden ja tonttien myynnistä. Omaisuutta myymällä tappiokierre tuskin kuitenkaan oikenee. Toimintakuluja on ryhdyttävä säästämään nykyistä enemmän, tai vaihtoehdoksi jää lähinnä verojen korottaminen. Se sopisi huonosti Asuntomessu-kaupungille, joka pyrkii houkuttelemaan asukkaikseen uusia veronmaksajia.

Edessä näyttäisi olevan pian taas vaikeita päätöksiä kulujen leikkauksista ja palveluverkon karsimisesta.

 

Fortumin kannanotto Loviisan Sanomien pääkirjoituksessa 14.5. esitettyihin
väitteisiin verojärjestelyistä

Loviisan Sanomat kommentoi pääkirjoituksessaan 14.5.2019 Loviisan kaupungin
verokertymää ja etenkin verokertymän alenemista. Keskeiseksi syyksi väitettiin
Fortumin maksamien verotulojen pienenemistä, jonka arveltiin johtuvan verosuunnittelusta. Pääkirjoituksen mukaan Fortum on siirtänyt tuloja alhaisemman
verotuksen Irlantiin ja näin ollen myös Loviisan kaupunki olisi kärsinyt tästä verosuunnittelusta.

Asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Fortum on pörssinoteerattu yhtiö, jonka
omistajat odottavat hyvää osinkotuottoa vuosittain. Tämän osingonmaksun varmistamiseksi Fortumin on ensinnäkin tehtävä riittävän hyvä tulos ja toiseksi pidettävä huolta siitä, että Fortum pystyy jakamaan osingon osakeyhtiö- ja kirjanpitolain mukaan. Tämän varmistamiseksi Fortum käyttää holding- ja rahoitusyhtiöitä varmistaakseen osingonjakokyvyn. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samalla kun investointien rahoituksesta syntyvät tuotot kirjataan rahoitusyhtiöissä, myös rahoitukseen liittyvät tappiot kirjataan näissä yhtiöissä.

Suomeen maksettujen verojen määrään vaikuttaa ensisijaisesti Suomen toiminnan kannattavuus. Vuoden 2018 verotettavaan tuloon vaikutti monen tekijän yhteisvaikutus, kuten esimerkiksi Nasdaq Commodities -selvitysyhtiön position sulkemisesta aiheutunut kertaluonteinen tappio, poistojen kasvu sekä muut kirjanpidolliset tekijät. Näiden erien vaikutus oli merkittävä.

Onko Loviisa siis todella hävinnyt tuloja ja ovatko Fortumin tulot siirtyneet Irlantiin?

Jos vertaamme Suomen verotettavaa tuloa tilanteeseen, jossa rahoitustoiminta
olisi keskitetty Suomeen, olisi tilanne hyvin erilainen. Huomioon on silloin otettava sekä Irlannin että Hollannin rahoitusyhtiöiden tulos. Kun Hollannin rahoitusyhtiön tulos oli vuonna 2017 yli 100 miljoonaa euroa tappiolla ja vuonna 2018 vain lievästi voitolla, on johtopäätös se, että Suomen verotettava tulo olisi näinä vuosina ollut pienempi kuin nyt. Tämä kuvastaa myös hyvin rahoitusrakenteen emoyhtiön tulosta ja osingonmaksukykyä suojaavaa vaikutusta.

Fortum on julkaissut verojalanjälkeä jo vuodesta 2012. Raportista voi lukea Fortumin veroista, veronmaksuun vaikuttavista tekijöistä sekä nähdä kaikki maksetut verot päätoimintamaittain. Siis myös rahoitusmaiden Hollannin ja Irlannin
osalta. Verojalanjälkiraporttiimme voi tutustua verkkosivuillamme: www.fortum.fi/verojalanjalki2018.

Reijo Salo
Verojohtaja, Fortum