Laatumaitoa Lapinjärveltä

100-tonnari. Maitotilan emäntä Britta Anttila sanoo, että palkinto kannustaa tekemään parhaansa. Kuvassa rapsuteltavana hyvin tuottava ayrshire Viola, joka on tuottanut jo satatuhatta litraa maitoa. Kokonaismäärä on kertynyt vuodesta 2008 lähtien. Kuva Mika Mykkänen

Elintarvikehygieniaa ja maitohygieniaa edistävä Walter Ehrströmin säätiö palkitsi heikinkyläläiset maidontuottajat Britta Anttilan ja Jukka Tulkin tiistaina. Juhlaa vietettiin työn merkeissä.

HEIKINKYLÄ Maitotilan emäntä Britta Anttila opastaa saappaiden desinfiointiin ennen kuin sisään navettaan pääsee. Käytävän varrella vuosihuolletaan lypsykonetta. Kaiken on oltava tiptop, jotta laatu säilyy.

Ja hyvin on säilynyt, sillä maitotila on tuottanut 25 vuotta ykköslaatuluokan maitoa. Pitkät laatuputket ovat tätä nykyä harvinaisia.

Parhaan laatuluokan eli E-luokan maidossa on matalat solu- ja bakteeriluvut, eikä siinä saa esiintyä lainkaan mikrobilääkeaineita.
– Ei se aivan helpolla tule. Pitää reagoida heti, jos jotain yllättävää tapahtuu, Anttila sanoo.

Huippumaidon tuottaminen edellyttää hyvää utareterveyttä ja lypsyhygieniaa.
– Seuraamme niitä koko ajan. Se on kaiken aa ja oo.

Lisäksi ajan tasalla on pysyttävä jatkuvasti. Tietoa on hankittava jatkuvasti esimerkiksi ammattilehdistä ja alan järjestöiltä.

Hän antaa osakiitoksen menestyksestä lomittajille, jotka ovat olleet hyviä.
Tila toimittaa maidon Osuuskunta Tuottajain Maidolle, jonka omistavat kokonaisuudessaan osuuskunnan maidontuottajat. Tuottajain Maito on puolestaan Valio Oy:n osakas omistaen siitä noin neljäsosan.

Isommat yksiköt

Anttila ei näe alan tulevaisuudelle kuin yhden suunnan.
– Totuus on se, että isompiin yksiköihin mennään.

Maitotilalla lypsäviä on 28 ja sen päälle nuorta karjaa.
– Kokonaismäärä on 50 – 60.

Hän pohtii, että päiden määrä on oltava puolta suurempi, jotta toiminta kannattaa tulevaisuudessa.

Tämä kehityssuunta koskee varsinkin nuoria maatalousyrittäjiä.
Maitotilalla on parsinavetta, josta eläimet pääsevät laitumelle kevään koittaessa.
– Nuori karja pääsee heti ulos, kun maa kuivahtaa ja ruokaa on tarjolla pelloilla. Ne saavat olla ulkona käytännössä puolisen vuotta.

Sisällä käydään ainoastaan lypsyllä. Se vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja sitä kautta laatuun.

Anttila uskoo, että tulevaisuus on pihattonavetoissa, joissa karja pääsee liikkumaan vapaasti.

Maidontuottajan arki

Maidontuottajan työ on kovaa työtä. Tulot ovat tiukassa. Tilastokeskuksen tuottajahintaindeksin mukaan maidosta maksettiin lypsytilallisille viime vuoden viimeisellä neljänneksellä reilut 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017 samaan aikaan.

– Olisi mukavaa, että tästä saisi palkkaa eikä pelkkää työn iloa. Tämä on… sanotaanko haastavaa, Anttila arvioi.

Hän toivoo, että suomalaisia elintarvikkeita ja kotimaisuutta ryhdyttäisiin tulevaisuudessa jälleen arvostamaan enemmän.
– Sitä aina toivoo, että ihmiset havahtuisivat.

Hän toivoo myös, että kauppa hinnoittelisi kotimaiset tuotteet niin kilpailukykyisesti, että ne siirtyisivät hyllystä kauppakärryyn.
– Sehän se ratkaisee. Siinä olisi isoille kauppaketjuille haastetta.
Maitotilojen osalta tilanne maassamme on se, että tilojen määrä vähenee.

Anttila jakaa huolen siitä, että tulevaisuudessa myös kotimaisten elintarvikkeiden määrä vähenee, kun tilanpito ei ole kannattavaa eikä uusia tekijöitä saada mukaan entisten eläköityessä.

Ehrströmin kultamitalit
  • Tänä vuonna Walter Ehrströmin säätiö myönsi maidontuottajille yhteensä 247 kultamitalia, joista 218 jaetaan kultamitalijuhlassa.
  • Palkittavista tiloista peräti kaksi on tuottanut E-luokan maitoa taukoamatta 50 vuoden ajan.
  • Walter Ehrströmin säätiö myönsi ensimmäisen kultamitalin maidontuottajalle vuonna 1973.
  • Vuonna 2019 jaettavat mitalit mukaan lukien säätiö on myöntänyt yhteensä 2 428 kultamitalia.