Loviisa jäi yksin rantaradalle

Uudenmaan maakuntahallituksen eilinen päätös lisätä Uudenmaan maakuntakaavaan myös Koskenkylästä Kouvolan suuntaan kaavaillun ratareitin linjaus oli iso pettymys Loviisalle, mutta vielä suurempi takaisku Pyhtäälle, Kotkalle sekä Haminalle. Vuosia valmistellun Uusimaa2050 -kaavan käsittelyn viimeisillä metreillä Porvoo päätyi ehdottamaan, että ratalinjaus Loviisan, Pyhtään, Kotkan ja Haminan kautta saisi rinnalleen vaihtoehdon, missä yhteys itään kulkisi Koskenkylästä Kouvolan kautta.

Käytännössä Loviisa jäi maakuntahallituksessa yksin, kun Porvoo ja Lapinjärvi kannattivat molempien linjausten merkitsemistä kaavaan. Maakuntajohtajan kokouksessa tekemä muutosesitys esityslistaan ja päätös syntyi äänin 13-2 vain Loviisan edustajan, Rkp:n Mia Heijnsbroek-Wirénin ja vihtiläisen perussuomalaisen Pasi Salosen äänestettyä vastaan.
Muodollisesti itäisen rantaradan osuus Porvoosta itään Kotkan suuntaan esitetään edelleen Uusimaa-kaavassa pitkällä aikavälillä toteutettavan pääradan ohjeellisena linjauksena eli päävaihtoehtona. Vaihtoehtoinen linjaus Koskenkylästä Kouvolan suuntaan päätettiin merkitä kaavaan niin sanotulla yhteystarvenuolella, mikä on painoarvoltaan kevyempi kuin ohjeellinen linjaus.

Käytännössä rantaradan kanssa kilpailevan Koskenkylä-Kouvola -yhteystarvenuolen hyväksyminen maakuntakaavaan nopealla aikataululla sekä vain vähäisen valmistelun ja laskelmien pohjalta muodostaa vakavan kilpailijan Loviisan, Pyhtään, Kotkan ja Haminan suosimalle rantaradalle. Painoarvoja voidaan myöhemmin helpommin keventää tai painottaa, jos linjaus ylipäänsä on maakuntakaavaan saatu. Itärata pääsi rantaradan rinnalle paljolti ministeri Anne Bernerin myötämielisyyden ansiosta. Hallituksen vaihtuessa painotukset saattavat vielä monesti muuttua.

Vaikka kilpailevan vaihtoehdon merkitseminen maakuntakaavaan on melko suuri pettymys Loviisalle ja vielä suurempi muille Itäisen Suomenlahden rannikkokunnille, on se melkoinen onnenpotku Lapinjärvelle. Koskenkylästä Kouvolaan kuutostietä myötäilevä itäradan linjaus kulkisi Lapinjärven kuntakeskuksen kupeesta, ja on hyvin mahdollista, että myös Lapinjärvelle rakennettaisiin itäradan seisake. Se parantaisi kertaheitolla lapinjärveläisten kulkuyhteyksiä sekä hyödyttäisi erityisesti Lapinjärven sivarikeskusta, jonka asiakkaat ovat riippuvaisia joukkoliikenteen palveluista.

”Kaikkein huonoin raideliikennevaihtoehto olisi niin sanottu nolla-vaihtoehto, jossa Helsingistä itään ei rakennettaisi mitään.”

Loviisassa koetaan laajasti, että Porvoo petti Loviisan asettumalla tukemaan molempia ratalinjauksia. Loviisan pettymys on aiheellista, koska Porvoo näyttää ajavan kaksilla vaunuilla ja pyrkivän vain varmistamaan, että rata saadaan ainakin Porvooseen saakka välittämättä mihin kiskot Koskenkylästä jatkuvat. Itsekästä ehkä, mutta porvoolaisittain ymmärrettävää optimointia. Se, että Lapinjärvi liputti vahvasti molempien vaihtoehtojen eli lähinnä itäradan puolesta on sen sijaan täysin järkevää ja loogista.

Mikäli itäradan Kouvola-linjaus joskus tulevaisuudessa nousisi rantaradan ohi ykkösvaihtoehdoksi ja toteutettaisiin, lohduttaisi loviisalaisia ehkä jonkin verran se, että rautatieyhteys lentokentälle ja pääkaupunkiin kulkisi sentään edes Loviisan länsiosissa Koskenkylässä, jonne olisi ehkä mahdollista saada oma seisakkeensa. Lisäksi jos yhteys saadaan pääkaupungista edes Koskenkylään saakka, tulisi kiskoparin jatkaminen rannikkoa pitkin itään aina Haminaan saakka ehkä myöhemmin tulevaisuudessa mahdolliseksi.

Eli Loviisan ja Lapinjärven kuin myös Porvoon kannalta kaikkein huonoin raideliikennevaihtoehto olisi niin sanottu nolla-vaihtoehto, jossa Helsingistä itään ei rakennettaisi mitään. Eilisen kokouksen jälkeen kaavaehdotus on lähdössä lausuntokierrokselle, ja lopulliseksi ratkaisu sinetöidään sen päätteeksi.
Varsinaisia investointipäätöksiä tuskin on odotettavissa vielä useisiin vuosiin, ja päättäjät ehtivät vaihtua moneen kertaan niin eduskunnassa kuin hallituksessakin. Myös maakunnassa.

Rantaradan kannattajien eli lähinnä Loviisan, Pyhtään, Kotkan ja Haminan yhteiselle rantaratalobbaukselle on edelleenkin tarvetta, vaikka muu Uusimaa ja jopa Itä-Uusimaakin näyttäisivätkin vihreää valoa molemmille linjauksille.