Kaupunginvaltuuston lähihistorian lyhyimmässä ja sujuvimmin edenneessä kokouksessa lyötiin lukkoon ensi vuoden talousarvio ja lähivuosien taloussuunnitelma. Valtuusto äänesti vain kerran ja käyttömenoja lisättiin 40 000 eurolla.

LOVIISA Talousarvio ja -suunnitelma oli taputeltu kuosiin jo kaupunginhallituksessa, jossa esityksestä ei äänestetty kertaakaan. Valtuustolle oli pidetty talousarviosta myös lähetekeskustelu.

Muutosesityksiä budjettikirjan tekstiin tehtiin yli 30. Silti kokous oli ohi kolmessa tunnissa ja vartissa.

Ainoa euromuutos budjettiin tehtiin, kun Rkp:n ryhmän esityksestä hyväksyttiin yksimielisesti fysioterapeutin palkkaaminen senioripalvelujen avohoitoon lisäämään seniorien kuntoutuspalveluja.

– Ehdotamme, että henkilötyövuosi, joka oli ajateltu säästää senioripalveluista, korvataan fysioterapeutin toimella, ryhmän johtaja Lotte-Marie Uutinen sanoi.

Hän perusteli ehdotusta sillä, että kotihoidon työntekijöiden työtaakka on viime vuosina kasvanut. Kuntoutus parantaa senioreiden elämänlaatua ja lyhentää hoitojaksoja.

Hän painotti myös kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimista.

Talousarviossa päätös merkitsee 40 000 euron lisäystä henkilöstökuluihin.

Sen sijaan sitoutumattomien ryhmän esitys ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön palkkaamiseen kaatui äänin 31-4.

Yhdyshenkilö olisi työskennellyt lasten ja nuorten keskuudessa.

Ryhmäpuheenvuoroissa painotettiin säästötarpeita tilanteessa, jossa kaupunki on tekemässä isoja investointeja.

Sdp:n ryhmäjohtaja Pertti Lohenoja oli huolissaan tulevien vuosien alijäämistä, kun tavoitteena pitäisi olla nollatulos.

– Palvelut pitäisi saada järjestettyä entistä kustannustehokkaammin.

Hän lisäsi, että suunta on kuitenkin ollut oikea.

Kokoomuksen Janne Lepola piti ilahduttavana, ettei tuloveroprosenttia nosteta. Myös Kuggomiin ja Valkoon suunniteltujen kevyen liikenteen väylien rakentamisen nopeuttaminen sai kiitosta.

Hän painotti, että suurten rakennusinvestointien toteuttamisessa pitää olla tarkkana.

Hän kaipasi kouluprojekteihin ulkopuolista valvojaa.

– Suurin syy investointeihin on huono valvonta rakentamisvaiheessa ja käyttäjien virheet.

Hän toivoi kaupunginhallituksen linjaavan, rakennetaanko uudet koulut clt:stä vai hirrestä.

Lisäksi hän kaipasi kaupungin organisaatiouudistukseen vauhtia.

Keskustan Kari Hagfors painotti vuokra-asuntotuotannon merkitystä asukasmäärän kasvattamisessa.

Hän piti tavoitetta, 300 asukkaan lisäystä valtuustokaudella, ylioptimistisena.

– Onko sitä pidettävä realistisena, kun asukasluku on laskenut kuusi vuotta peräkkäin ja laskee edelleen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén (r.) vakuutti, että tavoite on aivan realistinen.

Hagfors olisi lisäksi halunnut budjetin tekstiin kirjattavan, että kaupungin organisaatiouudistus valmistuu uuden kaupunginjohtajan johdolla kevään 2018 aikana.

Muutosesitystä ei kuitenkaan kannatettu ja tekstiksi jäi maininta, että organisaatiouudistus valmistuu ensi vuoden aikana.

Vihreiden Timo Noroviita kiinnitti huomiota siihen, että seuraavina vuosina kaupungissa rakennetaan yli 20 miljoonan euron edestä.

– Vuonna 2018 suunnitellaan ja ladataan, 2019 sitten tapahtuu paljon.

Vihreiden Janne Länsipuro katsoi, että kyläkouluista on kehitettävissä konsepti, joka kiinnostaa paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti. Uusi opetussuunnitelma ja suomalaisen koulutuksen hyvä maine yhdistettynä kyläkouluihin on hänen mukaansa hyvä hyödyntää markkinoinnissa.

Yhteisöverotuotto alle arvioidun

Kaupunginvaltuusto sai huonoja uutisia juuri ennen ensi vuoden talousarvion käsittelyn alkamista.

Talousjohtaja Kirsi Kettunen kertoi, että Loviisan kaupungin yhteisöverotuotto on ennakkotietojen mukaan jäämässä kahden miljoonan euron verran miinukselle budjettiesitykseen verrattuna. Verotuotto koskee yritysten vuonna 2016 maksamia veroja, joista kaupunki saa osansa.

Budjettiesitys myös rakentuu sen varaan, että palkat eivät nouse. Korotuksia saattaa kuitenkin olla tulossa, sillä talouden näkymät koko maassa ovat hyvät ja se näkyy liittokohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Niinpä valtuusto joutuu ensi vuoden aikana päättämään lisätalousarviosta.

Loviisa ei nosta kiinteistöveroja eikä tuloveroprosenttia ensi vuodelle. Tuloveroprosentti pysyy nykyisessä 19,75:ssä. Tuloveroprosenttia korotettiin viimeksi 2011.

Kunnallisveroa arvioidaan tänä vuonna kertyvän 47,4 miljoonaa euroa. Ensi vuonna kunnallisveroa ennustetaan kertyvän 47,8 miljoonaa euroa.

Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti pysyy 0,50:ssä ja vapaa-ajanasuntojen 1,20:ssä. Rakentamattomista rakennuspaikoista perittävä kiinteistöveroprosentti on 3,0.

Maavarantoa kasvatetaan

Kari Hagfors ihmetteli maanhankintaan varattua 500 000 euroa.

– Onko nyt suunnitelmissa jotain, koska summa on viisinkertaistettu viime vuoteen?

Kehittämisjohtaja Sten Frondénin mukaan tarve maanhankintaan on suuri.

– Jotta saisimme kaiken, joka on hieman pidemmällä aikavälillä tarpeellista, päädyimme reippaaseen kolmeen miljoonaan euroon. Tämä kuvastaa sitä, että lähtötaso on ollut riittämätön.

Yksittäisistä hankinnoista ei ole hänen mukaansa tehty päätöstä, mutta niitä on Frondénin mukaan pitkä liuta.

Päällimmäisenä on Loviisan Itärannan asemakaavan toteuttaminen ja rakentaminen. Jos hanke lähtee liikkeelle, se edellyttää maanhankintaa.

Pasi Laiho (sd.) tiedusteli Laivasillan kehittämisestä.

– Kaksi vuotta sitten summa oli 200 000, viime vuonna 500 000 ja nyt summa on paisunut 1,1 miljoonaan euroon. Mikä siellä nyt paisuu ja onko tarkoitus, että maksaa itsensä takaisin?

Tekninen johtaja Ulf Blomberg vastasi, että suurimman lisäyksen merkittävin syy on, että isoin laituri seisoo siellä osittain Pyhän Hengen varassa. Se pitää korvata hieman suuremmalla laiturilla. Kustannukset on arvioitu 30 Miles -hankkeen yhteydessä.

– Valitettavasti suuruusluokka alkaa olla tuollainen. Tuskin laituri maksaa itsensä takaisin venemaksuilla, vaan muuten, esimerkiksi kaupungin imagon parantumisella.