Lailliseen kansalaisaktiivisuuteen!

Loviisan Sanomat julkaisi syyskuun alussa eräiden loviisalaisten vetoomuksen, jossa kehotettiin toivottamaan tervetulleiksi kaupungissa olevat turvapaikan hakijat. Vetoomuksessa leimataan Maahanmuuttoviraston (Migri) päätöksenteko rutiininomaiseksi ja virheelliseksi. Sen sanotaan syyllistyneen jopa väärinkäytöksiin. Kirjoittajat kertovat, etteivät hyväksy Maahanmuuttoviraston päätöksiä mainituista syistä. Onko siis niin, että nuo hakijat ovat saaneet kielteisen päätöksen, mutta kieltäytyvät poistumasta maasta?

Vetoomus jättää paljon kertomatta. Se herättää paljon kysymyksiä. Otan esille muutamia näkökohtia. Samalla jään ihmettelemään. Miksi vetoomus ei ole herättänyt keskustelua? Edes lehdistö, vallan vahtikoira, ei ole tarttunut siihen.

Meillä kansalaisen edellytetään noudattavan voimassa olevia lakeja ja viranomaisten määräyksiä. Horjutetaanko vetoomuksella tätä periaatetta? Allekirjoittajien joukossa on kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kaupunginhallitusten yhtenä tehtävänä on laillisuuden valvonta. Vaarantuuko tuon tehtävän hoitamisen uskottavuus jollakin tavalla vetoomuksen myötä?

Vetoomuksen ensimmäinen allekirjoittaja kuuluu järkyttäneen huhtikuussa monia paikkakuntalaisia kirjoituksellaan, jossa hän käsitteli suomenkielisten tulomuuttajien toivetta, että heidän lapsensa oppisivat Loviisassa ruotsia. Kirjoittajan mukaan se voitiin kokea hyväksikäytöksi. ”Ruotsinkielinen yhteisö ei ole suomenkielisiä varten, vaan ihan itseään varten”. Onko kirjotuksen periaate omiaan heikentämään eri etnisten ryhmien välisiä suhteita? Miten yleinen tuo ajattelun tapa on Loviisassa? Eikö huhtikuun ja syyskuun tekstien välillä ole huutava ristiriita?

Emme voi kukin kohdaltamme ryhtyä valitsemaan: lakeja ja määräyksiä, joita noudatamme ja toisaalta niitä, joita kieltäydymme tottelemasta. – Sellainen johtaa anarkiaan.

Maailmanlaajuisen pakolaiskysymyksen ratkaiseminen vaatii kansainvälisiä sopimuksia ja yhteistyötä, hyviä ideoita ja paljon hyvää tahtoa. Toiminnan laillisuus on ensimmäinen edellytys. Horjuttaako vetoomus sitä kannustaessaan laittomuuteen? Siihen, mistä se viranomaista syyttää?

Voidaanko olettaa, että asenteellinen vetoomus, jossa toisaalla ovat herttaiset perheet ja toisaalla tunteettomat ja jopa rikolliset viranomaiset, auttaa loviisalaisia perusteltuun ja tasapainoiseen kannan muodostamiseen? Vain onko kenties niin, että se edellä mainituista syistä ja huonosti valitusta ajankohdasta johtuen on omiaan kärjistämään vihapuheen täyttämää ilmapiiriä?

Apua tarvitsevia on autettava. Suomi on turvallinen oikeusvaltio, jossa asioita voi ja tulee hoitaa laillisin keinoin ja kansainvälisiä sopimuksia noudattaen. Toteutuuko se Loviisan Sanomissa julkaistussa vetoomuksessa? Sen toimintatapaa noudattamalla yhteiskuntien vakaus vaarantuu. Emme voi kukin kohdaltamme ryhtyä valitsemaan: lakeja ja määräyksiä, joita noudatamme ja toisaalta niitä, joita kieltäydymme tottelemasta. – Sellainen johtaa anarkiaan.

Heikki Rytkölä, Kotka