Lehdontappajan kitkijät työssään

Juuret. Eetu Henriksson kitkemässä jättibalsamia. Kuva Auli Henriksson
Vieraslajien kitkentä on pitkäjänteistä ja hikistä työtä. Loviisan kaupungin kesätyöntekijät Moa Ström ja Eetu Henriksson huhkivat jättibalsamin kimpussa Bellanrannan ja Sahaniemen välisellä kolmiolla, jotta läheinen suojeltu lehto säästyisi tältä vieraslajilta.

LOVIISA Aurinko porottaa heijastinliiveihin sonnustautuneihin nuoriin. Jättibalsami on jo melkein korkeampaa kuin kitkijät, Moa Ström ja Eetu Henriksson. Molemmat aloittivat kaupungin kesätöissä maanantaina 2.7. Keskiviikkona he olivat säkittäneet aamukymmeneltä jo toistakymmentä säkillistä jättibalsamia Sahaniemen ja Bellan väliseltä kolmionmuotoiselta alueelta.

Loviisan kaupungin puutarhuri Mona Bäckman kertoo jättibalsamin saavan mädäntyä säkeissä rauhassa ennen kuin ne kompostoidaan. Sitkeä kasvi kun voi lähteä kasvamaan varren nivelkohdistakin.

Kukinta alkamassa. Jättibalsamia voi kitkeä käsin toisin kuin myrkyllistä jättiputkea. Kuva Auli Henriksson

Sinänsä kauniisti kukkiva jättibalsami lisättiin EU:n vieraslajilistalle viime vuonna. Tuolloin se oli jo ehtinyt Loviisassa kukkimaan, joten tehokasta torjuntaa tehdään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Bäckman huomauttaa, että jättibalsami on kitkettävä ennen kukintaa, joka houkuttelee kukkiin niin paljon hyönteisiä, että kitkeminen on hankalaa ja siementen leviämisen vuoksi olisi kitkettävä ennen kukintaa.

Korkeaa. Kaupungin kesätyöntekijä Moa Ström ja jättibalsamit. Tässä kuuluisi jättibalsamien sijaan kasvaa erilaisia lehtokasveja. Kuva Auli Henriksson

Loviisan keskustan alueella on neljä kasvillisuuden vuoksi suojeltua aluetta. Sahanniemen-Bellanrannan tuntumassa kitketään nyt jättibalsamia sekä isotuomenpihlajaa, jotta lähistön suojeltu lehto pysyy puhtaana näistä vieraslajeista. Jättibalsami erityisesti, mutta myös isotuomenpihlaja ovat ”lehdontappajia”. Suojeltuja lehtoalueita keskustan alueella on lisäksi Panimonmäellä sekä kaksi Ehrensvärdin polun varrella.

Vaarallinen jättiputki

Loviisassa puisto-osastolla resurssit ovat pienet, ja siksi on keskitytty jättiputken torjumiseen. Jättiputki on jopa vaarallinen, ja sen torjumiseen voi kaupungin apua pyytää myös yksityinen asukas. Kaupungilta tullaan torjunta-apuun omakustannehinnalla. Round Upia käytetään myrkyttämiseen vielä niin kauan kuin se on sallittua, biologinen vaihtoehto on pelargonihappo.

Vieraslajit pois. Kaupungin puutarhuri Mona Bäckman kertoo Loviisan keskittyvän vähäisten resurssien vuoksi jättiputken torjumiseen ja muita vieraslajeja poistetaan resurssien mukaan. Jättibalsamia voi kitkeä käsin, ja kaupungin kesätyöntekijät ovat tarttuneet innolla työhön. Kuva Auli Henriksson

Loviisassa on tällä hetkellä noin 20 jättiputkiesiintymää. Kun jättiputki on poistettu, tarkkaillaan sitä aluetta vielä kymmenen vuoden ajan viimeisestä esiintymisestä. Jos maata esimerkiksi kaivetaan, voi jättiputki alkaa kasvamaan uudestaan.

– Jättiputki pyritään torjumaan Loviisan alueelta kokonaan. Se on myrkyllinen ja vaarallinen, Bäckman huomauttaa.

Nyt kesätyöntekijöiden työn alla oleva jättibalsami ei ole myrkyllinen ja sitä voi hyvin kitkeä käsin. Se on haitallinen vieraslaji, koska se levitessään tuhoaa muut kasvit tieltään ja on riski erityisesti suojeltujen lehtojen läheisyydessä.

Isotuomipihlaja ja kurtturuusu

Oppisopimuksella metsuriksi opiskeleva Rasmus Mikkola tarttuu tottuneesti raivaussahaan. Aiemmin jo nauhoilla merkityt poistettavat isotuomenpihlajat kaatuvat lehtoalueen reunamilla Tamminiemeä vastapäätä. Ennen tätä ei Mikkola tiennyt isotuomenpihlajaa, mutta nyt on sekin tullut tutuksi.

Raivausta. Metsuriopiskelija Rasmus Mikkola poisti isotuomipihlajaa suojellun lehdon reunoilta. Kuva Auli Henriksson

Toinen oppisopimusopiskelija on ollut kurtturuusujen torjunnassa kaulaamalla niitä.
– Nuoret oppivat samalla arvostamaan luontoa ja ymmärtämään, että tätäkin työtä tehdään tulevaisuutta ja heitä varten. Myös kasvituntemus lisääntyy, luonnehtii Bäckman kesätyön nuorille antamia etuja.