Ted Nybondaksen tilalla eläimistä pidetään hyvää huolta. Kuva. Susanna Heiska
Nybondaksen kotitila Hopomintien varressa on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1782. Nyt tilalla kasvatetaan Hereford-karjaa ja pidetään idyllistä tilapuotia.

 

LOVIISA Ted Nybondas on lähellä unelmaansa.

– Tämä on sitä mistä olen aina haaveillut. Kun vielä pääsen siihen pisteeseen, että voin lopettaa työni rakennushommissa ja keskittyä pelkästään karjanhoitoon olen saavuttanut sen mitä haluan tehdä, Nybondas sanoo vielä tyhjän, perheen uudeksi kodiksi remontoitavan talon keittiössä.

Tilalla on aina ollut eläimiä, lehmiä, sikoja ja hevosia. Vuonna 2007 tilalle ostettiin ensimmäiset Hereford-lehmät.

– Nyt päitä on yhteensä vajaat 80, josta emolehmiä on kolmisenkymmentä.

Tällä hetkellä tilalta lähtee tuotantoon yksi vasikka kuukaudessa tai kahdessa.

– Tavoitteena olisi yksi tai kaksi vasikkaa kuukaudessa, että kannattavuus paranisi. Tuotantoa pitäisi lisätä aika paljon, että voisin palkata tähän toisen henkilön.

Vuoteen 2005 saakka tilalla kasvatettiin sikoja.

– Vuoden 2005 jälkeen kannattavuus romahti kertaheitolla ja kustannukset nousivat pilviin. Peltoalaakaan ei ollut tarpeeksi viljelyyn, Nybondas kertoo Hereford-kasvattajaksi ryhtymisen taustoista.

Ajan kanssa

Nybondas ei ainakaan toistaiseksi myy vasikoita isoille tuottajille.

-Liha ei kasva puussa, joten sitä ei riitä kaikille. Minulle tärkeimpiä ovat vakituiset yksityisasiakkaat.

Kaiken kaikkiaan kysymys on siitä, että tehotuotanto ja voiton maksimointi eivät sovi alkuunkaan Nybondaksen ajatusmaailmaan.

– Haluan panostaa laatuun. Se edellyttää stressitöntä elinympäristöä, luonnollista ravintoa ja aikaa antaa vasikoiden kasvaa omaa tahtiaan.

Myös tuotantoketjussa hyvän lihatuotteen kypsytys vaatii aikaa.

-Vasikka teurastetaan Orimattilassa Vainion teurastamolla. Siellä otetaan talteen kieli, maksa, sydän ja muut elimet. Seuraavaksi ruho viedään Porvooseen Herekille leikattavaksi ja pakattavaksi. Ennen sitä ruhoa riiputetaan viikon verran ja filee- ja kokolihat raakakypsennetään nolla-asteisessa tilassa kahdesta kolmeen viikkoon ja pakastetaan vasta sen jälkeen.

Riittävä kypsytysaika on ainoa tie Nybondakselle kelpaavaan laatuun.

-Tämä on ainoa tapa taata lihan mureus. Heti leikkaamiseen jälkeen pakattu liha ei vain ole valmista, Nybondas painottaa.

Teiras Herefordin tilalla myydään lihatuotteita laidasta laitaan. Määrät mukailevat vuodenaikoja.

– Myymme kaikkea kielestä häntään. Kesällä vähemmän paisteja, mutta enemmän jauhelihaa sekä savustettua lihaa ja grillimakkaraa, jotka valmistetaan Korian Palvilihassa.

Paitsi tilauksesta ja suoraan tilapuodista, Teiras Herefordin tuotteita on myytävänä Café Liljassa. Myös Degerby Gille käyttää listallaan tilan tuotteita.

Heikotkin hoidetaan

Tilalla on kerrallaan yksi siitossonni, jolta riittää rakkautta kolmellekymmenelle emolehmälle.

– Sonni vaihdetaan 3-4 vuoden välein, että perimä pysyy terveenä. Kahta sonnia ei voi samoissa tiloissa pitää ilman tappelua, Nybondas sanoo.

Sonni pääsee laitumelle juhannuksen tienoilla, joten suuri osa vasikoista syntyy keväällä, maalis-toukokuun välisenä aikana.

– Vasikoiden syntyminen ei ole itsestään selvää. Jos sattuu huono sonni ja huono rehuvuosi, voi olla, ettei tule yhtäkään vasikkaa.

Emolehmä voi synnyttää ensimmäisen vasikan 3-vuotiaana.

-Yksi emolehmä voi synnyttää korkeintaan kymmenkunta vasikkaa elämänsä aikana.

Joskus synnyttämisessä voi ilmetä komplikaatioita, tai imetys voi häiriintyä niin, että vasikka on keinoruokinnan varassa.

-Vastikkeella ruokittu vasikka tuottaa taloudellisesti vain tappiota, koska sen hoitamiseen menee niin paljon aikaa eikä se kasva normaalisti. Mutta jos minulla ei olisi halua huolehtia sellaisistakin vasikoista, koko hommassa ei olisi mitään mieltä. Se tunne, kun vastasyntynyt vasikka oppii imemään vastiketta pillistä, on sanoinkuvaamattoman hieno.

Sonni säilyy

Lihan laadun kannalta teurastettavan vasikan iällä ja sukupuolella on suuri merkitys.

-Tehotuotannossa vasikoita syötetään voimarehulla, että ne kasvavat nopeammin ja ovat valmiita teurastettavaksi noin 18 kuukauden ikäisinä. Meillä eläimille ei anneta voimarehua, vaan ne saavat kasvaa rauhassa ja ne teurastetaan vasta 20-26 kuukauden ikäisinä vähän varastotilanteesta riippuen.

Erityisesti naarasnautojen kohdalla teurastusajankohdalla on suuri merkitys.

-Lehmistä saadaan parasta lihaa , kun ne teurastetaan alle 2-vuotiaina, koska siinä iässä niille alkaa kertyä rasvaa ja lihan laatu huononee merkittävästi. Toinen vaihtoehto on sen jälkeen, kun lehmä on synnyttänyt yhden vasikan ja imettänyt sitä kuusi kuukautta. Jos lihamestarilta kysyisi, niin tämä olisi se kaikkein paras vaihe.

Sonnien kohdalla tilanne on toinen.

-Sonnin liha pysyy hyvänä koko sen eliniän ajan.

Sanomattakin on selvää, että Nybondaksen karja saa liikkua vapaasti niin sisällä kuin ulkona.

-Eläinten hyvinvointi on minulle kaikkein tärkeintä, Nybondas sanoo.

Täystyöllistetty

Karjatilallisen elämä näyttää idylliseltä, mutta vaatii työtä enemmän kuin harva olisi valmis tekemään.

– Ensin aamulla hoidan eläimet ja tarkistan tilat että kaikki on ok. Sitten olen muissa hommissa viitisen tuntia, ja kotiin tultuani taas hoidan eläimet ja tarkistan tilat. Eläinten määrä on kasvanut niin paljon, että työtä on paljon.

Nybondas ei juurikaan pidä lomia.

-Lomittajaa voi käyttää satunnaisesti päivän tai viikonlopun, mutta pidempään ei voi olla poissa. En voisi kuvitella, että olisin kaksi viikkoa etelänlomalla.

Vastikään Nybondas osti kantatilan vierestä toisen tilan ja talon.

-Vaikka nytkin asumme lähellä, minua helpottaa valtavasti kun muutamme tähän ihan viereen.

Vain pieni remontti muiden töiden ohessa, ja aamuisin on lyhyempi matka hoitamaan Landlordia, Eddiä, Freddiä, Felixiä, Guyta ja Görania, muutaman nimetäkseni.