Lakkautusuhka siirtyy taas

Uhka Lahden ja Loviisan sataman välisen rautatieyhteyden lakkauttamisesta väistyi jälleen noin viideksi vuodeksi, kun Liikenneviraston työryhmä päätyi esittämään rataosuuden kunnossapidon ja perusparannusten jatkamista ainakin seuraavan viiden vuoden ajan. Vähäliikenteisten rataosuuksien kohtaloa ja näkymiä pohtiva työryhmä tekee selvitykset ja esitykset viiden vuoden välein, ja jokaisella kerralla muutama rataosuus esitetään lakkautettavaksi tai otettavaksi tarkempaan syyniin.

Tällä kertaa Loviisassa voitiin jälleen huokaista helpotuksesta, mutta seuraavat vuodet tulevat olemaan ratkaisevia radan säilymisen kannalta. Työryhmän esityksen mukaan Lahti-Loviisa -radan kunnossapidon jatkaminen viiden vuoden jälkeen edellyttää vakiintunutta rautatieliikennettä ja positiivisia kehitysnäkymiä eli käytännössä liikenteen vähenemisen kääntämistä kasvuksi.

Sivulla 6 julkaistu taulukko kertoo karua kieltään Loviisan radan liikennemäärien vähenemisestä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun vielä vuonna 2007 Lahden ja Loviisan välisellä radalla kuljetettiin yhteensä 300 tuhatta tonnia rahtia, olivat kuormat pudonneet vuonna 2016 noin 51 tuhanteen tonniin. Pudotus on ollut jyrkkä.

Samaan aikaan Loviisan radan jatkona olevan Lahden ja Heinolan välisen rataosuuden tonnimäärät ovat pysyneet kymmenessä vuodessa kutakuinkin entisellä tasolla 300-200 tuhannessa tonnissa vuosittain. Siitä huolimatta sekin rataosuus on luokiteltu vähäliikenteiseksi ja otettu tarkkailulistalle. Vähäliikenteiseksi määritellään tavaraliikenteen rataosa, jolla kuljetusmäärä on vuosittain enintään 300 000 tonnia.

”Tällä kertaa Loviisassa voitiin jälleen huokaista helpotuksesta, mutta seuraavat vuodet tulevat olemaan ratkaisevia radan säilymisen kannalta.”

Liikenneviraston työryhmän raportissa arvioidaan, että Loviisan sataman siirtyminen Helsingin Satama Oy:n 60 prosentin enemmistöomistukseen kasvattaa myös Loviisan radan liikennemääriä. Raportissa arvioidaan, että Helsingin satama täydentää Vuosaaren sataman palveluita tarjoamalla Loviisassa kanavan irtolastitavaran kuljetuksille.
Siitä on jo merkkejä, kun Loviisan satamaan on alkanut ilmestyä useiden uusien lastilajikkeiden kasoja. Samalla junien määrä on lähtenyt kasvuun, kun vuonna 2016 junavuoroja oli 340 kappaletta ja vuonna 2017 jo 385 kappaletta.

Loviisan radan käyttöaste ja liikennemäärien kehitys on paljolti riippuvainen VR:n palvelu- ja hintatasosta verrattuna kilpaileviin rekkakuljetuksiin nähden. Monissa tapauksissa rautatiekuljetus ei ole ollut riittävän kilpailukykyinen kumipyöriin verrattuna.
Myös rautatievaunujen puute on ohjannut jo nyt osan kuljetuksista maanteille. Samoin VR:n vaatimus vähintään 10 junavaunun letkoista ei ole mahdollistanut lisätoimituksia junalla.

Mikäli Lahti-Loviisa -rata lakkautettaisiin ja sen liikennemäärät siirtyisivät kumipyörille, merkitsisi se noin 7 000 lisärekkaa nykyisten rekkamäärien lisäksi kuormittamaan seudun tieverkkoa. Rautatieyhteyden säilyminen on tärkeää paitsi Loviisan satamalle niin myös koko Loviisan seudun liikenneturvallisuudelle, ympäristölle sekä tiestön kunnolle.

Lähin yksikkö unohtui

Viisihenkinen perhe, jossa 1-, 3- ja 5-vuotiaat lapset, joutui viime viikolla vedenvaraan Lilla Vådholmenin koillispuolella, kun heidän avoveneensä kaatui. Paikalle hälytettiin 8 viranomaisten pelastusyksikköä Kotkasta, Loviisasta, Porvoosta, Tuusulasta ja Espoosta. Mutta ei kaikkein lähintä Valkon VPK:n veneyksikköä, joka yleensä on ensimmäisenä ehtinyt merialueella hädässä olevien avuksi.

Kaikeksi onneksi uhkaavasta tilanteesta selvittiin säikähdyksellä, kun haveri sattui vain 30 metrin päässä rannasta ja perheen isä sai kiskottua lapset rannalle.

Jako viranomaisiin ja vapaaehtoisiin tulisi jättää taka-alalle, kun on hätätilanteista kyse. Lähimmän tehtävään soveltuvan pelastusyksikön sisällyttäminen vasteisiin ja etupainotteinen hälyttäminen tulisi olla automaatio, jotta ei menetetä joskus niin elintärkeitä minuutteja.