Latauspisteitä Loviisaankin

Eri puolilla maailmaa varaudutaan kirjavaan tahtiin sähköautojen ja muiden sähköisten kulkupelien yleistymiseen.

Maaliskuun alussa Fortum ilmoitti ryhtyvänsä rakentamaan sähköautojen suurteholatausasemien verkostoa Helsingin, Tukholman ja Oslon välille. Yhdellä latauksella noin 300 kilometriä kulkeville autoille tarkoitetun pikalatausverkoston on määrä valmistua vuoden 2018 aikana.

Vuonna 2010 käynnistynyt Charge & Drive -projekti on poikinut Pohjoismaihin jo noin 1200 latauspistettä. Sähköautoilun luvatussa maassa Norjassa Fortum on noussut jo markkinajohtajan asemaan.

Sen sijaan Suomessa Fortumin latausasemia on vasta 90 kappaletta. Uuden E18-moottoritien rakentamisen yhteydessä vuonna 2010 väylästä visiointiin mielikuvaa vihreästä moottoritiestä, jonka varrella olisi muun muassa useita latauspisteitä.
Siitä mielikuvasta ollaan vielä valitettavan kaukana, mutta sähköautojen ja niiden latausasemien voi silti arvioida laajemmin saavuttavan vähitellen myös Loviisan seudun.
Sähköautojen yleistyminen on syytä ottaa huomioon jo nyt kaikessa yhdyskuntasuunnittelussa sekä rakentamisessa. Lähes kaikissa isommissa kauppakeskuksissa on jo nyt varattu sähköautoille parkkiruutuja ja latauspisteitä.
Atomikaupunki Loviisa on sähköautoilijoiden kartalla vielä varsin valkoinen alue. Seudun toistaiseksi ainoa julkinen latauspiste sijaitsee Kuninkaantien ABC:llä. Porvoossa niitä on jo kymmenen.

Latausasemia soisi pikaisesti rakennettavan Loviisan muidenkin palvelupisteiden lähettyville.

Jo lähitulevaisuudessa yhä useampi autoilija suunnittelee reittinsä sekä pysähtymispaikkansa latauspisteiden verkoston perusteella.

Jääkiekko on kontaktilaji

Lauantaina Loviisan jäähallissa pelattu B-junioreiden alueliigan ottelu Loviisan Jääkiekkoklubin ja Oulunkylän Kiekko-Kerhon välillä sai yllättäen jopa valtakunnallista huomiota, kun Suomen suosituimpiin nettisivustoihin lukeutuva Ilta-Sanomat näkyvästi uutisoi, että tuomarit keskeyttivät pelin hieman ennen loppua lukuisten jäähyjen ja nujakointien takia.

Jäähyminuutteja kertyi yhteensä peräti 216, joista 111 kotijoukkue LJK:lle ja 105 vierasjoukkue OKK:lle. Osa jäähyistä annettiin väkivaltaisten taklausten, osa tappeluiden ja osa suunsoiton seurauksena.

Lisäksi videokuvaa junnujen nujakoinneista levisi laajaan jakeluun.

Myös Loviisan Sanomat uutisoi tapauksesta viikonloppuna, sillä monet LS:n lukijat ihmettelivät mitä Rauhalan hallissa oikein on tapahtunut, koska valtakunnallinen media oli tapahtumiin tarttunut.

Sääntörikkomukset, väkivaltaisuudet tai muu epäasiallinen käytös eivät kuulu kiekkokaukaloon eikä tietenkään muuallekaan. Kiekkoilun harrastajat tietävät, ettei lajin rajulta näyttävää poljentoa pidä silti tarkastella kansantanhuasenteella.

Tapausta ei pidä turhaan liioitella ainakaan sen perusteella, että se päätyi sattumalta Ilta-Sanomiin. Eikä varsinkaan leimata LJK.n erittäin ansiokasta juniorityötä tai sen tekijöitä.

On todennäköistä, että LJK sekä jääkiekkoliitto kohdistavat pikapuolin jonkinlaisia kurinpitotoimia ylilyönteihin syyllistyneille ja mahdollisesti myös molemmille seuroille.

Vaikka jääkiekko on fyysinen kontaktilaji, jossa usein ryskyy ja hytkyy, niin törkeää ja epäasiallista käytöstä ei tietenkään voi mitenkään hyväksyä. Ei varsinkaan valvotussa kiekkotapahtumassa.

Mutta ei oikein voi hyväksyä myöskään kaikkea sitä some-sontaa, pilkkaa ja kiihkomielistä kielenkäyttöä, johon turhan monet lauantain onnetonta junioriottelua kommentoineet ihmiset eri areenoilla ajautuivat.

Jos Facebookissa olisi yhtä tiukat säännöt ja valvonta esimerkiksi kielenkäytön suhteen kuin kiekkokaukaloissa, olisi monille some-kirjoittajille jaettu useita käytösrangaistuksia ja ehkä muutamia julkisuuspelikieltojakin.