Loviisa myi viime vuonna kuusi omakotitalotonttia

Vähäistä. Loviisassa ei juuri omakotirakentamista näy. Viimeisen viiden vuoden aikana on myyty yhteensä 24 tonttia, viime ja edellisvuotena kuusi kumpanakin vuonna ja vuosien 2013-205 aikana neljä tonttia vuodessa. Arkistokuva Peter Johansson
Loviisassa vapaana olevien omakotitalotonttien määrä riittää yli 20 vuodeksi, jos kysyntä jatkuu nykyisellä tasolla. Loviisan tekninen lautakunta käsittelee kaupungin maapoliittista ohjelmaa ensi viikolla.

LOVIISA Loviisassa on vapaana pientalotontteja yhteensä 148. Niistä keskustassa on 17, Valkossa 10, Tesjoella 23, Ruotsinpyhtäällä 13, Koskenkylässä 20, Pernajan kirkonkylässä kolme, Isnäsissä 11, Liljendalin kirkonkylässä 35 ja Skinnarbyssä kaksi.

Viime vuonna kaupunki myi kuusi omakotitalotonttia, samoin kuin edellisenä vuonna. Vuosina 2013, 2014 ja 2015 myytiin kunakin vuonna neljä okt-tonttia.

Omakotitonttien lisäksi kaupunki myi viime vuonna kaksi liike- tai teollisuustonttia. Naapurikunta Pyhtää, jossa on asukkaita noin 5 500, myi viime vuonna kymmenen tonttia, tänä vuonna on myyty yksi ja varattu kolme. Tontteja Pyhtäällä on myynnissä tällä hetkellä 60 ja meneillään kampanja, jossa tontin hankkija saa rakennusluvan kaupan päälle.

Tarjonta ei vastaa kysyntää

Vähäistä kysyntää Loviisassa selittää ainakin se, että omakotitonttien sijainti ei vastaa sitä mitä ostajat etsivät. Loviisan tekninen johtaja Ulf Blomberg toteaa alueella olleen myös valmiita taloja edullisesti tarjolla, mikä vaikuttaa myös tonttien kysyntään. Hän uskoo kuitenkin, että tonttien kysyntä kasvaa.

– Kysyntä kasvaa, on viitteitä siitä. Osa nykyisistä tonteista on alueilla, jotka eivät ole vetäneet, kuten Heikantbacken. Kyllähän Loviisa aikamoinen idylli on, on vanhaa ja uutta rakentamista ja sopiva mittakaava, hän kuvailee.

Loviisan visio on ”olla Suomen paras pikkukaupunki, jossa on aktiivisia ja osallistuvia asukkaita ja yrittäjiä, merellistä asumisidylliä ja luonnonrauhaa.” Tontti- ja asuintarjontaa kehitetään vision mukaisesti merenranta- ja maaseutukaupunkina.

Kehittämisessä suunnataan pientalorakentamista Loviisan keskustaan, Koskenkylään ja Tesjoelle, kerrostalorakentamista Loviisan keskustaan sekä vuokra-asuntorakentamista keskustan lisäksi Koskenkylään.

Rakentaminen ohjataan Loviisassa pääsääntöisesti kaupungin omistamille, asemakaavoitetuille alueille. Blomberg sanoo, etteivät yksityisten hankkeet omille asuinalueille ole kokonaan poissuljettu, mutta jos yksityiseltä edellytetään samantasoisen kunnallistekniikan rakentamista kuin kaupungin tonteilla, ei puhuta hyvästä, jos ollenkaan bisneksestä. Hän mainitsee, että kaupungin myymien tonttien hinta ei välttämättä kata edes kunnallistekniikan kustannuksia.

Isnäs kehittynyt

Maapoliittista ohjelmaa ohjaava aluerakennemalli 2025 tehtiin kuusi vuotta sitten. Malli ohjaa kaikkea kaupungin kaavoitusta ja maapoliittisia toimia. Malli ei ole kehittynyt sen aikaisen odotuksen mukaisesti.

Mallista poiketen Isnäs on kehittynyt arvioitua enemmän, Tesjoki taas ei ole kehittynyt odotetusti ja Valko on mallissa esitettyä tärkeämpi kylä.

Harmaakallion tonttikysyntä on ollut verkkaista, mutta Blomberg uskoo niiden menekkiin, vaikkakin aikaa saattaa mennä.
– Kunnallisteknisesti on panostettu alueisiin, joilla on kysyntää. Harmaakallion jälkeen on keskitytty erityisesti Koskenkylään.

30 kaavaa vireillä

Loviisan kaupungin alueella on nyt vireillä noin 30 asemakaavaa. Suurin osa kaavoista on kaupungin omia asemakaavan muutoskohteita. Perusajatuksena on, että ”mikäli kaavat eivät johda rakentamiseen, on ne päivitettävä.”

Itärannan kaavoitus on meneillään, alueelle on tehty luonnosvaihtoehtoja, joista on tarkoitus tehdä linjavalinnat tämän vuoden aikana.
– Riippuu ratkaisusta, mikä valitaan, mutta pääosin itärannalle on tulossa muuntyyppistä asutusta kuin omakotitaloja, tosin niitäkin tulee, blomberg toteaa.

8710 hehtaaria

Loviisalla ei ole nyt voimassa olevaa maapoliittista ohjelmaa. Ohjelma oli tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa ennen vuoden 2016 loppua, mutta ensin jäätiin odottamaan kaupungin uuden strategian hyväksymistä.

Viivästymiseen on vaikuttanut myös maapoliittisen ohjelman laadinta työn ohessa työvoiman vähyyden vuoksi.

Koska maapoliittisen ohjelman valmistelu on vienyt ennakoitua kauemmin, ohjelmakausi alkaa tästä vuodesta, ei vuodelta 2017, kuten alkuperäisissä suunnitelmissa. Ohjelmakausi jatkuu vuoteen 2021 asti.

Maapoliittinen ohjelma on teknisessä lautakunnassa 22.3., ja etenee lautakuntakäsittelyn jälkeen kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon, joka tekee lopullisen hyväksynnän.

Maapolitiikan keskeisin tavoite on hankkia kaupungin kehittämiseen ja yhdyskuntarakentamiseen tarvittava maa kaupungin omistukseen hyvissä ajoin. Maapolitiikka tarkoittaa niitä kunnan toimintoja, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan, tonttien luovuttamiseen, sopimusten laatimiseen, maaomaisuuden hallintaan sekä asemakaavojen toteutumisen edistäminen.

Loviisalla on maaomaisuutta 8710 hehtaaria, siitä asemakaavoitettua on 2337 ja maa- tai metsäaluetta 3420 hehtaaria. Maan ostoista ja myynneistä saadut tulot vaihtelevat huomattavasti vuosittain. Maanvuokratulot ovat paremmin ennustettavissa ja ne ovat noin 400 000 euroa vuodessa.