Ruosteessa. Selvityksen mukaan Bellan tasoristeyksen valo- ja äänivaroituslaitos Loviisassa tulisi uusia. Kuva: Arto Henriksson.
Uhka Lahden ja Loviisan sataman välisen rataosuuden lakkauttamisesta on lykkäytynyt jälleen viidellä vuodella eli vuoteen 2023 saakka. Liikenneviraston selvitys esittää, että radan kunnossapitoa jatketaan nykyisellä tasolla ainakin seuraavat 5 vuotta.

VALKO Liikenneviraston työryhmä tarkasteli yhteensä 23 vähäliikenteistä rataosuutta, niiden kuntoa, liikennemääriä sekä tulevaisuuden näkymiä. Niistä yhtä osuutta eli Seinäjoki-Kaskinen -rataa esitetään kokonaan lakkautettavaksi ja kolmen radan kannattavuutta uudelleen arvioitavaksi.

Uusi arvio taas 5 vuoden kuluttua

Lahden ja Loviisan sataman välisen rataosuuden kohdalla raportti esittää, että ”jatketaan rataosan Lahti–Loviisan satama kunnossapitoa nykyisellä tasolla. Rataosan tilanne arvioidaan uudelleen viimeistään viiden vuoden kuluttua. Kunnossapidon jatkaminen tämän jälkeen edellyttää vakiintunutta rautatieliikennettä ja positiivisia kehitysnäkymiä.”
Raportissa arvioidaan, että Loviisan sataman siirtyminen 60 prosentin osuudella Helsingin Satama Oy:n omistukseen kasvattaa jatkossa Loviisan radan liikennemääriä.

”Uusi omistaja lisännee liikennettä”

– Loviisan sataman odotetaan täydentävän Vuosaaren sataman palveluita tarjoamalla kanavan irtolastitavaran kuljetuksiin, raportissa arvioidaan.
– Loviisan rata kuuluu vähäliikenteisiin rataosuuksiin, minkä tarpeita Liikennevirasto seuraa säännöllisesti 5 vuoden välein. Selvitys on odotetun kaltainen ja satama on luottavainen rautatieliikenteen kehityksen osalta, kommentoi Loviisan Satama Oy:n toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen.
Hän muistuttaa, että vuonna 2017 junia kulki Loviisaan enemmän kuin vuonna 2016.
Selvityksen mukaan Lahti–Loviisan satama välisen rataosan kuljetukset koostuvat pääosin mekaanisen metsäteollisuuden tuotteista sisämaasta Loviisan satamaan.
Loppukesästä 2017 radalla kuljetettiin koeluonteisesti kovakivihiilikuljetuksia Venäjältä Loviisan satamaan laivattavaksi. Hiilen tuottaja Siberian Anthraciten verkkosivuilla Loviisa on eräs yrityksen laivaussatamista.

”Liikenne vähentynyt selkeästi”

Rataosan väliliikennepaikoilla Orimattilassa ja Lapinjärvellä ei ole tällä hetkellä lainkaan merkitystä kaupallisen tavaraliikenteen näkökulmasta. Selvityksen mukaan Loviisan rataosan kuljetusmäärät ovat vähentyneet 10 vuoden aikana merkittävästi ja rata on nykyisellään selkeästi vähäliikenteinen.

Kun vielä vuonna 2007 Lahden ja Loviisan välisellä radalla kulki rahtia yhteensä 300 tuhatta nettotonnia, olivat tonnimäärät pudonneet vuonna 2016 yhteensä 51 tuhanteen tonniin.

Hupenee. Lahti–Loviisan satama -rataosalla kuljetetut nettotonnit (1000 t) ovat vuosina 2007–2016 pienentyneet merkittävästi, vaikka junavuorojen määrä on viime vuosina kasvanut hieman. Kuva: Liikennevirasto.

Vuonna 2017 yhteensä 385 junaa

Vuonna 2014 Lahden ja Loviisan välillä kulki yhteensä 397 junaa. Viime vuonna 2017 junien määrä oli vähentynyt vain hieman eli 385 junaan vuodessa.
Liikenneviraston työryhmän mukaan Loviisan rataosan erityispiirteenä on erittäin suuri tasoristeysten määrä. Tasoristeyksiä on nykyisin yhteensä 122, joista 111 tasoristeyksessä ei ole lainkaan varolaitteita.

Peltotasoristeyksiä vähennetään

Osa tasoristeyksistä, erityisesti maanviljelijöiden käyttämiä peltotasoristeyksiä, olisi mahdollista poistaa vähäisin tiejärjestelyin. Lisäksi lähivuosina tulisi uusia 5–10 tasoristeyskantta.
– Rataosan kunnossapitoon panostamalla on se mahdollista pitää liikennöitävässä kunnossa nykyisillä liikennemäärillä seuraavan viiden vuoden ajan, todetaan raportissa.

Bellan tasoristeystä syytä uusia

Selvityksen mukaan Bellan tasoristeyksen valo- ja äänivaroituslaitos Loviisassa tulisi uusia.
Loviisan radalla pehmeän ratapohjan elämisen vuoksi tasoristeysten raidevirtapiirien kiskolenkit murtuvat herkemmin kuin tukevalla ratapohjalla, mikä näkyy kasvaneena kunnossapidon tarpeena.

Vähäliikenteinen. Lahden ja Loviisan sataman välisellä 77 kilometrin pituisella radalla liikennöi viime vuonna 385 junaa ja 51 tuhatta tonnia rahtia. Kuva: Liikennevirasto.

Tuhansia ratapölkkyjä uusittava

– Rataosan peruskunnossapidon lisäksi liikennöitävyyden turvaaminen nykylaajuudessa vaatii lisäpanosta ratapölkkyjen hajavaihdoin, eniten kuluneiden ja vikaantuneiden kiskojen vaihdoin sekä kiskojatkosten kunnostuksin, selvitys toteaa.
Vuonna 2017 rataosuudella uusittiin yhteensä noin 10 000 ratapölkkyä. Jatkossa pölkkyjä on määrä uusia 3000-4000 kappaletta vuosittain. Kilometrin matkalla ratapölkkyjä tarvitaan 1640 kappaletta.

Ylläpitoon miljoona euroa vuodessa

Loviisan radan peruskunnossapito maksaa vuodessa noin 310 000 euroa. Selvityksessä arvioidaan, että vuosina 2018-2021 lisätyökustannukset ovat keskimäärin 690 000 euroa vuosittain. Yhteensä rataosuuden ylläpitokustannukset ovat noin 1 miljoona euroa vuodessa.

Linkki: Liikenneviraston selvitys vähäliikenteisistä rataosuuksista.

Lahti-Loviisa rata

  • Pituus 77 kilometriä
  • Akselipaino 22,5 tonnia
  • Nopeusrajoitus 50-60km/h
  • 2017 liikenne 385 junaa
  • Nettotonnia 51 tuhatta tonnia
  • Tasoristeyksiä 122 kpl
  • Onnetttomuuksia (1/2001-8/2017) 15 kpl
  • Vaihteita 10 kpl
  • Siltoja 18 kpl
  • Rumpuja 101 kpl
  • Tunneleita 0 kpl
  • Kunnossapito noin 1 miljoona € vuodessa
Lahden ja Loviisan välisellä rataosuudella ei ole henkilöliikennetta muutamaa museojunamatkaa lukuunottamatta. Kuva: Liikennevirasto.