Loviisalaisperhe ahdingossa

Loviisan Sanomien perjantaina julkaisema uutinen Loviisassa asuvan irakilaisperheen pakkolähettämisestä Irakiin on koskettanut tuhansia loviisalaisia ja muita suomalaisia.
Irakilaisen Albu Muhamedin perhe kuuli palautuspäätöksestä perjantaina Kotkan poliisiasemalla. Päätöksen mukaan perheen on poistuttava maasta viikon kuluessa.

Irakilaisperhe saapui Basrasta Bagdadin kautta Suomeen lähes kaksi ja puoli vuotta sitten. Seitsenlapsisen perheen lapsista kolme nuorinta on syntynyt Suomessa. Lapsista kolme vanhinta käy Loviisassa koulua, yksi käy esikoulua ja kolme nuorinta tyttöä on äitinsä hoidossa kotona. Heitä voi perustellusti pitää loviisalaisperheenä.

Perheen tarina ja tilanne on surullinen. Heidän asiaa ajava tukihenkilö Timo Raivio kertoi, että perheen isä joutui pakenemaan puolisotilaallisen shiiamiliisin antamaa tappomääräystä, koska isä ei ollut suostunut kuljettamaan aseita ambulanssissaan ja osallistumaan sunnien tappamiseen. Raivion mukaan shiiamiliisi oli uhannut tappaa perheen lapset kostoksi.

”Heitä voi perustellusti pitää loviisalaisperheenä.”

Uutinen ja kuvat irakilaistytöistä levisivät nopeasti ja synnyttivät laajan kansalaisliikkeen sekä kampanjan vaatimaan toimeenpanokieltoa pakkopalauttamiselle. Perheen tukemiseksi perustetut Facebook -ryhmät keräsivät viikonlopun aikana tuhansia jäseniä, tukihenkilöitä sekä vapaaehtoisia auttajia. Verkkosivuilla julkaistu ”Loviisan tyttöjen palautukselle Irakiin seis!” -adressi keräsi nopeasti yli 3 000 allekirjoitusta. Perheen tapaus meni ihon alle.

”Oikeusvaltiossa sekä kielteisten että myönteisten turvapaikkapäätösten on perustuttava oikeaan tietoon ja laadukkaaseen käsittelyprosessiin sen kaikissa vaiheissaan.”

Tukijoukkojen tehtävä on vaikea, muttei mahdoton. Maahanmuuttovirasto on antanut viimeisen kahden vuoden sisällä kaikkiaan noin 18 000 kielteistä turvapaikkapäätöstä, joista peräti 11 000 irakilaisille. Ylen mukaan syksyllä 2015 irakilaisista 15 prosenttia sai kielteisen päätöksen, kun kesään 2016 mennessä osuus oli noussut jo 90 prosenttiin.
Palautusten lisääntymisen taustalla on muutos, jossa Migri otti aktiivisemmin käyttöön ulkomaalaislakiin kirjatun sisäisen paon tulkinnan, jonka mukaan turvapaikanhakija voidaan palauttaa, jos palautettava voi siirtyä maan sisällä asumaan muualle turvallisesti.

Migrin arvion mukaan Irakin turvallisuustilanne on kohentunut. Samaan aikaan tosin ulkoministeriön matkustusohjeissa maata pidetään edelleen vaarallisena. Irakilaisten karkotustapaukset eri puolilta Suomea ovat herättäneet laajaa huomiota sekä kritiikkiä Migrin toimintaa kohtaan. Yle uutisoi alkuvuonna Irakiin käännytetyn Alin tapauksesta, jossa pakkopalautettu mies ammuttiin vain viikkoja paluunsa jälkeen Bagdadissa. Ylen mukaan vastaavanlaisia tapauksia on muitakin.

Loviisalaisen Albu Muhamedin perheen turvapaikkahakemusten käsittely Migrissä ja hallinto-oikeudessa näyttää tukihenkilöiden kertomien tietojen valossa suorastaan ala-arvoiselta. Tietojen tarkistaminen ei käytännössä ole mahdollista, sillä Migri ei kommentoi yksittäisiä turvapaikkapäätöksiä, mutta viestejä tulkkausongelmista sekä huonoista asianajopalveluista on kantautunut julkisuuteen aiemminkin. Tulkkauksen pätevyys voi olla kirjaimellisesti elintärkeä kysymys turvapaikanhakijalle. Mikäli huonosti hoidettu tulkkaus johtaa kielteiseen turvapaikkapäätökseen, voi kyse olla ihmiselämästä. Migri ei voi sysätä vastuuta käytettävien tulkkien tasosta niille yrityksille, jotka on kilpailutuksessa valittu tulkkauspalvelujen tuottajiksi. Halvin hinta ei saa olla tärkein valintaperuste.

Koska näyttää vahvasti siltä, että hakemusten käsittelyssä on tapahtunut mainittuja tulkkaus- ja käännösvirheitä sekä väärinymmärryksiä, on perheen oikeusturvan ja ihmisoikeuksien kannalta välttämätöntä, että pakkopalautusprosessi lopetetaan ja irakilaisen loviisalaisperheen tapaus käsitellään vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Sattumankauppaa ja tulkinnanvaraa näyttää olevan irakilaisen loviisalaisperheen tapauksen ympärillä aivan liikaa.

Oikeusvaltiossa sekä kielteisten että myönteisten turvapaikkapäätösten on perustuttava oikeaan tietoon ja laadukkaaseen käsittelyprosessiin sen kaikissa vaiheissaan.