Ei enää uusia. Uusien vesiosuuskuntien syntymistä ei enää suosita, vaan valtio toivoo nykyisten sulautuvan isoimmiksi yksiköiksi. Kuvassa rakennetaan runkojohtoa Ruotsinpyhtään Teutjärvelle marraskuussa 2009. Kuva Eija Kosonen
Loviisan alueella on noin 20 vesiosuuskuntaa. Uusien vesiosuuskuntien syntymistä ei valtakunnallisesti enää suosita, vaan mahdollisia uusia vesihuoltoverkostoja tulisi valtion viranomaisten kannan mukaan rakentaa nykyisiä laajentamalla.

LOVIISA Suosituksena on myös, että osuuskunnat sulautuisivat yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joiden toiminta olisi ammattimaisempaa.
– Loviisan seudun osuuskunnilla on oma verkostonsa, mutta ne ovat liittyneinä meidän verkostoomme. Myös Tavastbyn vesiosuuskunnalla ja Rönnäs Vattenilla, joka ei ole osuuskunta, on oma vedenottamonsa. Niillä kummallakin on valmius yhdistyä meidän verkostoomme. Jätevedet tulevat kaikilta meille, Loviisan vesiliikelaitoksen johtaja Markku Paakkarinen toteaa.

Valtio suosittelee kuntien selvittävän vesiosuuskuntien toimintaedellytyksiä ja yhdistymisvaihtoehtoja. Loviisa aikoo selvittää vesiosuuskuntien toimintaedellytykset ensi vuonna, samoin kuin selvittää vuosina 2018-2019 liittymättömät kiinteistöt ja velvoitetaan liittymään. Nykyiset kyläalueet ja tiiviisti rakennetut alueet ovat jo pääosin vähintään vesijohtoverkostojen piirissä.

– Erilaisia kommentteja on esitetty ja osuuskuntien välillä on eri mielipiteitä. Vesiliikelaitoksella ei ole omaa kantaa asiaan, yhdistymiset ovat enemmän kaupungin asia. Valtakunnallisesti on meneillään hanke, missä vesihuoltotoimijoiden määrää ollaan huomattavasti vähentämässä. Tässä suosituksena on vapaaehtoinen pienempien toimijoiden sulautuminen yhteen, sanoo Paakkarinen.

Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä ympäristönsuojelulain ja hajajätevesiasetuksen perustason puhdistusvaatimukset vesistöjen äärellä, eli 100 metriä rannasta ja vedenhankintakäytössä olevilla sekä siihen soveltuvilla pohjavesialueilla 31.10.2019 mennessä. Muilla alueilla vaatimukset on täytettävä vain kiinteistön remontoinnin yhteydessä.

Loviisan vesiliikelaitoksen toiminta-alueella on yksittäisiä kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet verkostoon.
– Ne ovat pääasiassa vanhoja kiinteistöjä ja tulevat hoidetuiksi pääosin niin, että jonkinlaista lupaa vaativassa rakennus- tai korjaustilanteessa edellytetään liittymään verkostoon, toteaa Paakkarinen.

Kaivovesissä on ongelmia

Yksityiskaivojen tutkimustuloksia on käytettävissä vuosilta 2006-2015. Kaikkia ei ole ilmoitettu viranomaisille, joten oletuksena on, että laatuongelmia esiintyy todennäköisesti huomattavasti laajemmin. Toisaalta osa tutkimusajankohdan kiinteistöistä on nykyisin jo vesijohtoverkostojen piirissä. Loviisassa maaperästä johtuvat yleisimmät laatuongelmat radon, fluoridi, arseeni, uraani, mangaani, kloridi.

– Kaupungin alueella on havaittu laatuongelmia yksittäisten kaivojen vedessä eri puolilla. Esimerkiksi saaristossa ongelmia on tutkittu. Haitat voivat olla terveydellisiä, teknisiä tai esteettisiä. Teknisesti ja esteettisesti esimerkiksi rauta ja mangaani tukkivat putkia ja likaavat paikkoja, kuvailee Paakkarinen.

Kaivovesissä ongelmia. Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on hyvä. Arkistokuva Evy Nickström

Harvaan asutuille alueille ei laatuongelmien vuoksi vesihuoltolain perusteella synny syytä vesijohtoverkoston rakentamiseen.

Laatuongelmia voi ratkaista vaihtamalla kaivonpaikka tai hankkia käsittelylaitteistot. Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on hyvä. Veden käsittelyä esimerkiksi kohonneiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien vuoksi kannattaa harkita, ellei laadultaan parempaa vettä ole saatavilla. Talousveden laatu kannattaa tutkituttaa esimerkiksi kolmen vuoden välein. Porakaivoista on tutkittava ainakin kerran radon-, uraani-, arseeni- ja fluoridipitoisuudet.