Liikkuva sydäniskuri Pernajaan

Autossa mukana. Autoilija Mats ”Masse” Eriksson ja Ari-Pekka Aarnio kertoivat laitteesta ja hankinnasta eilen Vanhakylässä. Kuva:Mika Mykkänen
Ammattiautoilija Mats ”Masse” Eriksson haluaa auttaa osaltaan. Hän on hankkinut sydäniskurin autoonsa. Sydänsankarit hanke on törmännyt kuitenkin maamme tiukkaan tietosuojalakiin, vaikka hädän ei pitäisi lukea lakia.

VANHAKYLÄ Pernajalainen Mats ”Masse” Eriksson on tämänhetkisten tietojen mukaan toinen autoilija maassamme, jolla on kyydissä mukana defibrallaattori eli sydäniskuri. Kyseessä on ns. liikkuva maallikkolaite ja se on tarkoitettu elvytykseen.
Suomen Ammattiliikenne Akatemian kouluttaja Ari-Pekka Aarnio sanoo, että toinen on Helsingissä taksitarkastajalla.

– Kun Ari-Pekka ryhtyi puhumaan sydänsankareista, niin se alkoi kuulostaa omalta, Eriksson sanoo.

Keskustelu käytiin akatemian koulutuksen kahvitauolla.

Sydänsankarit -hankkeen tavoitteena on käynnistää useissa muissa maissa käytössä oleva vapaaehtoisista henkilöistä koostuva hälytysrinki elvytystapauksiin Suomessa, aluksi Uudenmaan alueella.

Eriksson kertoo arvostavansa vapaapalokuntien toimintaa, mutta oman työn vuoksi siihen mukaan lähteminen on ollut vaikeaa, ellei peräti mahdotonta.

Nyt hänellä kulkee autossa mukana laite, joka soveltuu elvytykseen sydänpysähdyksen sattuessa.

Se on hänen tapansa osallistua vapaaehtoiseen auttamiseen.
– Kuka tahansa voi käydä katsomassa lähimmän laitteen osoitteessa www.defi.fi.

Helppokäyttöinen

Ari-Pekka Aarnio vakuuttaa, että laitteella maallikkokin pystyy elvyttämään sydänpysähdyspotilaan. Laite opastaa käyttäjäänsä koko elvytystoimenpiteen ajan.

– Laite piippaa painelun tahtiin ja jopa mittaa kuinka kova painallus on.

– Se toimii kahdella näppäimellä. Toinen niistä on käynnistysnäppäin ja toinen on näppäin jolla sähköisku annetaan.

Aarnio kertoo, että hän on testannut laitteen käyttöä ensiapukursseilla niin, että kurssilaiset eivät saa mitään koulutusta. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä.
Ihmiset ovat osanneet käyttää laitetta kylmiltään ja saaneet sen toimintaan.

– Kaikki ovat osanneet tehdä elvytyksen laitteen ohjeiden mukaan.

Laite on käytännössä riskitön, mutta tarkkana on silti oltava.

– Yksi riski on, joka on se, että käyttäjä on kiinni jollain tavalla potilaassa ja saa sähköiskun, Aarnio kertoo.

Sähköiskusta ei sellaisenaan kuitenkaan ole isoa vaaraa.

– Se on amerikkalaista hömpötystä.

Hän on itse päässyt kerran kokemaan iskun.

– Laite antaa paimenpoikamaisen sähköiskun.
Ennen kouluttajaksi siirtymistä hän toimi 30 vuotta ensihoitajana.

Tietosuojalaki haittaa

Sydänsankarit -projekti on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPR:n, Hätäkeskuksen ja HUS:in yhteishanke.
Toiveissa on, että tulevaisuudessa tieto mahdollisista elvytystilanteista kulkeutuisi Hälytyskeskuksesta lähimpinä oleville maallikoille tarkoitetun defibrallaattorin omistajille, kuten esimerkiksi Erikssonille.

Aarnion mukaan ideaalitilanne olisi, jos hätäkeskus pystyisi ilmoittamaan tilanteesta suoraan reaaliajassa esimerkiksi viestillä kännykkään, jolloin vastaanottaja voisi kuitata tehtävän itselleen.

Arvioiden mukaan projektin avulla pystyttäisiin pelastamaan vuodessa 400 ihmishenkeä nykyistä enemmän.

Mitään arviota siitä ei ole, milloin Sydänsankarit-projekti on toiminnassa.
Miksi järjestelmä ei ole vielä käytössä?

– Tämä ei ole nykyisellään vielä mahdollista. Tietosuojasäännöt estävät antamasta tietoa. Ulkopuolisille ei voida antaa tietoa, että jollekin on tapahtunut hätätilanne, Aarnio harmittelee.

Mietinnässä on parhaillaan se, kuinka tämä saataisiin ohitettua ja tieto liikkumaan. Ennen sitä paikalle tulee viranomainen aikanaan, vaikka naapuritalossa saattaisi olla defibrallaattori käyttövalmiina.

Esimerkiksi Tanskassa Sydänsankarit-projektin kaltainen systeemi toimii täysi ja ihmiset ovat siitä tietoisia.

– Tanskassa taksiautoilijat käyttävät omassa markkinoinnissaan sitä, että heillä on autossaan defibrallaattori.

Eroa on myös laitteiden määrässä. Suomessa laitteita on noin nyt 2 000, Ruotsissa 11 000 ja Tanskassa 14 000.

– Valmiudet järjestelmään ovat olemassa ja halukkaita on tulossa paljon, Aarnio sanoo.

Ohjeita. Laite on varustettu kuvallisilla ohjeilla. Kuva: Mika Mykkänen

Hänen mukaansa joukossa on yrityksiä, yksityisiä ja taloyhtiöitä, jotka odottavat, että kokonaisuus saataisiin käyntiin.

– Kuka tahansa voi liittyä tulevaisuudessa projektiin mukaan, jos kokee että on halua auttaa.

– Kun Sydänsankarit -projekti lähtee täydellä teholla käyntiin, niin se on minun tapani olla mukana auttamassa, Eriksson kertoo.

Hän haastaa myös muut ammatikseen autoilevat hankkimaan laitteen autoonsa. Mitä enemmän niitä on, sitä varmemmin potilas saa apua ensimmäisten kriittisten minuuttien aikana.

Eriksson kertoo, ettei ole vielä työssään joutunut auttajan rooliin, mutta sitä ei koskaan tiedä milloin se on edessä. Alueella asuu paljon esimerkiksi vanhusväestöä.

– Sydänpysähdykset eivät ole yksin iäkkäiden ongelma, Aarnio muistuttaa.

Hänen mukaansa niitä sattuu nykyään myös entistä useammin nuorille.

Linkki: Katso Defi.fi -sivustolta lähimpien sydäniskureiden sijainti.