Loviisan talous kestää yli 20 miljoonan koulukeskushankkeet

Koulukeskusten hankesuunnitelmat hyväksyttiin, Koskenkylään isompi ja kalliimpi uudisrakennus.

LOVIISA Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi monituntisen keskustelun päätteeksi keskiviikkona sekä Loviisan ruotsinkielisen yläkoulun ja lukion hankesuunnitelman että Koskenkylän koulukeskuksen hankesuunnitelman laajemman, eli vaihtoehto I:n mukaan.

Kaupunginhallitus oli äänestyksen jälkeen asettunut kannattamaan suppeampaa vaihtoehtoa Koskenkylään, koska kustannusarvio ei pysynyt talousarvion raameissa. Kaupunginhallitus päätyi äänestämään hieman pienempää ja halvempaa III vaihtoehtoa äänin 7-4. Päätös syntyi rkp:n ja sdp:n äänin. Kokoomuksen, vasemmiston ja perussuomalaisten edustajat olivat laajemman vaihtoehdon kannalla. Sitä puolsivat myös kaupunginjohtaja sekä sivistyskeskus.

Runsaan viikon mittainen tuumaustauko sekä isomman vaihtoehdon puolesta lobanneiden aktiivisuus tekivät tehtävänsä: rkp:n ryhmän mieli muuttui.

Valtuustossa rkp:n ryhmäpuheenjohtaja Otto Andersson teki muutosesityksen, jossa asetuttiin I vaihtoehdon kannalle. Lisäksi hän esitti ryhmän toivomuksena, että Forsby skolan rakennusten muutostöiden aikana parakkeja vältetään ja piharakenteista, eli miniareenasta ja amfiteatterista luovutaan.

Myös muut valtuustoryhmät olivat I vaihtoehdon kannalla. Se antaa joustovaraa, mikäli suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten määrä kasvaa tulevina vuosina. Lisäksi vaihtoehto mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön myös iltaisin.

Vaihtoehto I hyväksyttiin lopulta yksimielisesti. Andersson tosin huomautti puheenvuorossaan, että kaupunginhallitus oli toiminut oikein pyrkiessään pitämään kiinni hyväksytystä talousarviosta.

Koskenkylän koulukeskuksen I vaihtoehto ylittää kustannusarvion 606 000 eurolla. Myös III vaihtoehto ylitti kustannusarvion. Ero oli 250 000 euroa. Tilaa kalliimpi vaihtoehto tuo lisää 60 neliötä.

Lisäksi valtuusto päätti, että sekä ruotsinkielisen yläkoulun että Koskenkylän koulun uudisrakennus tehdään puusta, eikä tässä vaiheessa lukkiuduta yhteen vaihtoehtoon, eli hirteen. Tavoitteena on saada tällä tavoin enemmän tarjouksia.

Hirsi nostaa hintaa

Koulukeskushankkeiden kustannusarvio on noin 21 miljoonaa euroa. Mikäli pääasialliseksi rakennusmateriaaliksi valitaan lopulta hirsi, se nostaa kustannuksia arviolta miljoonalla eurolla.

Ruotsinkielisen yläkoulun ja lukion hankesuunnitelmaa käsiteltäessä kokoomuksen Nina Pere ja Pauli Kopiloff olisivat halunneet palauttaa hankesuunnitelman uuteen valmisteluun, koska liikuntahallin sisäilmaongelmista on saatu uutta tietoa.

Palautusesitys kaatui äänin 56-2, 1 poissa.

Salissa enemmän puhetta sai aikaan juuri keskustaan rakennettava ruotsinkielinen koulukeskus, joka nousee purettavan högstadiumin tilalle. Hanke sisältää myös gymnasiumin peruskorjauksen.

Peren mielestä aikalisä olisi kannattanut ottaa, sillä hanke on niin mittava. Liikuntasalivaihtoehdon liittäminen hankkeeseen olisi tilapäällikkö Antti Kinnusen mukaan siirtänyt hanketta eteenpäin noin puolella vuodella. Molempien koulukeskusten on määrä olla valmiina 2019, jolloin oppilaat muuttaisivat uusiin tiloihin 1.8.2019. Vuoden 2020 alussa myös molempien koulukeskusten peruskorjaukset olisivat valmiina.
Vasemmiston Armi Lindell antoi vinkiksi, että hankesuunnitelmaan sisältyvä tilojen monikäyttöisyys antaa mahdollisuuden huomioida myös liikuntatilatarpeen.

Joustavat ratkaisut

Koulukeskusten hankesuunnitelmien käsittely alkoi virkamiesten hyvin valmistelluilla puheenvuoroilla.

Koulutuspäällikkö Timo Tenhunen mainitsi, että keskustassa saattaa eteen tulla esimerkiksi se, että kansalaisopistot siirretään högstadiumiin ja kielikylpytoiminta Harjurinteeseen. Harjurinteestä saattaa siirtyä erityisryhmiä Koskenkylään. Gymnasiumin saneerauksen yhteydessä lukio siirtyy toimimaan kolmanteen kerrokseen osaan kakkoskerrosta, högstadiumin käyttöön tulee uudisrakennuksen lisäksi gymnasiumin ykköskerros ja osa kakkoskerrosta.

Högstadiumin suunnitelmissa ei ole otettu mukaan yhteiskoulun vaihtoehtoa eikä kirjastoa. Melko kallis konserttisali on mukana ainoastaan optiona.

Koskenkylän koulukeskuksen uudisrakennukseen tulee opetustilat sekä suomen-, että ruotsinkieliselle alakoululle. Nykyisiin Forsby skolan ykkösrakennukseen sijoitetaan esiopetus ja opettajien tilat, kakkostaloon teknisen työn ja kuvaamataidon tilat.
Koskenkylän koulukeskuksesta tulee aidosti kaksikielinen koulu, eli molempien kieliryhmien koulut toimivat samoissa tiloissa ja luokat vaikka rinnakkain. Suomen- ja ruotsinkieliset lapset opiskelevat omalla äidinkielellään omissa ryhmissään. Ainoastaan opettajainhuone on molemmille kouluille yhteinen.

Fifty sixty

Talousjohtaja Kirsi Kettusen ja kaupunginjohtaja Olavi Kalevan talouskatsaus on valtuutetuille miellyttävää kuultavaa.

Kouluhankkeet rasittavat kaupunkikonsernin taloutta erityisesti vuosina 2017 ja 2018. Kaupungin ja vesiliikelaitoksen laina kasvaa yhteensä 60 miljoonaan euroon.
Muutama soraääni kuultiin, kun kokoomuksen Nina Pere ihmetteli, miten luvut näyttävät nyt todella hyviltä, kun pari kuukautta sitten, valtuuston hyväksyessä talousarviota ja tulevien vuosien taloussuunnitelmaa, näkymät olivat huomattavasti synkemmät. Myös vasemmistoliiton Armi Lindell mietti 60 miljoonan ja soten vuoden 2019 alussa supistaman noin 50 miljoonan euron toimintakulujen suhdetta.

– Maksukykyä pitäisi olla, niin että pystymme maksamaan lainat, Kettunen vakuutti.
Uudet laskelmat oli tehty Kuntaliiton laskurilla, ”Jakoavaimella”.

Kettusen ja Kalevan viesti oli, että Loviisa selviää yli 20 miljoonan kouluinvestoinneista. Lisäksi viime vuoden tulosennuste yllätti mukavasti: ylijäämää on tulossa lähes 3,5 miljoonaa euroa, eli verotuloja noin miljoonan verran budjetoitua enemmän ja HUSin palautukset nostavat omalta osaltaan ylijäämää.

Tarkoituksena on tehdä koulujen uudisrakennukset leasingilla, eli kaupunki maksaa rakennukset vuosivuokralla 25 vuoden aikana. Menot näkyvät käyttötalouden puolella. Rakennus siirtyy jäännösarvolla kaupungin omistukseen leasing-ajan päätyttyä.
Peruskorjaukset on tarkoitus rahoittaa taselainalla.

Kaupunki aikoo saada lisää rahaa omaisuutensa myynnistä. Esimerkiksi enemmistöosuuden myyminen satamasta Helsingin satamalle tuo kaupungille 3,7 miljoonaa euroa.
Laskelmien mukaan Loviisa ei isojen investointien vuosina täytä kriisikunnan tunnusmerkistöä. Riski arviointimenettelyyn joutumisesta on vähäinen.
Isona epävarmuustekijänä on sote-uudistus. Ei esimerkiksi ole tällä hetkellä tiedossa, miten HUS-lainat jakautuvat.

KOMMENTOI

Please enter your comment!
Please enter your name here