Loviisa pettyi Porvoon kantaan, Rantaradan mahdollisuudet heikkenivät

Kaksi linjausta. Loviisan seudulla ja Kymenlaaksossa itäistä Rantarataa on odotettu jo vuosikymmeniä. Kuva Eija Kosonen
Itäuusmaalaisten kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohto kokoontui tiistaina Porvoossa käsittelemään maakuntakaavan ratalinjauksia. Porvoon kanta koetaan Loviisassa puukotuksena selkään.

PORVOO, LOVIISA Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander (r.) sanoo, että Porvoo haluaa pitää sekä itäisen Rantaradan että Itäradan eli Kouvola-radan vaihtoehdot mukana maakuntakaavassa.

– Tiistaina päädyimme siihen, että itäuusmaalaisissa kunnissa selvitetään Rantaradan hankeyhtiön vaihtoehtoa. Aikataulu on nopea. Kyselyt kunnille siitä, haluavatko ne olla mukana, tehdään jo ennen eduskuntavaaleja, Nylander kertoo.

– Meidän täytyy jotenkin reagoida, jos haluamme pitää tätä vaihtoehtoa hengissä.
Hänen mukaansa moni kunta ei ollut käsitellyt asiaa, kuten Myrskylä, Pukkila ja Askola, joiden kautta linjaus ei mene.

– Porvoo ja Lapinjärvi haluavat selkeästi ”mahdollistavaa maakuntakaavaa”, jossa molemmat linjaukset, sekä Kotka, että Kouvola, ovat mukana. Loviisa haluaa tietenkin turvata Rantarataa, mutta en tiedä, haluavatko he sulkea pois toistakaan vaihtoehtoa. Porvoon kannanotossa molemmat linjaukset ovat mukana.

”Porvoon kanta tuli puskista”

Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mia Heijnsbroek-Wirénin (r.) mielestä kahden vaihtoehdon pitäminen mukana tuntuu lähinnä puukoniskulta naapurikaupunki Porvoon suunnasta.

– Loviisaa ei kiinnosta Itärata-hanke, jossa Porvoo haluaa olla vahvasti mukana. Itäradasta ei olisi Loviisalle mitään hyötyä.

Porvoo linjasi edistävänsä sekä Itäradan että Rantaradan linjausvaihtoehtoa viime joulukuussa. Heijnsbroek-Wirén sanoo, että Porvoon kanta tuli puskista.
– Porvoolle linjauksella ei ole merkitystä, mutta ikävältä seutupolitiikalta tämä tuntuu. Se pienentää [Rantaradan] mahdollisuuksia ihan selkeästi. Olisi parempi ajaa Rantarataa määrätietoisesti.

Heijnsbroek-Wirén huomauttaa, että Loviisalla ei ole mitään intressiä lähteä mukaan Itärata-hankeyhtiöön. Sen sijaan Rantarata-hankeyhtiöön voisi löytyä myös alueen elinkeinoelämän kiinnostusta.

Loviisan päättäjät pitävät myös tärkeänä, että kuntajohtajien keskusteluihin otetaan itäuusmaalaisten lisäksi myös kymenlaaksolaisia. Kotkan, Haminan ja Pyhtään päättäjät pitää myös saada mukaan.

Teholobbausta idästä

Kuopion ja Joensuun suunnassa ollaan aiemmin oltu erimielisiä ratahankkeen suhteen. Sitten itäsuomalaiset kaupunkikeskukset, elinkeinoelämä, maakuntaliitot ja yliopistot ovat löytäneet yhteisen sävelen ja ne ovat ajaneet voimakkaasti Kouvolan kautta linjattavaa Itärataa.

Heijnsbroek-Wirén myöntää, että Kaakkois-Suomi ja Itä-Uusimaa ovat lobanneet Rantarataa heikosti.
– Uudenmaan edustajista juuri kukaan ei ole ottanut asiakseen ajaa asiaa. Pitäisi tehdä yhteistyötä.

Uudenmaan maakuntahallitus käsittelee maakuntakaavaa ylimääräisessä kokouksessaan ensi maanantaina. Itäuusmaalaisten kuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat pohtivat rata-asiaa kokouksessaan maanantaina 18. maaliskuuta.
– Liikenne- ja viestintäministeriö ja ministeri Anne Berner (kesk.) ajavat nyt voimalla Kouvola-vaihtoehtoa, Nylander sanoo.

Bernerin asettama Itärata-selvitystyöryhmä aloitti työnsä viime syksynä.
Itärata kulkisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon ja Kouvolan kautta Venäjälle Pietariin saakka.

Muitakin vaihtoehtoja tarkastellaan, eli Porvoosta Loviisan kautta Kotkaan suuntautuvaa Rantarata-vaihtoehtoa ja Lahti-Mikkeli -rataa. Ministeriölle nämä kolme ovat Itärata-vaihtoehtoja.

Selvitysryhmässä on mukana edustajia liikenne- ja viestintäministeriöstä, Liikennevirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Savon liitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista.

Rantarata ja Itärata Kouvolaan kulkisivat alkumatkan Porvooseen. Linjaukset haarautuvat Koskenkylässä.
– Lahti-Mikkeli -vaihtoehto olisi katastrofi, Nylander huomauttaa.
Edellytyksenä Itäradalle on kuitenkin Lentorata Helsingin päässä.

Heijnsbroek-Wirénin mielestä Kouvolaan oikaisevan linjauksen hinta olisi aivan liian kova. Kymmenen minuutin nipistys matka-ajassa maksaisi hänen mukaansa 1,7 miljardia euroa.
Vertailun vuoksi: väylien korjausvelka on tällä hetkellä 2,5 miljardia euroa, joista ratojen osuus on noin miljardi euroa.

Hankeyhtiöstä kysely

Ministeriön selvityksen oli määrä olla valmiina jo vuoden lopussa, sitten tammikuun lopussa ja helmikuun lopussa. Selvityksen valmistumisaikataulusta ei Nylanderilla ollut keskiviikkona tietoa.

– Ensin on maakuntakaava, johon ainakin Porvoo toivoo molempia vaihtoehtoja. Jos kansallisella tasolla päädytään esimerkiksi Kouvolaan, niin olisi hölmöä torpata kaikki vaihdot sillä, ettei vaihtoehto ole maakuntakaavassa. Alueella olemme aina kannattaneet vaihtoehtoa Loviisan ja Kotkan kautta. Mutta kun ministeri Berner niin voimakkaasti ajaa Kouvola-vaihtoehtoa, niin Porvoossa on alettu miettiä, pitäisikö se olla mukana maakuntakaavassa.

Itä-Suomen maakuntaliittojen ja kaupunkien esittämä Itärata Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan olisi pituudeltaan 112 kilometriä.

Ministeriön tarkoitus on vielä tänä vuonna perustaa hankeyhtiö Itärataa varten.
– Nyt saimme kuula, että aikataulua nopeutetaan ja jo ennen vaaleja on tulossa kunnille kyselyjä siitä, kannatammeko Itärataa. Silloin lähdemme siitä, että ministeri tarkoittaa Kouvola-vaihtoehtoa. Tämä on se hankaluus, kun ministeri ja ministeriö ajavat tällä hetkellä Kouvola-vaihtoehtoa niin voimakkaasti.

Porvoossa siis pelätään sitä, että jos Kouvola-vaihtoehtoa ei maakuntakaavaan tule, niin ei tule mitään, vaan Itärata on silloin Lahti-Mikkeli.
– Se ei saa tapahtua, sillä tarvitsemme jotain Itä-Uudellemaalle, Nylander sanoo.

Vihdoin aika saada jotain

Porvoon lisäksi ”mahdollistavaa maakuntakaavaa” kannattaa ainakin Lapinjärvi.
– Maakuntakaava ei ainakaan saa estää kumpaakaan vaihtoehtoa, Lapinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Christoffer Hällfors sanoo.
– Olisi tyhmää torpata yksi vaihtoehdoista.

Hänen mukaansa Lapinjärven kannalta Kouvola-vaihtoehto saattaisi olla Rantarataa järkevämpi, mutta kaikkein tärkeimpänä Hällfors pitää sitä, että Itä-Uusimaa saisi vihdoin rautatieyhteyden.
– Olisi jo Itä-Uudenmaan aika, että viimeistään nyt alkaisi tapahtua jotain. Tätähän on vain siirretty viimeiset 40 vuotta.

Heijnsbroek-Wirénin mukaan on utopiaa ajatella, että Kouvolan kautta linjattava Itärata tarkoittaisi sitä, että junat pysähtyisivät Koskenkylässä.

Ratahallintokeskuksen esiselvityksen mukaan Kouvolaan linjattu vaihtoehto parantaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yhteyksiä koko Itä-Suomeen ja Venäjälle. Yhteys vaikuttaa erityisesti Vuosaaren, Kilpilahden ja Loviisan satamien kuljetusreitteihin.

Esiselvityksen mukaan Kotkaan linjattu vaihtoehto parantaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sekä Kotka–Hamina-vyöhykkeen yhteyksiä Karjalanradan suuntaan ja Venäjälle.

Raportin johtopäätös oli, että Kotkaan linjattu vaihtoehto tukee hyvin nykyistä aluerakennetta ja luo uusia kehittämismahdollisuuksia. Ympäristövaikutukset olivat kuitenkin merkittävämmät tässä vaihtoehdossa, koska rata kulkisi useiden Natura- ja pohjavesialueiden läpi.

Kouvolaan linjattu vaihtoehto ei selvityksen mukaan tukisi hyvin Etelä-Suomen kehittämiskäytäviä, mutta sen ympäristövaikutukset olisivat pienemmät. Rata ylittäisi vain yhden pohjavesialueen ja maakunnallisen luontokohteen.

Selvitys tässä kuussa

Itärataa selvittävä työryhmä aloitti työnsä viime vuoden lokakuun alussa. Työryhmän selvitys valmistuu vihdoin tämän kuukauden aikana, liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Sabina Lindström lupaa.
Hänen mukaansa selvitykseen tehdään nyt viimeisiä teknisiä viimeistelyjä, koska näkökulmaa haluttiin vielä laajentaa.