Loviisa 1&2:lle tarjolla lisävuosia

Eilen julkistettuun Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan merkittiin odotetusti kirjaus Loviisan ydinvoimalaitoksen jatkoluvasta. Lyhykäisyydessään linjaus kuuluu: ”Käytössä olevien ydinvoimaloiden jatkolupiin suhtaudutaan myönteisesti edellyttäen, että Säteilyturvakeskus puoltaa niitä.”

Vuonna 2007 hallitus pidensi kerralla 20 vuodella Loviisan voimalaitoksen käyttöikää. Silloin hallitus joutui äänestämään päätöksestä, kun vihreät jätti eriävän mielipiteen käyttölupien jatkosta. Vihreiden mielestä käyttölupia olisi tullut pidentää tässä vaiheessa vain 10 vuodella. Suomessa ydinvoimalan käyttöikää ei päätetä uuden laitoksen periaatepäätöksessä, vaan määritellään määräaikaisissa käyttöluvissa. Siksi reaktoreiden poliittinen hyväksyntä on saatava laitoksen elinkaaren aikana useampaan kertaan.

Hallitusohjelman taustakeskusteluissa arvioitiin, että Fortum päättäisi jatkoluvan hakemisesta nyt alkavan nelivuotiskauden aikana. Kymmenen lisävuotta tarkoittaisi Loviisan Hästholmenissa, että Loviisa 1 reaktorin käyttöä jatkettaisiin vuoteen 2037 ja kakkosreaktorin käyttöä vuoteen 2040 saakka. Silloin molemmat laitosyksiköt tulisivat toimineeksi 60 vuotta.

Alkuperäisissä Loviisan voimalan kannattavuuslaskelmissa olettamana käytettiin 30 vuoden taloudellista käyttöikää. Jo silloin laitoksen tekninen käyttöikä arvioitiin 40-50 vuodeksi.
60 vuoden käyttöikä ei ole maailmalla harvinaisuus. Esimerkiksi USA:ssa selvitetään jo ydinvoimaloiden käyttöiän jatkamista 80 vuoteen ja Venäjällä peräti 100 vuoteen. Myös Fennovoiman Hanhikiven voimalan suunnittelussa varaudutaan vähintään 60 vuoden käyttöön. Myös Suomessa teollisuuspiireissä visioidaan jo 80, jopa 100 vuoden käyttöiästä.

Toistaiseksi maailman vanhin kaupallisessa käytössä oleva reaktori on toiminut ensi syyskuussa Sveitsissä jo 50 vuotta. Beznaun ykkösreaktori otettiin käyttöön syyskuussa 1969. Beznaun reaktoria operoivan Axpo-yhtiön mukaan reaktori voisi näillä näkymin toimia ainakin vuoteen 2030 asti. Seuraavaksi vanhimmat reaktorit ovat Intiassa Tarapurin voimalan ykkös- ja kakkosreaktorit, jotka kytkettiin sähköverkkoon vuoden 1969 lokakuussa.

”Taloudellinen elinikä päättyy, mikäli ydinvoimayksikkö ei enää täytä viranomaisen turvallisuusvaatimuksia järkevällä hinnalla.”

Vaikka Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidentäminen kirjataankin hallitusohjelmaan, ei Fortum ole vielä julkistanut aikooko se hakea käyttöiän pidentämistä vai ei. Varmaa se ei siis ole, mutta hyvin todennäköistä. Voimalaitoksen vuosihuolloissa on jo vuosien ajan tehty muutos- ja perusparannustöitä, joiden tekijät tietävät niiden tähtäävän käyttöiän pidentämiseen.

Teollisuuden Voima Oy jätti tasan vuosi sitten hakemuksensa Olkiluoto 1 ja 2 reaktoreiden käyttöluvan jatkamisesta 20 vuodella eli vuoteen 2038 saakka. Silloin Olkiluodon kiehutusvesilaitoksen ykkösyksikkö tulee toimineeksi tasan 60 vuotta. Kakkosyksikkö valmistui kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1980.  Mikäli sekä TVO että Fortum saavat ydinvoimalaitoksilleen 10 vuoden käyttöluvan pidennyksen, ja jatkavat toimintaansa 60 ikävuoteen saakka, poistuisi sähkömarkkinoilta kolmessa vuodessa, vuosina 2037-2040 peräti 2799 megawattia sähköntuotantokapasiteettia. Se olisi suuri poistuma lyhyessä ajassa.

Ydinvoimalan käyttöiän jatkaminen on lähinnä taloudellinen kysymys. Tekniikka tai turvallisuus tuskin muodostuvat esteeksi. Teoriassa kaikki ydinvoimalan vanhenevat ja kuluvat osat, kuten höyrystimet, turbiinit, pumput, putket ja muutkin osat voidaan vaihtaa. Kyse on lähinnä siitä onko se kymmenen lisävuoden takia kannattavaa vai ei. Toistaiseksi ydinreaktoreita ei toistaiseksi ole vaihdettu vielä missään. Oman haasteensa tuo myös esimerkiksi voimalaitoksen sähköjohdot, joita on arvatenkin tuhansia kilometrejä. Osa sähköjohdoista on 60 vuodessa saattanut haurastua, ja niiden uusiminen olisi työlästä ja tulisi kalliiksi. Taloudellinen elinikä päättyy, mikäli ydinvoimayksikkö ei enää täytä viranomaisen turvallisuusvaatimuksia järkevällä hinnalla.